Valtuustoaloite Keravan sosiaalipalveluiden valvonnan tehostamisesta

Kunnalla on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevien sosiaalipalveluyksiköiden toimintaa. Sosiaalipalveluyksiköt ovat lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköitä.

Kunnan tehtävänä on valvoa, että asiakkaille on laadittu asianmukainen hoito- ja palvelusuunnitelma ja että asiakkaat saavat hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset laadukkaat palvelut.

Kunnat voivat toteuttaa sosiaalihuollon valvontaa monin eri tavoin. Keravalla valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveystoimiala.  Viranhaltijoiden vastuulla on seurata sekä kunnan omaa että alueen yksityistä palveluntuotantoa. Keravalla viranomaiset tekevät valvontaa muun työnsä ohella ja valvontaan kohdistettu resurssointi ei ole riittävää. Lisäksi osa valvontakohteista kuuluu valvovan viranomaisen omaan vastuualueeseen, jolloin viranhaltija on esteellinen suorittamaan puolueetonta valvontaa.

Keravan sd-valtuustoryhmä esittää, että Kerava käynnistää sosiaalipalveluiden valvontaohjelman valmistelun. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus valvonnan hankkimiseen ostopalveluna tai kuntayhteistyönä. Valvontaohjelman tulee sisältää sosiaalipalveluyksiköiden valvonnan periaatteet ja toteutussuunnitelman Keravalla toimivissa ostopalveluyksiköissä ja kaupungin omissa lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköissä.

Keravalla 3.6.2019

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

HAJUSTEETON KERAVA

Allergia-, iho- ja Astmaliiton mukaan lähes 2 miljoonaa suomalaista saa oireita tuoksuista, ja puoli miljoonaa on heistä vahvasti tuoksuherkkiä. Tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia elimellisiä oireita kuten nuhaa, päänsärkyä, pahoinvointia, silmäoireita ja yskänpuuskia. Tavallisimpia oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet, partavedet, hiuslakka, homeen haju tai pyykkipulverin tuoksu. Tuoksut voivat vahvistaa myös sisäilmaongelmista johtuvaa oireilua. Tuoksuherkkyys ei tarkoita hajusteallergiaa ja se voi johtaa pahimmillaan sosiaaliseen eristäytymiseen työssä, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Myös Autismi- ja Aspergerliitto on nostanut esille aistiesteettömyyden merkityksen toimintakykyä edistävänä tekijänä. Tuoksuttomuuden ja aistiesteettömyyden huomioiminen palveluissa ja tiloissa lisää niiden saavuttavuutta ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta.

Tuoksuttomiksi kunniksi ovat julistautuneet mm. Hämeenlinna, Hollola, Lahti, Kouvola, Kangasala ja Perho. Joissakin kunnissa tuoksuttomuuteen liittyvät valtuustoaloitteet ovat parhaillaan käsittelyssä. Jotkut kulttuuritoimijat järjestävät tuoksuttomia tapahtumia esim. teatterinäytöksiä. Hygienia- ja siivoustuotteille löytyy hajusteettomia
vaihtoehtoja.

Monet kunnat ovat julistaneet tuoksuttomiksi alueiksi kunnan kulttuuritapahtumat, kunnan kiinteistöt ja työpaikat (terveyskeskus, koulut, päiväkodit, kirjasto, kulttuuritapahtumapaikat). Myös Keravalla jotkin yksittäiset toimipisteet kehoittavat tuoksuttomuuteen. Aloitteelle löytyisi varmaan myös yhteistyökumppaneita kuten Keuda, KUT, seurakunnat sekä valveutuneet yrittäjät.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava laatii ja ottaa käyttöön tuoksuttomuuden periaatteet – ohjeistuksen, joka on voimassa kaikissa Keravan palveluissa. Tuoksuttomuuden periaatteet –ohjeistus kehoittaa työntekijöitä välttämään hajusteiden käyttöä työaikana ja työssään.

Suihkunraikas tuoksu, paras parfyymi.

Nina Korventaival (SDP), Lahja Havansi (PS)

Vanhusasiamiehen toimi Keravalle

Keravalla asuu n. 7000 ikäihmistä. Heidän määränsä ja  ikänsä nousee jatkuvasti, ja vaikeudet selviytyä arjessa kasvavat. Monet heistä haluavat asua omassa kodissaan, mutta siihen tarvitaan tukitoimia. Erilaiset tukitoimet ovat tarpeen myös laitoksissa asuville.

Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneitä on kuultava niissä asioissa, jotka koskevat heitä. Tätä varten on perustettu kuntiin vanhusneuvostoja. Vaikka vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli vaikuttaa erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa mm. lausuntoja antamalla, niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmenevien ongelmien selvittämiseen. Erityistä huolta kannamme kotona asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä.

Ehdotamme, että Keravalle perustetaan vanhusasiamiehen toimi. Vanhusasiamies täydentää vanhusneuvoston toimintaa valvomalla vanhustenhoidon saatavuutta ja laatua, tuomalla ongelmat esille ja raportoimalla niistä. Vanhusasiamies turvaa ikähmisten oikeuksien, palveluiden sekä yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Vanhusasiamies ottaa vastaan palautetta ikäihmisiltä, sovittelee ja järjestäää neuvotteluja heidän, heidän omaistensa ja palveluntuottajien kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmatilanteissa. Hän selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista sekä esittää kehittämismahdollisuuksia.

Vanhusasiamiehillä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa, ja tarvittaessa vanhusneuvosto voi antaa vanhusasiamiehelle selvitettäväksi yksittäistä kuntalaista koskevia asioita. Lisäksi vanhusasiamies käy yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista.

Keravalla 4.6.2018

Marja-Liisa Nykänen, SD ja Maila Hölttä, VAS