Antti Lindtman vieraili Keravalla 30.3.

Keravan demariväki on näissä vaaleissa niin täynnä energiaa, että ehdokkaiden tapaaminen onnistui kahdessa paikassa samaan aikaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kävi jututtamassa ensin keravalaisia Saviolla Salavapuiston lastentapahtumassa. Makkaragrilli oli kuumana ja talutusratsastus vetivät porukkaa ennätysmäärän Salavapuistoon.

Keskustassa suurmarkkinoilla kävi kuhina aamusta lähtien ja keravalaisten deamriehdokkaiden esitettä käytiin erikseen oikein hakemassa teltaltamme.

Tästä on hyvä jatkaa viimeiset kaksi viikkoa täyttä höyryä, koska myös Keravalla kaiken voi tehdä reilummin.

Kiitos Antti vierailusta ja tsempistä loppukiriin!

Keravan strategialla johtamisen kehittäminen

Keravan kaupunkistrategia 2021-2025 asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla Kerava voi kehittyä entistä elinvoimaisemmaksi ja vetovoimaisemmaksi kaupungiksi. Tavoitteet sisältävät tasapainoisen talouden, innostuneen henkilöstön, uusien ajatusten kärkikaupungin, sydämessä keravalaisen ja hyvinvoivan viherkaupungin.

Strategialla johtaminen on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä muutamia ajatuksia siitä, kuinka strategialla johtamista voitaisiin kehittää Keravalla:

Selkeä viestintä: Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tulee viestiä selkeästi kaikille kaupungin työntekijöille ja asukkaille, jotta kaikilla on sama suunta.
Koulutus ja valmennus: Kaupungin henkilöstölle tulee järjestää koulutuksia ja valmennuksia strategisen johtamisen malleista. Tehtävät tulee pilkkoa riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, jotta niiden saavuttaminen on mielekästä ja mahdollista. Työntekijät itse tekevät tehtävien pilkkomisen (bottom-up).
Osallistaminen: Asukkaita ja henkilöstöä tulee kannustaa osallistumaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi esim. lähipuistojen kehittämisessä on konkreettinen tapa saada asukkaat mukaan.
Seuranta ja arviointi: Järjestelmälliset seuranta- ja arviointimenetelmät, kuten KPI-mittarit ja säännölliset raportit, auttavat seuraamaan strategian toteutumista ja tekemään tarvittavia korjauksia. Tehtäviä seurataan pienempinä kokonaisuuksina jatkuvasti.
Palkitseminen ja kannustaminen: Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät, jotka tukevat strategian tavoitteiden saavuttamista, motivoivat työntekijöitä ja tiimejä.
Jatkuva parantaminen: Strategiaa ja sen toteutusta tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti, jotta se vastaa kaupungin muuttuvia tarpeita.
Esimerkin toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi valmiina purettavaksi pienempiin tehtäviin:

Ikäihmisten ilmainen uimahallin ja kuntosalin käyttö (sydämessä keravalainen)
Yhteisöjen ja yhdistysten käyttöön tiloja yhteisölliseen toimintaan (sydämessä keravalainen)
Osallistuva budjetointi lähipuistojen kehittämisessä (Uusien ajatusten kärkikaupunki)
Metsäpuutarhojen laajentaminen eri puolille Keravaa (Hyvinvoiva viherkaupunki)
Strategian purkaminen tehtävätasolle ja onnistumisista palkitseminen (Innostunut henkilöstö)
Tasapainoinen talous saavutetaan, kun kaikki strategian osa-alueet puretaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, vähenevät myös budjettiyllätykset, kun kaikki tekeminen on perusteltua ja läpinäkyvää.

Näillä toimenpiteillä Kerava voi tehokkaasti kehittää strategialla johtamista ja edistää kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhdessä voimme tehdä Keravasta entistä paremman paikan elää ja asua. Tämä on nyt erityisen tärkeää uudelle valtuustolle, kun määritetään seuraavaa kaupunkistrategiaa tuleville vuosille.

Kirjoittaja on SDP Keravan kuntavaaliehdokas Essi Rytilä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 26.3.2025

Olen ylpeästi keravalainen

Rakastan kotikaupunkiani Keravaa, eikä se ole salaisuus.

Suuri kotiseuturakkauteni on jo kuitenkin pitkään aiheuttanut huvitusta. 

“Kuka haluaa jäädä Keravalle, kun ovet ovat auki Suomen suuriin kaupunkeihin ja jopa maailmalle.”

Minä. Minä olen halunnut jäädä, sillä jokin tässä kaupungissa vetää minua puoleensa.

Muutama vuosi sitten tein DNA-testin. Tiesinhän jo ennakkoon, olevani kahden kansalaisuuden kasvatti, ja muutenkin kansainvälisistä paloista kasattu, mutta tulokset yllättivät silti, herättäen samalla ajatuksia keravalaisuudestani.

100% eurooppalainen, mutta vain 42% suomalainen.

Olen pohtinut paljon kaikkia elämäni sattumia ja käännekohtia, tullen tulokseen, ettei päätymiseni Keravalle ole itsestäänselvyys. Elämäni voisi olla aivan toisenlaista, missä tahansa muualla.

Synnyin Suomessa, mutta pari viikkoa syntymästäni, muutimme toiseen kotimaahani Ranskaan kolmeksi vuodeksi. Vuonna 2006 vanhempani rantautuivat pysyvästi Suomeen, Keravalle ja minä siinä mukana.

Siinä, missä suurimmalla osalla keravalaisista tutuistani oli jo monisukupolviset juuret Keravalla, meidän perheemme muutti tänne vailla yhtäkään kontaktia. 

Lapsuuteni oli paikoitellen todella haastavaa aikaa. Kestävien sosiaalisten suhteiden syntyminen tuntui vaikealta, enkä välttynyt kiusaamiselta ja syrjinnältäkään.

Kaikesta huolimatta, vain kerran olen kokenut Keravalla niin kovan kolauksen, että olisin hetkellisesti halunnut jatkaa elämääni muualla, mutta onneksi jäin.

Nyt 21-vuotiaana näen, että tämä kaupunki on laittanut minut monenlaisten tilanteiden läpi, ja juuri se on kasvattanut minut tällaiseksi, omanlaisesti rohkeaksi.

Olen rakentanut Keravalla unelmistani sellaisen polun, joka ei todennäköisesti olisi mahdollistunut muualla.

Kerava on tarjonnut minulle lapsuudessani harrastuksia ja koulutusta, joista saatu tietotaito ja itsetuntemus ovat avanneet monia ovia unelmieni työprojekteihin, jo teini-iästä lähtien.

Olen oppinut, että toisaalla on kiva käydä, mutta mikään ei voita sitä tunnetta, kun palaa kotiin, Keravalle. 

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Kerava, tuo kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija

Kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija. Sitä Kerava minulle on.

Kun 3-vuotiaana muutin takaisin Suomeen, juurtuen Keravalle, tulivat kaupunkimme erilaiset tapahtumat heti osaksi elämääni.

Ajan saatossa kuvioihin astui musiikin ja tanssin opinnot keravalaisissa taideoppilaitoksissa, sekä peruskoulutaival musiikkiluokalla.

Nyt 21-vuotiaana, katson matkaani keravalaisen kulttuurin ja taiteiden parissa kasvaneena ylpeydellä.

Keravalla kerrytetyn taiteellisen opinto- ja harrastuspohjan kautta, olen päässyt osaksi luovien alojen kenttää suuremmin, kuin osasin kuvitella.

Vuonna 2020 toteutin yhden isoimmista unelmistani, kun kilpailin The Voice Of Finland -televisiolaulukilpailussa, vain 16-vuotiaana.

Laulukilpailu johti monien ovien aukeamiseen, sillä tänä vuonna olen saanut työskennellä tapahtuma-alan projektien parissa viisi vuotta, niin esiintyjänä, kuin muissakin rooleissa.

Olen aina ollut jokseenkin syrjäänvetäytyvä, mutta esiintymismahdollisuudet, joita Keravalla on eteeni tarjoutunut, ovat aina vetäneet puoleensa.

Voin vain arvuutella, kuinka monesti olen esiintynyt Kerava-salissa, kirjastossa ja lukuisissa muissa kaupunkimme viihde-estradeista, aina vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2024 toteutin pitkäaikaisen haaveeni, kun pääsin tuottamaan Keravalla täysin oman nuorten esiintymistapahtuman, ENCOREn.

Tärkeimpänä Keravalla kulkemani polku kulttuurin ja taiteiden parissa on tarjonnut minulle rohkeuden olla oma itseni.

Näillä kokemuksilla haluan pyrkiä mahdollistamaan kaupunkilaisten luovia unelmia Keravalla.

Kaupunginvaltuutettuna puolustaisin keravalaisen kulttuurielämän monia ulottuvuuksia koko sydämestäni.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Asunnottomuus pahenee

Asunnottomien määrä on kasvanut viime aikoina. Asiaan on vaikuttanut moni asia. Ainakaan sosiaaliturvan heikennykset ja korkeat elinkustannukset eivät ole helpottaneet asiaa.

Asunnottomien ryhmässä ei ole ainoastaan päihdeongelmaiset, niin sanotusti unohdetut asiakasryhmät ovat pienituloiset.

Jokaisella tulisi olla oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin. Asunnottomuuden ehkäiseminen vaatii konkreettisia tekoja kunnissa ja hyvinvointialueilla. Ennaltäehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa. Etenkin nuorille ja heikommassa asemassa oleville täytyisi olla tukea arjen hallintaan ja asumiseen.

Asumisen tuki ja asumisneuvonta olisivat yksi keskeinen asia. Sen lisäksi ennaltäehkäiseviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi panostettava.

Jokaisesta kunnasta olisi löydyttävä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti palveluohjauksen selkeyttämiseksi.

Sen lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöjen kanssa, jotta tuentarve kohdentuisi mahdollisimman hyvin ja pystyttäisiin tarjoamaan yksilön tarpeisiin sopiva tuki.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu Sini Syrjäläinen, joka on ehdolla myös tulevissa kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu 26.2. Keski-Uusimaa-lehdessä.