Leena Harjula-Jalonen

Leena Harjula-Jalonen on 66-vuotias Sallasta, Espoon ja Helsingin kautta Keravalle muuttanut. Olen asunut perheeni kanssa Kalevassa yli 20 vuotta. Minulla on puoliso ja aikuinen poika. Olen ihanien kaksosten isoäiti. Eläkkeellä.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, retkeily, kirjoittaminen, lukeminen ja yhdistystoiminta.

Olen Keravan kaupunginvaltuuston varajäsen ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varajäsen. Edustan HSY:n kokouksissa valtakirjalla.

Toimin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana ja valtakunnallisen JHL -852 hallituksen jäsenenä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Helsingin yliopiston, kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Lisäksi olen opiskellut kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Työkokemukseni koostuu valtion, kunnan ja yksityisen sektorin palveluksesta. Helsingin yliopistolla olen työskennellyt kansallisessa huippuyksikössä tutkimuskoordinaattorina.

Olen työn ohessa voinut nähdä ja kokea monenlaisia ihmiskohtaloita ja ne ovat muokanneet minua katsomaan yhteiskuntaa läpileikkaavasti. On herännyt kysymys, mistä on hyvinvointivaltio tehty ja mihin se on menossa?

Työkokemukseeni kuuluvat myös turvapaikanhakijoiden ja luvansaaneiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, monikulttuurisen taustan omaavien parissa työskentely sekä kriminologiaan liittyvä työyhteisö ja asiakkaat. Myös sairaalat ovat tulleet tutuiksi työpaikkoina. Olen työskennellyt opiskeluaikoina Kaunialan sotavammasairaalassa, Malmin ja Sallan sairaalassa. Viimeisimmät työnimikkeet ovat olleet tutkimuskoordinaattori, talouspäällikkö, kamreeri ja toiminnan johtaja.

Lähdin aikoinaan Keravan Demareiden kyytiin, koska minua pyysi työkaveri ja keravalainen.

Koska olen henkilönä suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minun on ollut helppo lähteä politiikkaan mukaan. Olen toiminut vakituisena kolumnistina Keski-Uusimaassa ja olen voinut kirjoittaa minulle ja meille demareille tärkeistä asioista.

Elämänkokemuksen tuomalla intensiteetillä voin todeta, että lasten asiat ovat minun sydämeni palo samoin kuin vanhusten hoiva. Lasten pitää saada nauttia lasten oikeuksista joka päivä. Ne ovat kirjattuna YK:n Lasten oikeuksien julistukseenkin. Kiusaaminen tulee kitkeä nollaan! Vanhukset eivät saa olla vain kuluerä, vaan inhimillisen pääoman lähde.

On tärkeää, että Keravan kaupungin lastensuojelu, perhe – ja sosiaalityö saavat riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja että apu on oikea-aikaista. Se luo turvaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen.

On myös selvää, että omana tuotantona tuotetut kuntapalvelut tuovat parhaan tuloksen kuntalaisten hyväksi.

Keravaa tulee kehittää ja rakentaa sen kantokyvyn mukaan luontoarvoja ja luontoa unohtamatta.

Pidetään kaikki mukana!

Birgitta Wulf

Olen 2019 keravalle muuttanut eläkeläinen. Kotiuduin tänne välittömästi ja olen viihtynyt kaupungissamme erinomaisesti. Löysin itselleni  pian muuttoni jälkeen varamummin paikan ja olen ollut n 1,5v nyt jo kohta 4 vuotiaan lapsen varamummi. Toinenkin lapsi jo  odottaa varamummin syliä.

Lapset ovat sydäntäni lähellä. Olen kaksosten äiti ja kahden jo aikuistuneen lapsenlapsen mamma. Ammatiltani olen hoitaja ja olen työskennellyt koko ikäni hoitoalalla. 

Vuonna 2000 kehitin Roskisnalle hahmon www.roskisnalle.fi, koska tunnen myös huoleni lasten tulevaisuudesta.

Myös huostaanotetut lapset ja heidän perheensä ovat sydäntäni lähellä ja olenkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen http://kadotetutlapset.fi

Valtuustoaloite: Matkoissuosta Keravan toinen luonnonsuojelualue

Keravan lounaiskulmassa sijaitseva Matkoissuo on Keravan luonnon monimuotoisuuden ja suoalueverkoston kannalta keskeinen alue. Koivikon asuinalueen kyljessä sijaitseva suoalue on monin tavoin merkittävä luontoalue.

Valtaosa suoalueesta sijaitsee Tuusulan puolella, jossa se muodostaa 32 hehtaarin kokoisen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevan Matkoisuon läpi kulkee valtaoja, jonka lähiympäristö on muuttunut puolukkaturvekankaaksi ja mustikkaturvekankaaksi. Molemmin puolin valtaojaa Matkoissuon keskiosa on kuitenkin säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ojan länsipuolisella suoalueella esiintyy uhanalaisia (VU) suotyyppejä, kuten muurainkorpea, tupasvillakorpea sekä hyvin vähäisessä määrin sarakorpea. Lisäksi tavataan isovarpurämettä ja tupasvillarämeen erilaisia variantteja. Ojan itäpuolella esiintyviä uhanalaisia (VU) suotyyppejä ovat tupasvillakorvet, ruohoiset sarakorvet, puolukkakorvet, sararämeet ja saranevat. Lisäksi tavataan kuljurämettä ja tupasvillarämeen eri variantteja. Huomionarvoisista lintulajeista kohteelta on tavattu käki ja tiltaltti, lisäksi vanhan metsän lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen.

Keravan puoleisella osalla suoalue ja sen reunat ovat Tuusulan puolta metsittyneempiä, mutta luonnonsuojelualueen kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta Keravan puoleisen osan suojelu olisi erittäin tärkeää. Koko alue muodostaa sekä luonnonsuojelullisesti, virkistyksellisesti että maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Matkoissuo on tärkeä osa suoyhdistymää, joka tulisi säilyttää osana maakunnallista suojelualueverkostoa.

Matkoissuon Keravan puoleinen osa on merkitty voimassa olevassa Keravan yleiskaavassa SL-merkinnällä, jonka mukaan alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän lisäksi ehdotusvaiheessa olevassa Keravan viherkaavassa Matkoissuo on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Varsinainen päätös Matkoissuon julistamisesta Keravan toiseksi luonnonsuojelualueeksi (Haukkavuoren luonnonsuojelualueen ohelle) puuttuu.

Me allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupungin tekee päätöksen, että se päättää hakea Matkoissuon Keravan puoleisen osalle luonnonsuojelualueen statusta. Yhdessä Tuusulan puolen jo olemassa olevan Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen kanssa se muodostaisi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän yhtenäisen luonnonsuojelualueen.

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Kuva on Samulin itsensä kuvaama aloitteen alkuperäisestä ympäristöstä 24.5.2021

Valtuustoaloite: Jokaisella oppilaalla on oikeus painotettuun opetukseen

Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta.

Koulut voivat tarjota myös koulun sisäistä, koulun omille oppilaille tarjottavaa painotettua opetusta, kuten Kuopiossakin tehdään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Keravan perusopetuksen oppilaille ja huoltajille tehdään kysely, jossa kartoitetaan painotusopetuksen yläkoulujen ainetarjontavalikko. Jonka perusteella kaikkien Keravan 7.-9. -luokkien painotusluokka opetus jatkossa järjestettäisiin. Jolloin jatkossa kaikilla yläkoulun oppilailla olisi mahdollisuus saada painotettua opetusta omassa lähikoulussaan ilman pääsykokeita.

Tähän ideaan perustuen pyydämme, että valmistellaan uusi keravalainen painotusopetuksen malli, joka voidaan ottaa käyttöön 1.8.2022 syksystä alkaen.

Keravalla 20.5.2021

Niina Saarinen ja Anne Karjalainen

Eija Ruusu

Olen Eija Ruusu, 50-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Olen hakemassa ensimmäistä kertaa valtuustoon. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolmen täysi-ikäisen poikani lisäksi 2,5-vuotias Venäjänsininen Valo-poika. Koulutuksiani ovat sosionomi AMK, YO, mielenterveyshoitaja sekä päihdetyön ammattitutkinto. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliohjaajana pitkäaikaistyöttömien parissa monialaisessa yhteispalvelu TYPissä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä.  Lisäksi olen toiminut Keravan Suojakotiyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Minulta löytyy myös näkemystä yrittäjyydestä. Olen elänyt yrittäjäperheessä käytännössä koko ikäni, ensin lapsuudenperheessäni ja sen jälkeen yrittäjämieheni rinnalla. Työskentelin myös vanhempieni perustamassa yrityksessä 15 vuotta ennen uranvaihtoa sosiaalialalle. 

Olen mökkihöperö. Vietän liki kaiken vapaa-aikani mökkeillen Orimattilassa. Rakastan puuhastelua ja suunnittelenkin jatkuvasti uusia projekteja mökillä, joita sitten toteutamme yhdessä mieheni kanssa. Kädessäni on milloin harava, multasäkki, lapio, sirkkeli, vasara tai ruuvinväännin ja osaan myös niitä kaikkia käyttää. Toinen meitä mieheni kanssa yhdistävä tekijä on vaikuttaminen ja politiikka. Työssäni näen paljon eriarvoisuutta ja siksi koenkin vaikuttamisen tärkeäksi. Työni kautta nousevat myös kolme keskeistä vaaliteemaani: Mielestäni kaikille tulee kuulua mahdollisuus kotiin, työhön ja unelmointiin! Meidän tuleekin pitää erityistä huolta heistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, kuten päihteidenkäyttäjistä, ikäihmisistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista yksinäisistä nuorista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan riittävästi yhteisöllisiä asumismuotoja ja näin taata myös näille ihmisryhmille ihmisarvoinen elämä. Tarvitsemme myös palveluja nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taustalla olevien haasteiden selvittelyyn sekä mahdollisuuksia mm.kuntouttaviin työllisyyspalveluihin ja oppisopimuskoulutukseen kunnassa. Lisäksi meidän on taattava kaikille mahdollisuus unelmointiin. Asunnottomuus ja työttömyys vievät tämän mahdollisuuden usein. Unelmoiva ihminen on tuottava ja tuottavuus mahdollistaa palvelut! 

Olen avoin kaikille haasteille sekä ajatuksille ja lupaankin tehdä kaikkeni tärkeiden yhteisten asioidemme eteen. Tärkeintä on, että kehitämme yhteistä ja onnellista Keravaa meille kaikille yhdessä, keskustellen ja kunnioittaen ❤️ 

Olen ehdolla kunnallisvaalissa numerolla 215! 

Nyt on RUUSUN AIKA!

Eija Ruusu

sosionomi AMK

sosiaaliohjaaja

Arja Rantanen

Olen Arja Rantanen, 64-vuotias, syntyperäinen keravalainen. Lapsuuteni olen asunut Saviolla, Sielurajan kallion kupeessa ja nykyään Kalevassa. Eläkkeellä oleva toimistosihteeri. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoimina, käsityöt, ulkoilu ja marjastus.

Tein pitkän työuran, 45 vuotta, Keravan kaupungin palveluksessa, viimeiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan hallintopalveluissa toimistosihteerinä. Aluksi olin töissä keskushallinnossa, kuntasuunnittelutoimistossa, paikassa, jossa valmisteltiin mm. kaupungin talousarviota, erilaisia tilastoja ja tutkimuksia. Olen myöskin sijaistanut kirjaamossa ja ollut tilintarkastajan sihteerinä.

Uskon, että pitkästä työkokemuksestani Keravan kaupungin palveluksessa on hyötyä päätöksenteossa. Haluaan edelleen olla mukana kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Ollessani Hyvinvointivaliokunnan sihteeri, näin kuinka tarpeellista on tehdä työtä ennaltaehkäisevästi ja ajoissa, ennekuin kuntalaisemme ovat ongelmissa ja tavoittamattomissa. Pienikin muutos alkupäässä tuottaa suuren tuloksen tulevaisuudelle.

Tulevaisuuden suunnittelussa tulee arvioida myös sen vaikutusta laajempi alaisesti. Vaikutus ihmisiin, luontoon, ympäristöön, tähän mitä Kerava on ja tulee jatkossa olemaan.

Peruspalveluiden tulee olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa lähialueella. Suomessa yksittäisten henkilöiden ruokakunnat lisääntyvät. Toivon että yksinäiseksi kokevien henkilöiden määrä ei lisäänny meidän kunnassamme. Meillä tulee olla helposti ja edullisesti järjestettyjä tilaisuuksia ja harrastuksia, joissa kohdata toinen ihminen.

Kolahtiko vaalilehti luukkuusi?

Tänä viikonloppuna jokaiseen keravalaiseen kotiin jaetaan SDP Keravan vaalilehti, jossa kerromme näkemyksiämme siitä, miten Keravaa tulisi luotsata eteenpäin. Otamme myös askeleen taaksepäin ja katsomme mitä kaikkea hyvää tässä meille rakkaassa kotikaupungissamme on saatu viime vuosien kuluessa aikaan.

Löydät upeat ehdokkaamme kartan mukaan alueittain, tarkista millaisia ehdokkaita meillä on juuri sinun omalla alueellasi.

Jos lehti jäi tulematta, tai et halua paperimainoksia kotiisi, voit lukea lehden myös tästä linkistä.

Ehdokasvideo upeista kuntavaaliehdokkaistamme

Kuntavaalit käydään kesäkuussa 2021. Kuntavaaleissa päätetään meille kuntalaisille tärkeistä asioista; palveluista, kuten terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, opetuksesta, päivähoidosta ja liikuntapaikoista. Ihmisen kokoisista asioista.

Esittelemme videolla upeita ehdokkaitamme, jotka ovat valmiina kehittämään Keravaa entistä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Videon näet Youtube-kanavaltamme, pääset sinne tästä.

🌹 Haluaisitko sinä olla mukana tekemässä yhdessä maailman parasta Keravaa?

Äänestä tulevissa kuntavaaleissa! 📅 ennakkoäänestys 26.5.-8.6. 📅 varsinainen vaalipäivä 13.6.

58 upean ehdokkaan porukalla kuntavaaleihin

Aikamoinen loppurutistus on takana, mutta nyt on vaalipäällikön helppo hymyillä.

Tänään jätettiin viimeiset ehdokaslomakkeet keskusvaalilautakunnalle. Ehdokasasettelua sai vielä tuunata ja jätimme tänään 12 uuden upean ehdokkaan tiedot listaamme täydentämään.

Toinen toisiamme koronapandemian kourissa tukien on ollut linjoilla mahtava yhteishenki.

Tällä porukalla on upeaa lähteä kehittämään entistä parempaa Keravaa. 🌹🌹🌹

#kuntavaalit2021 #kerava

Anne Karjalainen osallistuu Porton sosiaalihuippukokoukseen

Euroopan unionin alueiden komitean sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja keravalainen kaupunginvaltuutettu Anne Karjalainen (sd.) osallistuu tänään Porton sosiaalihuippukokoukseen Portugalissa.

Karjalainen laati Portugali puheenjohtajamaan pyynnöstä ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta” -lausunnon, jota käsiteltiin keskiviikkona Brysselisssä etäkokouksessa. Paikalla oli Portugalin pääministeri Antonio Costa.

”Eurooppa elää nykypolven suurinta terveys-, sosiaali- ja talouskriisiä, ja se koettelee eurooppalaista yhteisvastuuta. Oikeudenmukainen elpyminen Euroopassa nojaa moitteettomasti toimivaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, joka suojelee kaikkia kansalaisia ja jota sovelletaan kaikkialla unionissa. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat avainasemassa pantaessa tehokkaasti täytäntöön pilaria, jolla on ratkaiseva rooli kuntien ja alueiden sosiaalisen selviytymiskyvyn vahvistamisessa ja sen palauttamisessa”, Karjalainen totesi.

Puheenjohtajavaltio Portugali järjestää 7.-8. toukokuussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa käsittelevän sosiaalihuippukokouksen Portossa. Keravalainen Karjalainen edustaa kokouksessa EU alueiden komiteaa.

Lisätietoja: Anne Karjalainen, gsm +35850530744, karjalainen.m.anne@gmail.com

Lauri Ouvinen, Tel. +32 22822063 / +32 473536887, lauri.ouvinen@cor.europa.eu

Suomenkielinen tiedote: https://cor.europa.eu/fi/news/Pages/local-regional-leaders-ask-prime-minister-ant%C3%B3nio-costa-to-support-socially-fair-eurecovery-and-promote-local-authorities.aspx

Alueiden komitea osallistuu EU:n lainsäädäntötyöhön antamalla lausuntoja komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista kuten kunta-alaa koskevista direktiiveistä. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä Euroopan unionin kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskunnassa on 8 jäsentä sekä Ahvenanmaan edustaja.
www.cor.eu