Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä HUS – yhdessä asukkaille parasta hoitoa

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS:n palvelujen toimivuus ja yhteensopivuus ovat avainasemassa, jotta sote-uudistuksen tavoite toteutuu – painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämän muutoksen eteen tulee tehdä töitä yhdessä. Valitettavasti muutokset isossa organisaatiossa tapahtuvat hitaasti ja ehkäisevien palvelujen vaikutukset nähdään vuosien kuluttua.

Niin hyvinvointialueilla kuin HUS:ssa suurena haasteena on talous, miten käytössä olevat rahat riittävät. Niin meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) kuin HUS:ssa kuluvan vuoden talousennuste on useita kymmeniä miljoonia miinuksella, eikä vuosi 2024 näytä yhtään valoisammalta. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta ja HUS:lle puolestaan Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingiltä. Katse rahoituksen korjaamiseksi tulee siis kääntää valtioon päin.

Toisena isona haasteena sekä Vake:ssa että HUS:ssa on henkilöstöpula. Hyvinvointialueellamme on avoinna noin kolmesataa työpaikkaa, joista suurin ammattiryhmä on sairaalan ja vanhustenhoivan hoitohenkilökunta. Näitä henkilöstöpuutoksia korvataan ostopalveluhenkilökunnalla, jotta ympärivuorokautinen hoito ja hoiva turvataan.  HUS:sta puuttuu leikkaussaleista ammattilaisia niin lääkäreitä kuin hoitajia, mikä hidastaa ja jopa estää leikkausjonojen purkamisen. Hoitojonot ovat HUS:ssa kohtuuttoman pitkät, pisimmät tekonivelleikkauksiin.  Jonojen purkuun etsitään ratkaisuja niin oman toiminnan kehittämisen kautta kuin ostopalveluna ja palvelusetelillä.  Oman henkilöstön saaminen ja pysyminen edellyttää kohtuullista palkkausta ja työhyvinvoinnin kehittämistä yhdessä henkilökunnan kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on terveyskeskuspalveluja kehitetty hyvään suuntaan, mikä näkyy asukkaille parantuneena hoitoon pääsynä. Samalla tulee kehittää Vake:n ja HUS:n yhteisiä hoitopolkuja, jotta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti ja jokainen saa tarvitsemansa hoidon oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Pirkko Letto 
HUS-yhtymähallituksen jäsen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen

Ratkaisuja henkilöstöpulan ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolesta

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Kuka tekee työt ja järjestää sekä tuottaa palveluita tulevaisuudessa asukkaille, jos työntekijöistä on jatkuva pula? Kuinka henkilöstön hyvinvoinnista ja motivoinnista huolehditaan kunnissa ja hyvinvointialueella? 

Julkista sektoria vaivaava akuutti osaaja- ja henkilöstöpula vaikeuttaa palveluiden tuottamista. Siksi monia ammattilaisia etsitään kiivaasti avoimiin tehtäviin hoitamaan kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita.  

”Olemme kriisissä, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöpolitiikkaan tarvitaan nopeita ratkaisuja ongelmien selättämiseksi”, toteaa Säde Tahvanainen.

Tahvanaisen mukaan osaajapulan taustalla on vuosikymmenten aikana syntyneet vääristymät työoloissa ja palkkauksessa sekä johtamisen ongelmat.

Koko valtakuntaa piinaava ongelma varmasti olisi syytä käydä läpi tarkemmin.  

”Olemme tilanteessa, jossa julkisen sektorin työntekijöistä peräti kolmasosa on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Osaajapulaan on suhtauduttava vakavasti, koska kilpailu työntekijöistä kiristyy. Pelkästään koulutuspaikkojen lisääminen ei auta työvoimapulassa, jos hakijoita ei ole tarpeeksi ja siksi tarvitaan myös kilpailukykyiset korvaukset tehdystä työpanoksesta”, sanoo Tatu Tuomela.

Parempaa johtamista ja rekrytointia

Työtä ja työpaikkoja on tulevaisuudessakin tarjolla. Osaajat oikeisiin paikkoihin on vain pystyttävä löytämään.

”Meidän demareiden on tärkeää huolehtia siitä, että kunnissa ja hyvinvointialueella panostetaan työntekijöiden rekrytointiin ja rekrytointitapoja on kehitettävä”, Tuomela toteaa.

Tahvanainen on samaa mieltä ja mainitsee, että erilaiset laatuhankkeet ja henkilöstöpolitiikkaan keskittyminen on pidettävä jatkuvasti poliitikkojen työpöydällä. Henkilöstöä on kuunneltava ja huomioitava poliittisessa päätöksenteossa.  

”Me päättäjät voimme vaikuttaa paikallistason olosuhteisiin vahvalla henkilöstöpoliittisella ohjauksella. Vantaalla demareiden aloitteesta on käynnistetty henkilöstöjohtamisen laatuhanke ja lähdetty aktiivisesti kehittämään myös muuta työhyvinvointia”, Tahvanainen kertoo. Vantaalla poliitikkojen päätöksillä on onnistuttu lisäämään rahoitusta henkilöstöetuihin, mm. liikuntaan ja kulttuuriin sekä edistetty kouluttautumismahdollisuuksia ja panostettu työhyvinvointiin.  

”Parempaa johtamista on haluttu edistää esimiesten ja ylemmän tason johtamisen koulutuksen ja valmennuksen avulla. Johtamisella on todella suuri merkitys siinä, kuinka henkilöstö voi kokonaisuudessaan. Laadukkaat palvelut syntyvät innostuneen, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön työllä”, Tahvanainen huomauttaa.  

Työkykyjohtamisella kokonaisvaltaista hyvinvointia  

Tuomela ja Tahvanainen korostavat, että kunnossa olevan palkkauksen lisäksi panostuksia tarvitaan nimenomaan työhyvinvoinnin ja työntekijöiden oman kehittymisen ja osaamisen edellytysten parantamiseen.  

”Työkykyjohtaminen on otettava kehityskohteeksi. Sen avulla voidaan luoda työtä ja käytänteitä, jotka tukevat työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työkykyä. Samalla se edistää koko organisaation menestystä. Ja tuo myös säästöjä”, Tuomela sanoo ja jatkaa.  

”Työkykyjohtamisen avulla pystytään lisäämään niin henkilöstön terveyttä, mutta myös huomioimaan eri elämäntilanteiden vaikutukset työkykyyn. Se voi tarkoittaa joissain tilanteissa esimerkiksi joustavia työratkaisuja tai työntekijän koulutus- ja osaamistason kehittämistä siten, että työkyky ja motivaatio pysyvät kunnossa”.  

Tahvanainen kertoo, että Vantaa on ostanut esimerkiksi koko henkilöstölleen lisä -ja täydennyskoulutusta. Lisäksi valtuusto on linjannut, että kaupungin tulee toimia aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseksi sekä työntekijöiden palkitsemiseksi. Tämänkaltaiseen kehittämiseen on jatkossakin löydyttävä resursseja.

”Pullonkaula-aloille, esimerkiksi lastenhoitajien ja erityisopettajien saatavuuden edistämiseksi, on järjestetty kaupungille räätälöityjä koulutusryhmiä tai tuettu omatoimista opiskelua työajalla. Näin tulee myös jatkaa.”

Säde Tahvanainen
valtuutettu ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
aluevaltuutettu Vantaa-Kerava hyvinvointialue

Tatu Tuomela
henkilöstö- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja, Kerava

Hyvä meidän perhe! Täytyykö aina suorittaa vai riittääkö se mitä meillä on?

Puhe pidetty SDP Vantaa-Kerava Iloa liikunnasta! -hyvinvointitapahtumassa 26.11.2023 Keravalla

Olen työskennellyt yli 25 vuotta haastavissa elämäntilanteissa olevien lasten, nuorten ja perheiden parissa. Samalla olen kasvanut perheenäidiksi perheessä, jossa on kolme biologista ja yksi adoptoitu lapsi.

Ensimmäinen asia, joka perheiden tilanteessa minua aina mietityttää on se, että mistä lähtökohdista lähdetään. Onko perheellä turvaverkkoja ja verkostoa? Onko niitä ihmisiä, jotka auttavat arjessa? Ihmiset tulevat vanhemmiksi kovin erilaisissa tilanteissa. Voi olla, että lastenhoitoapua löytyy aina, kun sitä tarvitsee. Se on upea asia ja sen soisin kaikille. Entä jos vauva ei nukukaan, eikä olekaan ketään, joka voisi vauvaa välillä vahtia, että vanhempi saisi nukkua? Entä jos pitää käydä jatkuvasti lääkärissä ja ottaa sisarukset aina mukaan, kun ei ole ketään, joka voisi auttaa?

Meillä on onneksi palveluita ja yhteiskunnassamme ymmärretään, että ihmisiä on järkevää auttaa silloin kun apua tarvitaan. Avun hakeminen, saaminen ja vastaanottaminenkin voi olla kuitenkin vaikeaa ja joskus käy niin, että sitä apua, jota hakee, ei olekaan saatavilla. Useimmiten kuitenkin apua saa, kun sitä hakee ja avusta on hyötyä. Palvelut kehittyvät, kun niitä kehitetään ja niihin satsataan. Tätä työtä tehdään koko ajan. Jos apua ei saa ensimmäisellä kerralla, pitää yrittää uudestaan.

No toinen asia on sitten sosiaalinen media. Viattomasti elämiimme uinut ja hyvin paljon kaikkeen vaikuttanut asia. Sosiaalisen median kautta silmiimme virtaa täydellisiä ihmisiä, täydellisiä perheitä, joissa lapset käyttäytyvät kauniisti ja heidät on puettu yhteensopiviin vaatteisiin. Sosiaalisen median kautta löydämme loputtomasti kertomuksia, kysymyksiä ja vastauksia siitä, mikä on oikein, väärin ja kohtuullista. Mikä on tavoiteltavaa ja miten muut toimivat. Sosiaalinen media koukuttaa ja vaikuttaa siihen, miten itsemme ja perheemme koemme. Onko mikään koskaan riittävää, jos perheemme ei käy joka kesä ulkomaan reissulla? Olemmeko luusereita jos joulupostauksessa ei olekaan valkoinen liina ja kaunis kattaus? Jos vanhempi ei saakaan väitöskirjaa tehtyä vanhempainvapaalla, vaan keskittyy vaippojen vaihtoon ja puuron keittoon – menikö aika hukkaan? Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen media vähentää onnellisuutta, heikentää unen laatua ja lisää ahdistusta ja masennusta. Tätä se tekee myös suhteessa perheisiin. Sosiaalinen media saa meidät helposti uskomaan, että kaikilla muilla on paremmin ja kaikki muut tekevät enemmän. Se ei vaan ole totta.

Olen ottanut tavaksi kysyä perheiltä perheiden tuen tai perheterapian yhteydessä perheen supervoimaa. Mikä on teidän perheenne supervoima? Kysymys hämmentää ja aluksi vastaukset ovat yleensä empiviä. ”Ai meidän perheellä. Supervoima. Eihän meillä, mehän ollaan ihan tavallisia.” Sitten kysyn lapsilta. Mitä luulette, mitä lapset vastaavat? Kuuluuko vastauksissa raha tai loputon suorittaminen? Kuuluuko siellä valkoiset pöytäliinat ja aina hyvännäköinen äiti ja perheen yhteen soinnutetut vaatteet?

Ei ole kuulunut näitä. Lapset sanovat asioita kuten: ”Meidän perheessä supervoima on se, että pidetään yhtä.” ”Meidän perheessä supervoima on se, että autetaan toisia.” ”Meidän perheen supervoima on se, että vielä tässä ollaan, vaikka on ollut tosi vaikeeta.”

Kun taas kysyn onnellisia muistoja lapsuudesta, ne usein ovat hyvin yksinkertaisia asioita. ”Muistan, kun isän kanssa oltiin pulkkamäessä. Isäkin nauroi ja meillä oli kivaa.” ”Muistan, kun mummo leipoi pullaa ja oli tyytyväinen, kun söin niitä monta.” ”Muistan, kun siskon kanssa jaetussa huoneessa kuiskasimme salaisuuksia nukkumaanmenoajan jälkeen.”

Vanhemmille nämä hetket ovat usein hämmentäviä. ”Olenko sittenkin ollut riittävän hyvä?”. Pienet, arkiset hetket ovat jääneet arjen kiireessä unholaan ja monella on pelko siitä, että ei olekaan ollut se täydellinen vanhempi, joka halusi olla. Vanhempi voi potea sitä, että ei ole ehkä jaksanut pelata lautapelejä riittävän usein. Lapsi taas muistaa ne kerrat, kun on yhdessä pelattu. Vaikka olisi riidelty ja vaikka joku olisi suuttunut. On pelattu yhdessä ja se on tärkeää. Lapsi elää hetkessä ja perhe on se kaikki, mikä hänellä on. Perhe on se maailma, jonka lapsi näkee. Ei lapsi ajattele vanhemmuutta tai perhe-elämää suorituksena – hän elää sitä.

Vaikeissa tilanteissa elävät lapset ovat kokemukseni mukaan mestareita löytämään merkityksellisiä hetkiä. Niitä on ehkä vähän, mutta aina niitä löytyy. Merkkejä siitä, että ollaan samaa perhettä ja pidetään yhtä. Se riittää.

Kuten alussa totesin, lähtökohdat perheillä ovat erilaisia, eikä kukaan ulkopuolelta voi tietää mitä taakkoja meistä kukakin kantaa. Lapsille riittää tavallinen elämä. Ravinto, turva ja rakkaus. Jos tuntuu, että voimat tai rahat eivät riitä, apua on olemassa ja sitä kannattaa pyytää.  

Jos taas tunnet, että sinulla ja perheelläsi on riittävästi hyvää – ehkä voit levittää sitä hyvää eteenpäin? Jos tunnet vanhemman, joka on vaikeassa tilanteessa, ehkä voit auttaa häntä näkemään sitä hyvää, mitä jo on. Ehkä voit jutella sen yksin puistossa olevan vanhemman kanssa tai auttaa naapurin kaksosten äitiä koiran ulkoiluttamisessa. 

Ehkä siitä voi tulla perheenne supervoima ”Meidän perheessä tuetaan toisiamme ja joskus myös autetaan muita.”

Nelli Niemelä, perheiden tuen mentori
Suomen Icehearts ry

Maan hallitus pahentaa henkilöstöpulaa sote-alalla

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Suomessa on vakava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula, joka kasvaa koko ajan. Henkilöstöpulan yhteydessä puhutaan hoivapommista, joka koskettaa koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta. Sote-henkilöstöstä on pula myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman nykyinen vaje on koko valtakunnassa n. 18 000 työntekijää, niin silloin odottaisi maan hallitukselta toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat nykyisten sote-työntekijöiden alalla pysymistä. Hallitus on päättänyt esittää Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdolla, että esim. ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa, aikuiskoulutustuki lakkautetaan, vuorotteluvapaa lakkautetaan, tuki- ja poliittisiin lakkoihin osallistumista rajoitetaan henkilökohtaisten sakkojen uhalla ja ansiosidonnaista päivärahaa leikataan.

Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus tarkoittaa sitä, että työntekijät tulevat sairaana töihin, myös sote-aloilla, jos toimeentulo sitä vaatii. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on voinut käyttää aikuiskoulutuksen mahdollisuutta lisä- ja täydennyskoulutukseen tai vuorotteluvapaa on auttanut jaksamaan työelämässä pidempään, samalla kun sijaiseksi on palkattu työtön työnhakija. Kuvottavinta on, että hallituksen esittämät leikkaukset kohdistuvat rankasti naisvaltaisille aloille, jolloin työvoimapula pahenee ja vaikeuttaa huomattavasti mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista asiakkaille ja potilaille.

Maan hallituksen ohjelma kohdistaa leikkaukset siten, että ne heikentävät ammattiyhdistysliikkeen toimintaa, työntekijöiden toimeentuloa ja leikkaavat sosiaaliturvaa. Leikkauksia perustellaan taloudellisilla syillä, mutta todellisuudessa hallitus antaa verohelpotuksia hyvätuloisille ja moukaroi pirstaleiksi verorahoituksella tuotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Siksi on painavat syyt tehdä toimenpiteitä työntekijöiden ja hyvinvointiyhteiskunnan puolesta!

Sirkka-Liisa Kähärä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
Vantaan kaupunginvaltuutettu

Jokaisella lapsella oikeus hyvää kasvuun ja kehitykseen

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, VAKE, palvelee 278 000 asukasta. VAKE on kasvava, ikärakenteelta nuori ja monikulttuurinen. Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee vastata asukkaiden tarpeita. Lapsista, nuorista ja perheistä hyvin huolehtivan VAKEn on oltava tavoitteemme. Jokainen lapsi tarvitsee hyvän alun elämälleen.

VAKEssa korostuvat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin pulmat. Sosiaalityöntekijöiden vakansseja on, tekijöitä puuttuu. Lastensuojelun tarve on maan suurimpia. Siihen meidän on saatava aikaan muutos. Lapsia, nuoria ja perheitä on pystyttävä tukemaan paljon varhaisemmin – heti, kun apua tarvitaan. Varhainen ja oikea-aikainen tuki lapsille, nuorille ja perheille onkin hyvinvointialueen strategian yksi tärkeä tavoite, johon kehitetään ratkaisuja.

Varhaisessa tuessa perhekeskukset ovat keskeisessä osassa. Niistä saa palveluja, neuvontaa ja ohjausta. Perhekeskuksia on Keravalla, Koivukylässä, Tikkurilassa ja valmistelussa Myyrmäkeen. Lisäksi eri puolilla VAKEa on 16 avointa kohtaamispaikkaa. Perhekeskuksissa ja kohtaamispaikoissa toimii peräti 100 sote-järjestöä lasten ja perheiden palvelujen kumppanina.

Varhaista tukea kehitetään yhdessä vanhempien ja myös varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Apua ja palveluja on tärkeä tuoda lasten ja nuorten arkiympäristöön. SDP:n aloitteesta ainoana hyvinvointialueena lapsiperheiden kotipalvelut ovat meillä maksuttomia perheille. Ne ehkäisevät ongelmien vaikeutumista ja tukevat vanhempien jaksamista. Maksuttomista kotipalveluista on pidettävä kiinni. Riittävät oppilashuollon palvelut kouluissa ovat myös välttämättömiä.

Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kehitettävää. Parhaillaan kehitetään palveluketjua, jossa eri tahojen vastuut ovat selkeät, jottei yksikään lapsi tai nuori jää ilman apua. Aikuisten päihde-, mielenterveys- ja muiden palvelujen on toimittava paremmin yhteen lasten ja nuorten palvelujen kanssa.  Palvelujen kehittämisessä lasten, nuorten ja perheiden asiantuntemus on tärkeä – kertokaa tarpeista ja kokemuksistanne! 

Riitta Särkelä
YTT,
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen ja aluevaltuuston jäsen

Pieni suuri kaupunki, hyvän elämän kaupunki – Kerava

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Otsikossa kiteytyy se, minkä eteen me keravalaiset demarivaltuutetut ja luottamushenkilöt olemme sitoutuneet työskentelemään. Kerava on pinta-alaltaan pieni ja tiiviisti asutettu. Liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat hyvät ja Keravan sisällä liikkuminen on sujuvaa, näin tulee olla jatkossakin.

Me sosialidemokraatit emme ole valmiita leikkaamaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Meillä on varaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä monipuolisiin vapaa-ajan palveluihin, joista hyötyvät kaikki ikään katsomatta.

Viihtyisä ja turvallinen kaupunkikuva vaatii muuttuvassa ajassa ja pinta-alaltaan pienessä kaupungissa jatkuvaa kehittämistä, johon osallistumme aktiivisesti. Tarvitsemme luontoa, lähipalveluita ja kaunista kaupunkiarkkitehtuuria, jossa uuden rinnalla kunnioitetaan vanhaa.

Vuoden alussa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyneet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut ovat meille tärkeitä edelleen, vaikka vastuu niiden järjestämisestä ei enää ole kaupungin. Tämän takia toimiva yhteistyö hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kesken on välttämätöntä.

Tehdään yhdessä entistäkin parempia kotikaupunkeja meille kaikille!

Nina Korventaival
Keravan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Työntekijät ovat hyvinvointialueen keskeisin voimavara

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen eli VAKEn keskeinen strateginen tavoite on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Ensi vuoden taloussuunnitelman tulee sisältää uudistusohjelma, jossa on konkreettisia esityksiä toimista, joilla parannamme toimintaa ja turvaamme hyvän palvelutason kaikille VAKEn asukkaille. Toiminnan alkuvaiheessa merkittävin haaste palvelujen saatavuuden parantamiselle on ollut henkilöstön saatavuusongelmat lähes kaikilla VAKEn tehtäväalueilla. Haluan korostaa sitä, että henkilöstöasioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

VAKE työllistää lähes 5 000 sote-alan ammattilaista. Heistä muodostuu voimavara, jolla alueen asukkaille tarjotaan laadukkaita palveluita. Jokainen VAKEn työntekijä on siis korvaamattoman arvokas.  Mielestäni työntekijöiden työhyvinvointiin ja palkitsemiseen on satsattava entistä enemmän, jotta alueemme pystyy houkuttelemaan tänne parhaimmat tekijät. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on kilpailuvaltti ja tämän vaaliminen on meille tärkeää.

Vuoden 2024 tärkeimmät budjettiesitykset:

  • Näkemyksiä miten vahvistamme omaa palvelutuotantoa kustannustehokkaasti
  • Uudistusohjelman tulee sisältää konkreettisia ehdotuksia sekä palvelutason että lähipalvelujen parantamiseksi

Jari Sainio
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Hallituksen historialliset leikkaukset jakavat Suomen – SDP ei hyväksy köyhyyden kasvua

Pääkirjoitus SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Suomessa nousi valtaan kesäkuussa sotien jälkeisen ajan oikeistolaisin hallitus. Jo nyt on selvää, että suomalaisten odotukset petettiin monessa asiassa  – velkaantuminen ei vähene eikä työllisyys parane, mutta kohtuuttomuuksia vaaditaan monelta. Yksi petos nousee kuitenkin ylitse muiden: se on perussuomalaisten takinkääntö suomalaista palkansaajaa kohtaan. Orpo-Purran hallitus on toteuttamassa ennennäkemättömiä työmarkkinaheikennyksiä, jotka murentavat työntekijöiden suojaa ja rapauttavat keskinäistä luottamusta työpaikoilla: siihen kuuluvat esimerkiksi irtisanomisen helpottaminen, sairaussakko ja perusteettomien pätkätöiden laillistaminen. Ja tämä on vasta pitkän listan alku.

Työntekijöiden aseman heikennysten lisäksi hallitus tekee historiallisia leikkauksia sosiaaliturvaan. Ne osuvat rajusti jo ennestään heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Yksi suurista sosiaaliturvaleikkauksista koskee asumistukea. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia asumistuen saajista käy töissä. Kyse on ahkerista ihmisistä, joilla on vuokranmaksun jälkeen jo nyt tiukkaa. Hallituksen leikkausten vuoksi monet pohtivat,  joutuuko muuttamaan omasta kodistaan pois.

Mitä asumistuen leikkaus oikein tarkoittaa esimerkiksi koulunkäynnin avustajalle, joka on kahden lapsen yksinhuoltaja? Kahden tonnin palkasta, josta ennestään menee jo noin puolet vuokraan, hallitus leikkaa 200 euroa. Joidenkin perheiden kohdalla tulot voivat tippua jopa 500 euroa.

On syytä muistaa, että näin laajoista leikkauksista on pitkäaikaisia seurauksia: Sosten laskelmien mukaan köyhyys kasvaa jopa 40 000 henkilöllä, joista lähes 13 000 on lapsia. Eriarvoisuus kasvaa. Toimeentulotukea saavien määrä tulee nousemaan, ja juuri siihen liittyy suurimmat kannustinloukut työn vastaanottamiseen.

Samaan aikaan on ihmeteltävä, että suurituloiset on rajattu kokonaan pois säästötalkoista – heille päinvastoin on räätälöity suurimmat veronalennukset, Epäsuhta on valtava ja jakaa perusteettomasti suomalaisia eri leireihin.

Sosialidemokraatit osoittavat vaihtoehdon, jolla valtiontaloutta on mahdollista tasapainottaa oikeudenmukaisemmin, Suomen kasvua vauhditetaan ja kasvun hyödyt jaetaan reilummin. Nyt on oikea aika tulla mukaan pelastamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota: liity jäseneksi ja vaikuta, tapoja on monia. Me olemme kansanliike, joka pystyy muuttamaan Suomen suunnan.

Kestävä tulevaisuus luodaan yhdessä – Sinua tarvitaan.

Antti Lindtman 
SDP:n puheenjohtaja