Kerava, tuo kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija

Kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija. Sitä Kerava minulle on.

Kun 3-vuotiaana muutin takaisin Suomeen, juurtuen Keravalle, tulivat kaupunkimme erilaiset tapahtumat heti osaksi elämääni.

Ajan saatossa kuvioihin astui musiikin ja tanssin opinnot keravalaisissa taideoppilaitoksissa, sekä peruskoulutaival musiikkiluokalla.

Nyt 21-vuotiaana, katson matkaani keravalaisen kulttuurin ja taiteiden parissa kasvaneena ylpeydellä.

Keravalla kerrytetyn taiteellisen opinto- ja harrastuspohjan kautta, olen päässyt osaksi luovien alojen kenttää suuremmin, kuin osasin kuvitella.

Vuonna 2020 toteutin yhden isoimmista unelmistani, kun kilpailin The Voice Of Finland -televisiolaulukilpailussa, vain 16-vuotiaana.

Laulukilpailu johti monien ovien aukeamiseen, sillä tänä vuonna olen saanut työskennellä tapahtuma-alan projektien parissa viisi vuotta, niin esiintyjänä, kuin muissakin rooleissa.

Olen aina ollut jokseenkin syrjäänvetäytyvä, mutta esiintymismahdollisuudet, joita Keravalla on eteeni tarjoutunut, ovat aina vetäneet puoleensa.

Voin vain arvuutella, kuinka monesti olen esiintynyt Kerava-salissa, kirjastossa ja lukuisissa muissa kaupunkimme viihde-estradeista, aina vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2024 toteutin pitkäaikaisen haaveeni, kun pääsin tuottamaan Keravalla täysin oman nuorten esiintymistapahtuman, ENCOREn.

Tärkeimpänä Keravalla kulkemani polku kulttuurin ja taiteiden parissa on tarjonnut minulle rohkeuden olla oma itseni.

Näillä kokemuksilla haluan pyrkiä mahdollistamaan kaupunkilaisten luovia unelmia Keravalla.

Kaupunginvaltuutettuna puolustaisin keravalaisen kulttuurielämän monia ulottuvuuksia koko sydämestäni.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Asunnottomuus pahenee

Asunnottomien määrä on kasvanut viime aikoina. Asiaan on vaikuttanut moni asia. Ainakaan sosiaaliturvan heikennykset ja korkeat elinkustannukset eivät ole helpottaneet asiaa.

Asunnottomien ryhmässä ei ole ainoastaan päihdeongelmaiset, niin sanotusti unohdetut asiakasryhmät ovat pienituloiset.

Jokaisella tulisi olla oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin. Asunnottomuuden ehkäiseminen vaatii konkreettisia tekoja kunnissa ja hyvinvointialueilla. Ennaltäehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa. Etenkin nuorille ja heikommassa asemassa oleville täytyisi olla tukea arjen hallintaan ja asumiseen.

Asumisen tuki ja asumisneuvonta olisivat yksi keskeinen asia. Sen lisäksi ennaltäehkäiseviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi panostettava.

Jokaisesta kunnasta olisi löydyttävä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti palveluohjauksen selkeyttämiseksi.

Sen lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöjen kanssa, jotta tuentarve kohdentuisi mahdollisimman hyvin ja pystyttäisiin tarjoamaan yksilön tarpeisiin sopiva tuki.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu Sini Syrjäläinen, joka on ehdolla myös tulevissa kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu 26.2. Keski-Uusimaa-lehdessä.

Voiko nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttaa kuntatasolla?

”Nuorten mielenterveystuen saavutettavuus on pahimmillaan monta kuukautta kestävä prosessi, johon nuoren vihdoin päästyä häntä tapaava työntekijä saattaa vaihtua jopa kuukausittain, eikä sitoutunutta ja luottamuksellista asiakassuhdetta ehdi syntyä.”

Muun muassa näin kirjoitin nuorten mielen hyvinvoinnista vuonna 2024 Keski-Uusimaassa, yhdessä nuorisovaltuustokollegani kanssa.

Mietitte varmaan, miksi puhun tästä kuntavaaliehdokkaana, kun hyvinvointialue tekee mielenterveysavun linjaukset.

Nostan asian esiin, koska olen kyllästynyt puheeseen siitä, ettei näihin asioihin voida kuntatasolla vaikuttaa.

Tiedän, ettei se ole totta. Olenhan sentään itse nuori ja kaikenlaista kokenut. Ei nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ole pelkkiä lääkkeitä ja psykiatrista hoitoa.

Mitkä tekijät koen tärkeiksi nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta kuntatasolla?

Nuorisotyöntekijät – Ammattiosaajat, joiden avulla voidaan pelastaa niin paljon monessa ympäristössä.

Kun olin itse peruskoulussa, ei nuorisotyö ollut vielä niin laajaa, mitä se nykyään on. Sitä olisin kuitenkin kaivannut, varsinkin koulussa. Nykyään nuorisotyötä on enenevissä määrin joka puolella ja siihen on panostettava.

Yksilöllisyyden ymmärtäminen – Ajattelutapa, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa samalla niin paljon.

Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että tietyt keinot toimivat kaikille yhtä lailla. Usein mennään samalla kaavalla, koska ei ole resursseja alkaa syventämään metodeja. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi erilaisten opetus- tai kasvatusmenetelmien räätälöinti yksilökohtaisesti, voisi korjata monta asiaa.

Itsensä toteuttaminen – Tarve, jonka mahdollistuminen tukee nuoren kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä itsensä löytämisestä.

Kun kaupungista löytyy laaja skaala erilaista ja saavutettavaa harrastustoimintaa, ja tarjonnan seasta löytyy oma suosikki, ollaan oikealla suunnalla. Olipa kyseessä sitten luova, liikunnallinen tai muu yleishyödyllinen juttu, on se tärkeä osa kasvua ja kehitystä kaikilta osin.

Turvallisuus – Tunne, jolle on useita eri tilanteita ja ympäristöjä. Sitä voi tuntea kaikkialla, jos turvattomuuteen puututaan.

Kokemus turvattomuudesta on ollut isosti esillä. Kun Suomen kaupungeista on tehty turvallisuusvertailua, Kerava ei ole ollut isosti esillä turvattomimpien paikkojen joukossa. Tiedän kuitenkin, että täällä tapahtuu esimerkiksi paljon koulu- ja katuväkivaltaa, joten turvallisuuteen on panostettava.

Ihmisläheinen päätöksenteko – Tehokeino, jolla tuodaan kaupungissa tapahtuvat asiat selkeästi ja arkistesti nuorten keskuuteen.

Kun nuoret pääsevät osaksi paikallista päätöksentekoa, jossa käsitellään heille tärkeitä teemoja, lisää se ehdottomasti mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan juuri tätä nuoret valtakunnallisesti toivovatkin.

Jos minusta tulee kaupunginvaltuutettu, aion tehdä kaikkeni, jotta kaupunkimme nuoriso kokisi kunnan panostavan heidän hyvinvointiinsa ja tuovan heidät näkyviksi.

Eva Guillard, 21, kuntavaaliehdokas (sd.)

Vaalitilaisuus veti pöydät täyteen 25.1.

Karusellin kahvilan pöydät olivat yleisöä täynnä, kun kansanedustajat Joona Räsänen ja Miapetra Kumpula-Natri sekä europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kävivät Keravalla tuomassa ajankohtaisia kuulumisia.

Trumpin valinta huolestuttaa, ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja kuntien vastuulle vuoden alussa siirtyneet työvoimapalvelut mietityttää, terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta nyt puhuttamakaan.

Orpon hallituksen lupaus 100 000 työpaikasta ennen edellisiä eduskuntavaaleja tuntuu tällä hetkellä surkuhupaisalta. Kaikki toimet ovat saaneet aikaan täysin päinvastaisen suunnan.

Hyvää keskustelua kahvikupposen äärellä, iso kiitos niin vieraileville tähdille, kuin myös paikalla olleille omille ehdokkaillemme. Saatiin vaaliohjelma tilaisuuteen uunituoreena, kiitos vaan loistavasta painojäljestä Savion Kirjapaino.

Meillä on muuten taas listalla kaksi uutta ehdokasta. Kaikki nimetyt ehdokkaat löydät täältä.

Vaaliohjelman löydät täältä.

Jos sinua kiinnostaa kuntavaaliehdokkuus, täytä tietosi täällä. 😊

Kotiseuturakkaudella, Eva

”Haluan olla vaikuttaja, joka laskeutuu kaupunkilaisten keskuuteen, ei niiden yläpuolelle.”

Tämä ajatus juolahti hyvin nopeasti mieleeni, kun aloin pohtia, millaiseksi kuntavaaliehdokkaaksi haluan profiloitua.

Kerava, tämä juuri itselle tärkein kaupunki on antanut minulle vuosien varrella paljon. Olen kokenut paljon sellaista, mikä olisi voinut suosiolla jäädä välistä, mutta myös paljon sellaisia upeita asioita, mitä ei muualla todennäköisesti olisi tapahtunut.

Kaikki Keravalla kerätyt kokemukset ovat luotsanneet minua eteenpäin, tehden minusta juuri sellaisen, kuin tänä päivänä olen. Juuri siksi koen tämän kaupungin niin omakseni, etten ole muuttanut täältä pois. Sen sijaan olen halunnut jäädä kehittämään sitä, mikä minulle täällä on tärkeää.

Olen yksi Keravan nuorimmista kuntavaaliehdokkaista ja vetoan siksi myös ennen kaikkea omaan ikäluokkaani. Pyrin lisäämään nuorten kiinnostusta paikallispolitiikkaan ja kirittämään heidän äänestysaktiivisuutta.

Kaikki vaikuttamishaluni kumpuaa siitä toiveesta, joka nuoremmalla minulla aikoinaan oli. Toivoin, että näköpiirissä olisi ollut joku kuntapäättäjä, joka olisi oikeasti ollut ennaltaehkäisemässä ikävien kokemusten syntymistä, kun taas samalla ollut mahdollistamassa hienoja asioita.

Nyt minä haluan olla se henkilö, jollaista olen itse toivonut Keravan päätöksentekoon. Sellainen valtuutettu, joka oikeasti tulee asioiden ytimeen – Kaupunkilaisten keskuuteen.

Kokemusten kautta vaikuttaminen on aina ollut minulle luontaista ja sen hyödyntämiseen tähtään myös näissä mittelöissä.

Kaiken poliittisen työni keskiössä on selkeys, läpinäkyvyys ja inhimillisyys.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Savion Sosialidemokraattien kuulumisia

Savion Sosialidemokraatit järjestäytyivät 23.11.2024

Savion Sosialidemokraatit ry valitsivat lauantaina 23.11.2024 pitämässään syyskokouksessa ensi vuoden puheenjohtajaksi Arja Rantasen ja varapuheenjohtajaksi Irma Jehkonen-Taskisen.

Varsinaisiksi jäseniksi johtokuntaan vuodelle 2025 tulivat valituiksi
Maija Länsimäki, Rauli Ruohonen, Eija Ruusu, Jouni Suomalainen, Sini Syrjäläinen ja Jenni Valkonen.
Varajäseniksi valittiin Anne Karhusaari, Airi Reen ja Rainer Sillanmäki.

Piirikokousedustajiksi valittiin Arja Rantanen ja Irma Jehkonen-Taskinen, varalle Sini syrjäläinen ja Anne Karhusaari.
SDP Keravan kanssa olevaan yhteistyöryhmään valittiin jäseniksi Arja Rantanen ja Eija Ruusu, varalle Irma Jehkonen-Taskinen.

Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua tulevista kunta- ja aluevaaleista ja vaalikampanjasta. Toiminnan pääpaino ensi vuonna kohdistuu kevään vaaleihin.

Torstaina 9.12.2024 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa sihteeriksi valittiin Eija Ruusu ja taloudenhoitajaksi Jouni Suomalainen.

Keravan kaupunkikuva uudistuu

Keravalla on käynnissä monia rakennushankkeita, jotka uudistavat kaupunkikuvaa. Kävelykadun ilme tulee muuttumaan, ja keskeisellä paikalla sijaitseva Anttilan talo puretaan. Tilalle on suunniteltu kerrostaloja. Itse asiassa koko kaupungin keskusta-alue on uudistumassa, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Keskustan lisäksi myös muualla Keravalla on suunnitteilla useita kaupunkikuvaa muuttavia rakennuskohteita.

Jokainen meistä asuu jossakin rakennuksessa ja työskentelee ja viettää aikaa rakennetussa ympäristössä. Arkkitehtuuri on taiteen muoto, jossa yhdistyvät estetiikka ja rakennustekniikka. Voidaan siis sanoa, että arkkitehtuuri taiteenlajina koskettaa meitä kaikkia. Onkin äärimmäisen tärkeää pohtia, millaista kaupunkiympäristöä rakennamme.

Keravan rakennusjärjestyksessä todetaan, että rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Tämä tarkoittaa laadukasta suunnittelua ja toteutusta. Rakennusten tulee olla kestäviä, pitkäikäisiä ja ympäristön sekä ilmaston muutokset huomioivia. Kaupunkirakenteen on samalla oltava viihtyisä ja edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Valitettavasti näyttää siltä, että ihmiskunta ei ole kyennyt estämään ilmaston lämpenemistä tai ympäristön muutosta. Tästä syystä myös rakentamisen on sopeuduttava näihin muutoksiin. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän sateita, hulevesiä, myrskytuulia sekä helteisten päivien määrää.

Rakentamisen tavoitteena tulee olla laadukkaan ympäristön luominen, joka kestää sukupolvelta toiselle. Parhaimmillaan kaupunkirakenteessa näkyy kerrostumia eri aikakausilta, mikä lisää kaupungin omaleimaisuutta. Kuten rakennusjärjestys toteaa, kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueet ja lähiluonto edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, ja ne kuuluvat olennaisena osana myös kaupunkikuvaan.

Tiiviisti rakennettuna kaupunkina Keravalla on hyvät edellytykset olla kiinnostava ja omaleimainen kaupunki myös arkkitehtonisesti.

Jari Laukia
FT, Kerava, kuntavaaliehdokas

Kuka pitää huolta meidän lapsista ja nuorista?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä suuret säästöt, jotka koskettavat kipeimmin meidän haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Sekä Keravalla että Vantaalla on kouluissa toiminut psykiatrisia sairaanhoitajia. Saimme juuri kuulla, että Keravan kouluista nämä työntekijät on otettu jo elokuussa 2024 pois ja heidät on keskitetty muihin tehtäviin.

Näin ollaan nyt tekemässä myös Vantaan kouluissa elokuusta 2025 alkaen. Eli Vantaalta ajetaan alas sekä Etappiluokkien toiminta että Pajaluokkien toiminta, joka koskettaa noin 100 oppilasta vuosittain, jotka ovat akuutissa tuen tarpeessa. Näistä luokista ollaan poistamassa sosiaaliohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat.
Uusi oppilashuoltolaki korostaa ennalta ehkäisevää tukea. Tämäkö on Vaken vastaus uuteen lakiuudistukseen. Se ajaa alas sekä Etappitoiminnan että Pajatoiminnan. Tämä tulee vielä kalliimmaksi, koska lastensuojelun tarve tulee tätä myötä kasvamaan.

Etappi:” Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. ”

Paja: ”Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa (7.) 8.–9.lk olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus.
Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä.”

Onko meillä todellakin varaa jättää näin toimivat toimintamuodot heitteille! Tätä asiaa ollaan nyt kiireellä viemässä Vaken valtuuston päätettäväksi, ilman että asiasta olisi oikeasti tehty perusteellinen tarkastelu. Nyt valtuutetut ovat tärkeä päätöksen äärellä! Toivon todellakin, että jokainen valtuutettu miettii, mitä ollaan päättämässä meidän lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen.

Niina Saarinen, Vaken varavaltuutettu, rehtori

9 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

9 uutta ehdokasta mukaan tekemään Keravasta entistä parempaa pientä hyvää kaupunkia!

Eilen oli koolla iloinen SDP Keravan porukka, kun kokoonnuimme Viertolan toimintakeskukseen kuntavaali-iltaan.
Mukana oli monta ihan uutta ja tuoretta demaria, mutta samankaltaisia ajatuksia silti löytyi. Keravaa pitää kehittää suurella sydämellä.

Illan aikana tutustuimme toisiimme, kävimme läpi vaaliohjelmaa, kampanjoinnin perusasioita ja ideoimme tulevaa kevättä. Loikattiinpa vähän myös tuleviin päätöksentekopaikkoihin vaalien jälkeen. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä.

”Olipa kiva ilta” summasi yksi uusista ehdokkaistamme. Niin oli, tässä porukassa on mukava tehdä hommia paremman Keravan puolesta.

Jos sinua kiinnostaa Keravan kehittäminen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuuden edellä, tervetuloa mukaan!

Ehdokkaamme löydät täältä

KSR:ltä avustus historia-projektiin

Sosialidemokraattinen toiminta Keravalla täyttää vuonna 2025 jo 120 vuotta. Tätä juhlistaakseen SDP Kerava päätti käynnistää historia-projektin ja tuottaa vuoden 2025 aikana kirjallisessa muodossa teoksen, joka keskittyy isoihin vääntöihin ja kääntöihin sekä SDP:n rooliin ihmisten yhteen tuojana ja kulttuuritarjonnan luojana. Aikajanalla keskitytään tapahtumiin 1980-luvun alusta alkaen, sitä aiemmasta ajasta on jo aiemmin kirjoitettu historiakirja Juha Mäkisen toimesta.

Kansan Sivistysrahaston hallitus on päättänyt myöntää hankkeellemme vuoden 2025 jaossa Rafael Paasion rahastosta 1 000 euron suuruisen apurahan. Kiitämme lämpimästi Kansan Sivistysrahastoa.

Historia-projektia vastuullisena eteenpäin kuljettaa yhdistyksemme aktiivi Jari Laukia apunaan historia-työryhmä, jossa mukana on Ilppo Alatalo sekä SDP Keravan puheenjohtaja Kaisa Niskanen.

Julkaisusta ja juhlavuoteen liittyvästä juhlahumusta luvassa lisätietoa syksyllä 2025.