Mari Mäki (kok.) kritisoi ammattikorkeakoulujärjestelmää kovin sanoin kolumnissaan (KU 21.5.2026). Mäen mukaan suurin ongelma on se, että ammattikorkeakoulujen rahoitus riippuu valmistuvien määrästä. Tämä johtaa hänen mukaansa opetuksen laadun heikkenemiseen, kun opiskelijat halutaan saada valmistumaan opetuksen laadusta välittämättä. Samalla Mäki antaa ymmärtää, että opiskelijoiden asenteet ovat huonot ja opetus osapuilleen kelvotonta, painottuen etäopetukseen ja digipedagogiikkaan. Jostain syystä Mäki ei kuitenkaan mainitse, että myös yliopistojen rahoituksen keskeinen elementti on tutkintoon valmistuvien määrä, vaikka yliopistot ovat profiloituneet erityisesti tutkimuksen tekemiseen.
Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Vuonna 2024 valtioneuvosto hyväksyi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) johdolla valmistellun korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän. Korkeakoulujen rahoitus perustuu tuloksellisuuteen. Tärkeä osa rahoitusta on koulutus, jonka osuus ammattikorkeakouluissa on 75 prosenttia ja yliopistoissa 44 prosenttia. Koulutus pitää sisällään valmistuvien määrän, työllistymisen, jatkuvan oppimisen sekä opiskelijapalautteet. Kyse ei siis ole vain valmistuvien määrästä, vaan myös siitä, että valmistuneiden tulee työllistyä. Tämä kannustaa erityisesti ammattikorkeakouluja tekemään yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
Toinen merkittävä rahoitukseen vaikuttava kriteeri on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). Sen painoarvo on yliopistoissa 37 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 20 prosenttia. Rahoitukseen vaikuttavat muun muassa tieteellisten julkaisujen määrä ja korkeakoulujen hankkima ulkoinen tutkimusrahoitus. Ammattikorkeakoulujen TKI-työ pohjautuu työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja innovaatioihin, minkä vuoksi ne tekevät läheistä yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Voimme hyvällä syyllä sanoa, että Suomen ammattikorkeakoulujen opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat maailman tiukimpia. Lehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot. Ammattiopintojen opettajilta edellytetään lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemusta tutkintoa vastaavista tehtävistä. Yliopettajalta vaaditaan yleensä tohtorin tutkinto. Laadukas opettajakunta on laadukkaan opetuksen perusedellytys.
Siinä Mäki on oikeassa, että ilman riittäviä resursseja laadukasta opetusta on vaikea järjestää. Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus tosin on leikannut ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta, mistä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on aiheellisesti ollut huolissaan.
Ammattikorkeakoulu tarjoaa hyvän jatko-opintoväylän sekä ylioppilaille että ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Viime viikolla koulutuskuntayhtymä Keuda järjesti ammattitaidon SM-kilpailut. Ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet jatko-opiskelumahdollisuuksia kilpailuissa hyvin menestyneille opiskelijoille.
Opetuksen ja oppimisen laatuun tulee kiinnittää huomiota kaikilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakoulut ovat olemassaolonsa ajan olleet jatkuvan seurannan ja laatuarvioinnin kohteena. Arvioinnit ovat osoittaneet, että ammattikorkeakoulut ovat ansainneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä.
Jari Laukia
