120 vuotta sosialidemokraattista toimintaa Keravalla

🌹 Lauantaina 29.11. juhlistettiin 120-vuotiasta sosialidemokraattien toimintaa Keravalla. Juhlatoimikuntamme valmisteli juhlaa pitkään ja intohimoisesti, vapaaehtoisvoimin.

🎶 Tilaisuuden alkuun kuulimme muusikko Emma Kuntsin tulkitsemaa kantelemusiikkia.

👩🏼‍⚖️ Puheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anne Karjalainen. ”Kevään kuntavaaleissa me sosialidemokraatit saimme takaisin suurimman puolueen aseman, mikä tuo meille valtaa, mutta samalla myös vastuuta. On tärkeä miettiä, miten tulemme viisaasti käyttämään tätä saatua valtaa tällä valtuustokaudella, jotta vuoden kuluttua eduskuntavaaleissa ja tulevaisuuden kuntavaaleissa keravalaiset antaisivat äänensä uudestaan meille sosialidemokraateille.”, Karjalainen summasi puheensa lopussa.

👨🏼‍⚖️ Juhlapuheen piti SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

🎖️ Lindtman jakoi myös SDP:n kultaisen ansiomerkin SDP Keravan pitkäaikaiselle toimijalle, Martti Havinille.

📚 Valtuutettumme Jari Laukia esitteli juhlaväelle kirjoittamaansa 120-vuotishistoriikkia, joka käy läpi yhdistyksen toimintaa menneisyydestä tulevaisuuteen.

🎤 Juhlassa laulettiin myös aatteen hengessä yhteislauluja sekä annettiin vapaa sana vieraiden puheenvuoroille.

🍽️ Lopuksi nautiskelimme hyvistä pöydän antimista.

❤️ Kiitos kaikille juhliin osallistuneille, loimme yhdessä tilaisuuteen arvokkaan tunnelman!

📸 Kuvat: Eva Guillard

Talousarvioneuvottelut maaliin

15.10. demarien johdolla käynnistyneet Keravan poliittisten ryhmien talousarvioneuvottelut on saatu päätökseen. Kuten neuvotteluissa aina, lopputulos on kompromissi. Ryhmien näkemykset erosivat Keravan talouden tilasta ja tärkeistä painotuskohteista jonkin verran toisistaan, mutta keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja yhteistyössä. Tästä suuri kiitos kaikille poliittisille ryhmille.

Meille demareille panostukset lapsiin ja nuoriin on tärkeää. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että jo pohjaesityksessä esim. koulunuorisotyön lisääminen oli huomioitu. Neuvotteluissa lisättiin vielä yksi vakituinen kouluvalmentaja, joka palkataan vuoden 2026 alussa. Lisäksi päätettiin palkata yksi uusi erityisluokanopettaja. Meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää ja siksi työmme lasten ja nuorten puolesta jatkuu lautakunnissa ja valtuustossa.

Olemme myös erittäin tyytyväisiä siitä, että jatkossa kaikki yli 70-vuotiaat saavat vuosittain 12 kerran passin uintiin ja kuntosalille, taiteen perusopetukseen laaditaan kehittämisen ja tukemisen ohjelma ja kaupunkiympäristön toimialalla kokeillaan osallistava budjetointia pilottina.

Meille sosialidemokraateille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki. Työ entistä paremman Keravan puolesta jatkuu, ollaan yhteydessä!

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän neuvottelijat: Nina Korventaival, Samuli Isola, Anne Karjalainen ja Niina Saarinen

Kuulumisia SDP Keravan syyskokouksesta

🌹 SDP Keravan väki kokoontui 24.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli mahtava porukka jäseniä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös tämän kevään menestyksekkäistä kunta- ja aluevaaleista

🌹 Syyskokouksessa päätettiin mm. SDP Keravan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunta vuodelle 2026

🌹 Vuonna 2026 SDP Keravan puheenjohtajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien

🌹 Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä

🌹 Johtokuntaan valittiin 8 varsinaista, sekä 3 varajäsentä

🌹 Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Ilppo Alatalo, Eva Guillard, Jyrki Halvari, Nina Korventaival, Tiina Kutvonen, Pauliina Niskanen, Noora Oinonen ja Essi Rytilä

🌹 Varajäseninä toimivat Tero Arnberg, Nina Graves ja Paavo Patrikainen

Lapsen äänen kuuluu näkyä kunnallisessa päätöksenteossa

17.-23.11 vietetään lapsen oikeuksien viikkoa. Tänä vuonna teemana on “Lapsella on oikeus kuulua”. Tällä viitataan niin yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumiseen kuin lapsen kuulluksi tulemiseen. Lapsen oikeuksien päivä ja viikko osuu aikaan, jolloin monissa kunnissa laaditaan tulevan vuoden talousarvioita sekä suunnitellaan tulevia investointeja. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus muun muassa turvalliseen kasvuympäristöön ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Kunnallisessa päätöksenteossa voimme vaikuttaa monin tavoin lasten ja nuorten arjen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Päätämme kaavoituksesta ja asuinalueiden kehittämisestä, siitä miten huolehdimme kaduista ja puistoista, miten tarjoamme harrastusmahdollisuuksia ja millaisia kouluja rakennamme ja ylläpidämme. Luomme siis rakenteellisia mahdollisuuksia lasten ja nuorten kuulumiselle yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Lapsen oikeuksien sopimus asettaa lapsen edun keskeiseksi, jopa etusijalle kaikessa päätöksen teossa ja toiminnassa. 

Ei kuitenkaan riitä, että otamme huomioon lapsen edun ja oikeudet päättäessämme asioista, joihin lapset liittyvät joko suoraan tai välillisesti. Lastensuojelun Keskusliiton tekemän selvityksen mukaan noin puolet lapsista ja nuorista kokee, ettei heidän mielipidettään oteta riittävästi huomioon päätöksissä, jotka heitä koskevat. Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen vaatiikin suunnitelmallisuutta ja riittävästi aikaa. Tärkeää kuulemisessa on se, että huomioimme lasten ja nuorten ikä- ja kehitysvaiheet, selvitämme mielipiteitä kullekin ikäryhmälle sopivalla tavalla. Vammaisten lasten kuulemiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Näin luomme lapsille ja nuorille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa omilla mielipiteillään päätöksenteon eri vaiheissa. Pelkkä kuuleminenkaan ei vielä riitä, vaan täytyy myös varmistaa, että lasten ja nuorten näkemyksillä on aidosti vaikutuksia myös päätöksiin ja suunnitelmien toteutumiseen.  

Lapsen oikeudet ovatkin meidän aikuisten, myös meidän kuntapäättäjien velvollisuuksia. Lasten etua ja oikeuksia tuleekin nostaa esille kaikessa päätöksenteossa, jota kunnissa teemme sekä osallistaa lapsia ja nuoria heidän ikätasonsa huomioiden heitä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Tällä tavoin vaikutamme ja investoimme meidän kaikkien tulevaisuuteen, sillä nämä kuulluksi ja nähdyksi tulleet lapset ja nuoret päättävät jonain päivänä meidän palveluistamme ja tulevaisuudestamme.  

Tiina Kutvonen 

Kaupunginvaltuutettu (sd.)  

Sosiaalityöntekijä YTM

Kerava

Demareiden valtuustoryhmä:”Killassa oltava jatkossakin koulu sekä palloiluhalli, pidetään jatkossakin musiikkiluokat Sompiossa”

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä käsitteli sunnuntaina 16.11. Killan koulun tulevaisuutta, palloiluhalleja ja musiikkiluokkia. Yhdessä tuumin linjasimme meille tärkeät suuntaviivat tulevaa päätöksentekoa varten:

🌹 Kilta tarvitsee jatkossakin oman koulun. Killassa voidaan toteuttaa jatkossa suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Meille on tärkeää, että kaupungin eri osissa on toimivat ja riittävät lähipalvelut. Opetuksen lisäksi koulu lisää alueen yhteisöllisyyttä.

🌹 Kannatamme musiikkiluokkien jatkamista Sompion koulussa ja vammaisopetuksen toteuttamista turvallisessa ja esteettömässä ympäristössä. Keravalaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus pysyvään oppimisympäristöön ja toiminnan kannalta sopiviin koulutiloihin.

🌹Killan koulun palloiluhallin peruskorjauksella turvataan tulevaisuudessakin seurojen kilpailu- ja harrastustoimintaa. Peruskorjauksen yhteydessä Killassa on pyrittävä minimoimaan salin käyttökatko.

Demarit: tuetaan ikäihmisiä, lapsia ja työntekijöitä

Eilen keskiviikkona 15.10. käynnistyivät Keravan kaupungin talousarvioneuvottelut meidän sosialidemokraattien johdolla. Juuri nyt tulevaisuudennäkymät vetävät mietteliääksi. Verotulot pienenee, työttömyys ja ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa.

Meitä sosialidemokraatteja neuvotteluissa ohjaa vaaliohjelma, jossa linjatut tärkeät asiat näkyvät myös näissä neuvotteluissa. Meille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki.

Meille tärkeitä kysymyksiä budjettineuvotteluissa ovat mm.

  • Selvitys yli 65-vuotiaiden ilmaisesta uintivuorosta esim. arkisin, tiettyinä päivinä klo 11–13
  • Selvitys yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksista
  • Osallistavan budjetoinnin kehittäminen ja laajentaminen
  • Kouluille nuorisotyöntekijöitä ja kouluvalmentajia
  • Nuorten liikunnan harrastusmaksut ja taiteen perusopetuksen rahoituksen lisäys

Neuvotteluja vetänyt sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Korventaival ja varapuheenjohtaja Samuli Isola uskovat, että vaikka erilaisia näkemyksiä löytyy, sopu saadaan varmasti aikaan.

Tekojääkenttä Keravan keskustaan on oikea liike

Elinvoimalautakunta palautti yksimielisesti viranhaltijatyönä tehdyn vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotettiin toteutettavaksi suurta tekojääratahanketta Kiltaan.

Kyse ei ole siitä, etteikö tekojäärataa tai -kenttää todella kaivattaisi ja haluttaisi Keravalle – syy, miksi asia palautettiin valmisteluun, oli se, että Keskustan koulun kenttä oli jostain syystä pudotettu valtuustoaloitteeseen liitetystä viranhaltija- ja konsulttiselvityksestä pois.

Lautakunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että ennen vastauksen antamista valtuustoaloitteeseen pitää tutkia ja selvittää mahdollistavasti tekojääradan sijoittaminen keskuskoulun kentälle.

Asia ja tahto on yhteinen. Keskustaan on haluttu tekojäärataa jo vuosien ajan. Tästä sisältyy kirjaus myös Keravan liikuntapaikkasuunnitelmaan.

Tekojääkenttä ei ole vain liikuntapaikkahanke, vaan kyse on paljon laajemmasta. Keskeiselle paikalle keskustaan tehtävä tekojäärata parantaisi keskustan elinvoimaisuutta ja toisi keskustaan elämää ja vireyttä myös talvikaudelle. Ja keskustassa se olisi kaikkien saavutettavissa ja tärkeänä osana keskustan koulun ympäristöön muodostuvaa liikuntaa, tapahtumia ja puistoalueita sisältävää jokaisen keravalaisen yhteistä ulko-olohuonetta.

Tärkeintä on se, että tekojääkenttä palvelee kaiken kansan vapaa-ajan liikkumista ja kohtaamista.

Keskustan kentän osaltakin on vielä selvittämättä, minkä kokoinen, mallinen ja rakenteinen tekojääkenttä siihen voisi sopia. Ja samalla on tärkeää löytää uusia ajatuksia, mitä kaikkea keskustan palveluita ja elinvoimaa lisäävää yhteistä kentän yhteyteen voisi saada aikaan.

Meille demareille on tärkeää, että Keskuskoulun kenttää kehitetään nimenomaan kaikkien keravalaisten yhteisenä ulkoisena olohuoneena, jossa on tarjolla kaiken ikäisille liikuntamahdollisuuksia ja tapahtumia ympäri vuoden. Ja joka on kaikille avoin, esteetön, elämyksellinen ja matalan kynnyksen paikka.

Tähän paikkaan sopisi talviajaksi yhteinen tekojääkenttä enemmän kuin hyvin.

Järkevän taloudenpidon puolesta on tärkeää katsoa myös tekojää-hankkeen kustannuspuolta kriittisesti ja selvittää, miten saisimme kustannuksiltaan tehokkaasti parasta mahdollista tekojääaluetta kaupunkiin – kaikkien ulottuville.

Elinvoimalautakunnan demarit ja puheenjohtaja Airi Reen

Sote-järjestöjen leikkaukset ovat pois nuorten hyvinvoinnista

Leikkaukset sote-järjestöiltä ovat samalla leikkaus nuorten hyvinvoinnista. Leikkaus heiltä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Leikkaus heiltä, jotka tarvitsevat tukea eniten asunnottomuustyössä. Nuorten tukemisesta ei ole varaa leikata. Nuorissa on tulevaisuus.

Ministeri Purra ehdotti 100 miljoonan euron lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Tämä lisäleikkaus ei onneksi toteutunut budjettiriihessä. Jos tämä 100 miljoonan lisäleikkaus olisi toteutunut, se olisi tarkoittanut, että tällä hallituskaudella järjestöjen valtionavustuksista leikkaus olisi ollut yli 60 prosenttia. Lisäleikkauksilla olisi ollut katastrofaaliset vaikutukset järjestöjen toimintamahdollisuuksiin ja edellytyksiin tarjota tukea sitä tarvitseville.

Sote-järjestöt ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa meillä Suomessa. Hallituksen tekemistä leikkauksista noin 64 % kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mikäli lisäleikkauksia olisi tullut, ne olisivat romuttaneet koko sote-järjestökentän.
Vaikka hallitus nyt hylkäsikin suunnitellut 100 miljoonan lisäleikkaukset järjestöavustuksista, ovat jo aiemmin päätetyt avustusleikkaukset huomattavia järjestökentälle. Seuraavina vuosina, vuoteen 2027 mennessä leikkaukset tulee olemaan sote-järjestöjen valtionavustuksista yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tämä määrä tulee siis olemaan yli kolmasosa avustuksista.

Esimerkki hallituksen toiminnan ristiriitaisuudesta. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut työhön nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuus on kuitenkin Suomessa kääntynyt nousuun viime vuosina, eikä viitteitä kasvun taittamiseksi ole näkyvissä.  Mikäli lisäleikkaukset olisivat toteutuneet sellaisenaan, ne olisivat romuttaneet paitsi hallitusohjelmakirjauksen ja lisännyt samalla nuorten asunnottomuusriskiä ja eriarvoisuutta sekä syventänyt haavoittuvassa asemassa olevien nuorten pahoinvointia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen elintärkeä työ on investointi hyvinvointiin, jota meillä ei ole varaa menettää.

Sini Syrjäläinen, kaupunginvaltuutettu, vara-aluevaltuutettu, sairaanhoitaja, kätilö YAMK

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.9.2025

Vitkuttelu kestävän kehityksen toimissa tulee kansalaisille kalliiksi

Sanomalehden otsikko kertoo: Kiinasta tuli vihreän siirtymän johtomaa. Kiinassa on myös
ymmärretty kestävän kehityksen tarjoamat liiketaloudelliset mahdollisuudet – ajatellaanpa vaikka
aurinkopaneeliratkaisuja tai sähköautoja.


Ovatko Suomi ja Eurooppa jääneet jalkoihin? Kestävän kehityksen saralla on saavutettu hyviä
tuloksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Silti tekemistä riittää. Kummasti mökkijärven
ranta vihertää sinilevälautassa. Kirjanpainaja nakertaa ikikuusikkoa. Myrskyt kaatavat puita.
Ihmiset kärvistelevät ennätyshelteissä.


Silti jotkut johtavat poliitikot maassamme haluavat mieluummin jatkaa entiseen malliin kuin ryhtyä
määrätietoisiin toimiin kestävän kehityksen suuntaviivojen määrittelemiseksi. Ympäristön kannalta
kestävän kehityksen edistäminen tulee kuulemma kalliiksi. Mutta myös toimien viivyttely ja
muutokseen sopeutuminen käyvät kalliiksi.


Rakentamisessa on huomioitava asuntojen ja työpaikkojen viilennystarpeet, hulevedet ja myrskyt.
Muutosten kustannukset lankeavat yrityksille ja asukkaille. Myrskyt ja hyönteisten aiheuttamat
tuhot rasittavat metsänomistajia. Kansantaloudelle syntyy tappioita, kun yritykset epäröivät
investoida epäselvien tulevaisuudennäkymien vuoksi. Ilman uusia investointeja ei synny myöskään
työpaikkoja uuden teknologian ja toimintatapojen kehittämiseen.


Ilmaston lämpenemistä ei enää voida täysin estää, mutta voimme yhä rajoittaa sitä tiettyyn tasoon.
Metsänhoitoa ja maankäyttöä uudistamalla voimme parantaa vesistöjen tilaa. Tietoa ja osaamista on
– koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli muutoksen toteuttamisessa.


Paikallistasolla kunnat ovat laatineet kestävän kehityksen toimintasuunnitelmia. Hyvinvointialueet
huomioivat toiminnassaan myös ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen toimet on otettava
huomioon kaikilla hallinnonaloilla.


Suomella on kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen kärkimaa. Koulutuksen ja tutkimuksen
avulla voimme kehittää uusia innovaatioita ja toimintatapoja myös kansainvälisille markkinoille.
Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka ulottuu yli vaalikausien. Poliittisten päättäjien tehtävä on luoda
edellytykset yhteiskuntarakenteen kehittämiselle ja yritysten investoinneille. Jo tehdyistä
päätöksistä on pidettävä kiinni ja toimittava asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on ennen
kaikkea kansalaisten paremmasta tulevaisuudesta.

Jari Laukia, kaupunginvaltuutettu, FT

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 24.8.2025