Valtuustoaloite: Kerava tutkimuskohteeksi – pieni radanvarsikaupunki ja muuttuva yhteiskunta

Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.

Keravalla 13.6.2022

SDP Kerava valtuustoryhmä

Aloite: Selkokieli palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli.  Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. (THL, Vammaispalveluiden käsikirja).

Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista noin 22% on vieraskielisiä ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.