Kasvatus- ja perheneuvonta on turvattava jatkossakin

Nykyisen hallituksen valmistelema sosiaalihuoltolain uudistus muuttaa merkittävästi sosiaalihuollon palveluita. Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua kasvatus- ja perheneuvonnan tulevaisuudesta, ja aivan syystä.

Hallituksen esityksen mukaan kasvatus- ja perheneuvonta poistettaisiin lakisääteisistä palveluista ja sen järjestäminen jäisi jatkossa hyvinvointialueiden harkintaan. Keskusteluissa hallituksen edustajat ovat korostaneet, ettei kyse ole perheneuvoloiden lakkauttamisesta, käytännössä kasvatus- ja perheneuvontaa toteuttavat juuri perheneuvolat. Niillä on pitkä ja ansiokas historia osana suomalaista sosiaalihuoltoa, joten perustelut tuntuvat enemmän sanamuotojen tarkastelulta kuin todelliselta turvalta palveluiden jatkuvuudelle.

Muutos tulee tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Huoli on todellinen siitä, että ei-lakisääteisistä palveluista joudutaan säästämään ensimmäisenä. Tämä vaarantaa lasten ja perheiden varhaisen tuen, jonka avulla voidaan ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmin.

Erityistä huolta herättää esitys psykologien roolin muuttamisesta konsultoivaksi. Tällä hetkellä psykologit tekevät perheneuvoloissa suoraa asiakastyötä lasten ja perheiden kanssa. He tukevat lapsen kehitystä, vanhemmuutta ja perheen vuorovaikutusta – usein jo odotusaikana. Tämä varhainen tuki on korvaamatonta.

Lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen tukeminen on keskeinen osa tätä työtä. Kiintymyssuhde rakentuu varhaisessa vuorovaikutuksessa ja vaikuttaa pitkäkestoisesti lapsen kehitykseen. Kun lapsi kokee, että hänen tarpeisiinsa vastataan johdonmukaisesti, hänelle muodostuu turvallinen kiintymyssuhde. Se toimii eräänlaisena pohjakarttana: lapsi oppii säätelemään tunteitaan, luottamaan toisiin ja näkemään itsensä arvokkaana.

Monissa perheissä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi vanhemman mielenterveyden haasteet, kuten masennus tai ahdistus. Nämä voivat heikentää vuorovaikutusta vauvan kanssa juuri ratkaisevassa kehitysvaiheessa. Psykologin tuki voi tällöin olla ratkaiseva tekijä, joka auttaa katkaisemaan kielteisiä kehityskulkuja. Samalla se on kustannustehokasta: varhainen tuki voi vähentää myöhempää, raskaampien palveluiden tarvetta.

Jos psykologien rooli kavennetaan pelkäksi konsultoinniksi, menetetään osa tästä vaikuttavasta työstä. Lapsiperheet tarvitsevat konkreettista ja saavutettavaa tukea, eivät pelkästään asiantuntijoiden välistä neuvonpitoa.

Mikäli uudistus etenee esitetyssä muodossa, vastuu siirtyy hyvinvointialueille. Päättäjien on tällöin kannettava erityinen vastuu siitä, että varhaisen tuen palvelut toteutuvat myös jatkossa. Varhainen tuki ei ole säästökohde vaan yhteiskunnanhyvinvoinnin perusta. Sen heikentäminen maksaa lopulta moninkertaisesti. Nyt tehtävät päätökset näkyvät vuosikymmenten päähän. Siksi niitä ei saa tehdä hätiköiden eikä säästöjen ehdoilla, vaan lasten parhaaksi.

Tiina Kutvonen

Ammattikorkeakoulun opetus kestää vertailun

Mari Mäki (kok.) kritisoi ammattikorkeakoulujärjestelmää kovin sanoin kolumnissaan (KU 21.5.2026). Mäen mukaan suurin ongelma on se, että ammattikorkeakoulujen rahoitus riippuu valmistuvien määrästä. Tämä johtaa hänen mukaansa opetuksen laadun heikkenemiseen, kun opiskelijat halutaan saada valmistumaan opetuksen laadusta välittämättä. Samalla Mäki antaa ymmärtää, että opiskelijoiden asenteet ovat huonot ja opetus osapuilleen kelvotonta, painottuen etäopetukseen ja digipedagogiikkaan. Jostain syystä Mäki ei kuitenkaan mainitse, että myös yliopistojen rahoituksen keskeinen elementti on tutkintoon valmistuvien määrä, vaikka yliopistot ovat profiloituneet erityisesti tutkimuksen tekemiseen.

Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Vuonna 2024 valtioneuvosto hyväksyi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) johdolla valmistellun korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän. Korkeakoulujen rahoitus perustuu tuloksellisuuteen. Tärkeä osa rahoitusta on koulutus, jonka osuus ammattikorkeakouluissa on 75 prosenttia ja yliopistoissa 44 prosenttia. Koulutus pitää sisällään valmistuvien määrän, työllistymisen, jatkuvan oppimisen sekä opiskelijapalautteet. Kyse ei siis ole vain valmistuvien määrästä, vaan myös siitä, että valmistuneiden tulee työllistyä. Tämä kannustaa erityisesti ammattikorkeakouluja tekemään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Toinen merkittävä rahoitukseen vaikuttava kriteeri on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). Sen painoarvo on yliopistoissa 37 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 20 prosenttia. Rahoitukseen vaikuttavat muun muassa tieteellisten julkaisujen määrä ja korkeakoulujen hankkima ulkoinen tutkimusrahoitus. Ammattikorkeakoulujen TKI-työ pohjautuu työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja innovaatioihin, minkä vuoksi ne tekevät läheistä yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Voimme hyvällä syyllä sanoa, että Suomen ammattikorkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat maailman tiukimpia. Lehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot. Ammattiopintojen opettajilta edellytetään lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemusta tutkintoa vastaavista tehtävistä. Yliopettajalta vaaditaan yleensä tohtorin tutkinto. Laadukas opettajakunta on laadukkaan opetuksen perusedellytys.

Siinä Mäki on oikeassa, että ilman riittäviä resursseja laadukasta opetusta on vaikea järjestää. Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus tosin on leikannut ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta, mistä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on aiheellisesti ollut huolissaan.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa hyvän jatko-opintoväylän sekä ylioppilaille että ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Viime viikolla koulutuskuntayhtymä Keuda järjesti ammattitaidon SM-kilpailut. Ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet jatko-opiskelumahdollisuuksia kilpailuissa hyvin menestyneille opiskelijoille.

Opetuksen ja oppimisen laatuun tulee kiinnittää huomiota kaikilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakoulut ovat olemassaolonsa ajan olleet jatkuvan seurannan ja laatuarvioinnin kohteena. Arvioinnit ovat osoittaneet, että ammattikorkeakoulut ovat ansainneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä.

Jari Laukia

Keravan kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.5.2026 kokouksessaan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2026-2036

Palveluverkkotyöryhmän puheenjohtaja Anne Karjalainen piti sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenvuoron aiheesta:

”Keravan kaupunginhallituksen nimeämän palveluverkkotyöryhmän puheenjohtajana haluan näin aluksi kiittää palveluverkkotyöryhmän jäseniä aktiivisesta työskentelystä.

Työryhmä koostui hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajistosta, pienempien valtuustoryhmien puheenjohtajista sekä nuorisovaltuuston edustaja. 

Työryhmä oli yksimielinen esityksestä lukuun ottamatta Killan koulun uudisrakennusta ja palloiluhallin peruskorjausta. Työryhmän enemmistö kuitenkin kannatti niitä. 

Suunnitelmissa on myös ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin toiminnan siirto uuteen Killan kouluun. Täten Svenskbacka skola kiinteistöä ei enää peruskorjattaisi vaan koko tontti vapautuisi kaavoitettavaksi esimerkiksi asuntotuotantoon.

Kymmenen vuoden suunnitelmaan, joka ulottuu kolmelle valtuustokaudelle, on tulossa useiden isojen koulujen peruskorjaushankkeita kuten Kurkelan koulun vanha osa, Savion koulu, Ahjon koulu ja Kalevan koulu. Työryhmä päätyi yksimielisesti siihen, että Keravan pohjoisosaan ei ole kymmenen vuoden suunnittelukaudella tarvetta rakentaa uutta koulua, koska alueella ei ole riittävästi asukkaita.

”Lapsimäärän väliaikainen vähentyminen tuo väljyyttä nykyisiin koulutiloihin, mikä mahdollistaa useiden isojen koulukiinteistöjen peruskorjauksen. Näin varmistetaan se, että lapsilla on riittävät ja turvalliset tilat opiskeluun remonttien aikana. Koulutilojen väljyys mahdollistaa myös tilojen joustavan käytön ja siten myös uuden erityisen tuen opetussuunnitelman toteuttamisen.

Talouden osalta korostan, että talousarvioon varataan vuosittain rahaa investointeihin. Palveluverkkotyöryhmässä käytiin tarkkaan läpi investointitarpeita ja karsintaakin jouduttiin tekemään. On muistettava, että investoinnit kattavat myös infra-, liikunta- ja viherrakentamisen sekä kunnossapidon. Haastavaksi tilanteen tekee se, että seuraavan kymmenen vuoden aikana meillä on edessä isoja kouluinvestointeja. Tärkeintä on suunniteltava vuosittaiset investointivaraukset huolella – kovin montaa isoa peruskorjaushanketta emme pysty samaan aikaan vuosittain tekemään vaan hankkeita on priorisoitava ja vaiheistettava. Myös kaupungin lainakanta on pidettävä hallinnassa.

SDP:n valtuustoryhmä on palveluverkkotyöryhmän ja kaupunginhallituksen esityksen kannalla.”

Valtuustoaloite: Savion aseman ympäristön turvallisuusselvitys

Savion aseman ympäristö on tärkeä liikenteen solmukohta ja arjen kulkureitti monille kuntalaisille. Alueen koettu ja todellinen turvallisuus vaikuttavat merkittävästi asukkaiden hyvinvointiin, liikkumiseen sekä alueen yleiseen viihtyisyyteen.

Savion aseman ympäristöstä on noussut esiin huolia turvallisuuteen ja sen tunteeseen liittyen. Turvallisuuden kokemus rakentuu monista tekijöistä, kuten valaistuksesta, alueen käytön aktiivisuudesta, sosiaalisesta kontrollista, esteettömyydestä sekä mahdollisuudesta valvontaan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kokonaisvaltaisen selvityksen Savion aseman ympäristön turvallisuudesta. Selvityksessä tulee tarkastella muun muassa:

  • alueen valaistuksen riittävyyttä ja laatua
  • kameravalvonnan nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia
  • alueen käyttöä eri vuorokaudenaikoina sekä sosiaalisen kontrollin toteutumista
  • ympäristön suunnittelua turvallisuuden näkökulmasta (esim. näkyvyys, avoimuus, kulkureitit)
  • yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden, kuten poliisin, kiinteistönomistajien ja alueen palveluiden kanssa
  • keinoja vahvistaa turvallisuuden tunnetta alueella

Selvityksen pohjalta tulee laatia konkreettiset toimenpide-ehdotukset, joilla Savion aseman ympäristöä voidaan kehittää turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi kaikille käyttäjille.

Keravalla 11.5.2026

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Samuli Isola tähtää eduskuntaan

Torstaina 7.5. Keski-Uusimaa-lehden paperisessa versiossa on sivun mittainen haastattelu eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa tähtäävästä kaupunginvaltuutetustamme Samuli Isolasta.

Samuli on tuttu mies keravalaisille jo pitkältä ajalta, ja luottamustehtäviä on kertynyt vuosien varrella monenlaisia.

Nyt on oikea aika tavoitella jotain uutta.

Lähde mukaan tekemään uutta kansanedustajaa Keski-Uudellemaalle, liity mukaan kampanjan tukijaksi osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/SamuliEduskuntaan2027

Samuli kuvaili omalla facebook-sivullaan ehdolle lähtemistään näin:

Asetun ehdolle eduskuntavaaleissa

Vapunpäivä, suomalaisen työn päivä, koittaa aurinkoisena. On juuri oikea hetki kertoa se, että olen ilmoittanut olevani käytettävissä eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla huhtikuun 2027 vaaleissa.

Asetun nyt ensimmäistä kertaa ehdolle eduskuntaan.

Pyydetty ja toivottu tätä on jo pitkään, mutta erityisesti työtilanteeni ja vastuuni eivät ole tähän mennessä mahdollistaneet ehdolle asettumista valtiollisiin luottamustehtäviin.

Nyt on se hetki. Suomi on siinä asennossa, että yhteinen kotimaamme tarvitsee nyt uuden suunnan, toivon ja mahdollisuuksien suunnan.

Minun Suomeni on tavallisen ihmisen elämää ja oikeuksia arvostava, jokaisen ihmisarvoa kunnioittava, ilmastoa ja ympäristöä suojeleva, monimuotoinen, rohkeasti uudistuva mutta perinteitä kunnioittava, työtä ja toimeentuloa tarjoava, jokaisesta ihmisestä huolehtiva maa. Minun Suomeni on suomalainen hyvinvointivaltio ja sen lupaus, joka on edellisten polvien tänne rakentama. Minun Suomeni on jokaisen Suomi.

Tätä kaikkea olen valmis edistämään eduskunnassa parhaiden kykyjeni mukaan.

Tyhjästä en silti tälle tielle lähde. Takanani on jo 25 vuotta sosialidemokraattisena kaupunginvaltuutettuna Keravalla. Olen toiminut lukuisissa luottamus- ja vastuutehtävissä, kuten kaupunginhallituksen puheenjohtajana, lukuisten lautakuntien ja toimielinten puheenjohtajana, valtuustoryhmän vetäjänä sekä Keski-Uudenmaan alueellisessa johdossa. Olen ollut neuvottelemassa pääkaupunkiseudun asioista ja Uudenmaan kehityksen suunnasta.

Tiedän tarkkaan, millaista on työ yhteisten asioiden hoitajana. Se on vastuullista ja pitkäjänteistä työtä, jossa saa aikaan, kun kuuntelee, toimii ja tietää. Yksin kukaan ei aikaan saa ja tärkeää on löytää yhteisiä polkuja eteenpäin. Ja edistää oikeaksi kokemiaan ja yhteisesti sovittuja asioita sinnikkäästi silloinkin, kun tuntuu vaikealta.

Rakastan vilpittömästi tätä maata ja suomalaisia. Toisistaan välittävä, yhteisvastuun ja välittämisen Suomi ansaitsee arvonpalautuksen.

Lähden tälle tielle antamaan osaamiseni, kokemukseni, yhteistyökykyni – ja sydämeni.