Tekijä: Kaisa

Keravan Sosiaali- ja terveyslautakunta määritteli kokouksessaan 19.5.2022 palveluasujien ateria- ja tukipalvelumaksut, jotka tulevat voimaan 1.7.2022. Vuosi sitten voimaan astuneen uuden asiakasmaksulain muutoksen myötä palveluntuottajien oikeus laskuttaa kuluja suoraan asiakkaalta poistui. Asiakasmaksulain muutokseen asti osa palveluntuottajista laskutti vaihtelevan määrän tukipalvelumaksua asukkailta, osa ei yhtään. Tehostetusta palveluasumisesta erillistä tukipalvelumaksua ei saa periä.

Ateriamaksulaskutus siirtyi asiakasmaksulain muutoksen myötä kunnalle. Lautakunnan päätös ateriamaksuista on linjassa lähikuntien ateriamaksuihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen siitä, että tukipalvelumaksua laskutetaan kaikilta keravalaisilta palveluasujilta 6 euroa vuorokaudessa, eli 180 euroa kuussa. Keravalla kyseisen palvelun piirissä on alle 50 asukasta, joista valtaosa aikuisikäisiä palveluasujia ja vain muutama vanhusikäinen palveluasuja. Osalle asukkaista palvelumaksu tulee maksettavaksi täysin uutena maksuna, kuten esimerkiksi palveluasumiseen vuoden sisällä muuttaneille ja niille, joilta palveluntuottaja ei maksua ole aikaisemmin perinyt. Mikäli palveluntuottajat ovat siis toimineet lakisääteisesti, tukipalvelumaksuja ei palveluasujilta ole laskutettu 1.7.2021 lähtien. Osa palveluntuottajista on laskuttanut tukipalveluista kuntaa.

Tukipalvelumaksujen merkitys Keravan taloudelle on noin 8 000 euroa kuukaudessa tämän vuoden loppuun asti, mikäli tukipalvelumaksut perittäisiin palveluasujilta täysimääräisinä. Päätöksen taloudellinen hyöty verrattuna sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen on olematon.

Vantaalla palveluasujat maksavat erikseen esimerkiksi turvapuhelinpalvelusta ja siivouksesta, mutta Vantaalla tukipalvelumaksua ei peritä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue päättää vuoden alussa voimaan tulevista asiakasmaksuista syksyllä.

Sd-lautakuntaryhmän mielestä tukipalvelumaksu on kohtuuton lisäkulu palveluasujille. Mahdollisuus maksun alentamisen hakemiseen ei poista sitä tosiasiaa, että lautakunnan päätös kyseisen ei-lakisääteisen maksun perimiseen heikentää pienituloisten palveluasujien taloudellista asemaa merkittävästi.

Muutosesitys tukipalvelumaksun määrittelemättä jättämiseksi hävisi lautakunnan äänestyksessä äänin 5-8.

Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan sd-ryhmä

Nina Korventaival, jäsen

Sini Syrjäläinen, jäsen

Ville Hoikkala, jäsen (esteellisenä kokoukseen)

Ilppo Alatalo, varajäsen (paikalla kokouksessa)

Porvoossa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on tehty valtuustoaloite selkokielen ottamisesta palvelukieleksi. Aloitteen ajatus on erinomainen, palvelupolkuja tehostava, kustannuksia säästävä ja ihmisten elämänlaatua parantava. Tästä syystä ehdotamme samaa Keravalle ja tulevalle Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä, joten mistään pienestä joukosta ei siis ole kyse. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.

Nelli Niemelä, SDP

Nina Korventaival, SDP

Aluevaalien tulos on vahvistettu ja on aika lausua kiitos kaikille teille 3 386 keravalaiselle ja vantaalaiselle asukkaalle. Annoitte äänenne turvallisen elämän ja parempien palvelujen puolesta.

Aluevaltuustoon tuli valituksi

Anne Karjalainen (1 283 ääntä)
rehtori ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Annen motto on myös vaalien jälkeen ”Laadukkaat julkiset palvelut kaikille”.

Varavaltuutetuiksi tulivat valituiksi

Nina Korventaival (304 ääntä)
toiminnanjohtaja, sosionomi (YAMK)
Ninaa ohjaa jatkossakin tavoite saada yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut jokaiselle asukkaalle.

Sini Syrjäläinen (297 ääntä)
sairaanhoitaja, kätilö (YAMK)
Sinille tärkeää on, että saadaan oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua hyvinvointialueellamme.

Niina Saarinen (293 ääntä)
rehtori, erityisluokanopettaja
Niinalle tärkeää on, että pidetään huolta lapsista ja nuorista!

Päivi Wilen (282 ääntä)
perhepsykoterapeutti
Päiville tärkeää on, että pidetään huolta mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Muut ehdokkaamme keräsivät ääniä
Eija Ruusu, 169 ääntä
Ville Hoikkala, 160 ääntä
Heli Nykänen, 160 ääntä
Leena Harjula-Jalonen, 124 ääntä
Jari Laukia, 122 ääntä
Kim Savolainen, 101 ääntä
Meea Räisänen, 91 ääntä

Uuden aluevaltuustoryhmän työtä voit seurata osoitteessa www.sdpvantaakerava.fi

Nyt tammikuussa käytävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueelle. He ratkaisevat miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Vantaan ja Keravan asukkaille, mitkä niistä ovat lähipalveluja, mitkä etäämmällä ja mitä ne asiakkaalle maksavat.

Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022, äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20.

Olet saanut kirjeen kotiisi äänioikeudesta, siitä selviää sunnuntainen äänestyspaikkasi. Voit myös etsiä vaalipäivän äänestyspaikkaasi äänestyspaikkapalvelusta, joka löytyy osoitteesta https://aanestyspaikat.fi/.
Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Sinun tuellasi me sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sinun oikeutesi hyvään ja turvalliseen elämään on tärkein arvomme.

Sinä päätät – käytä ääntäsi!

Erään Sepon tarina

Seppo muutti Keravalle jo lapsena. Isä oli löytänyt kirvesmiehen töitä ja perhe seurasi mukana kasvavaan ja kehittyvään kaupunkiin. Sepon lapsuus oli onnellinen, koulu sujui ja kavereita oli paljon. Keravalla oli paljon virkistystoimintaa ja palveluita perheille.

Lapsuuden vaihtuessa nuoruuteen, myös Sepon elämä muuttui. Kaveripiiri vaihtui ja koulu alkoi takkuilla, liekö syynä se, että isä oli muuttanut äkkiarvaamatta pois perheen luota. Sepon elämä alkoi luisua peruskoulun jälkeen. Opinnot ammattikoulussa eivät maistuneet, sen sijaan uuden kaveripiirin houkuttelema villimpi elämä veti puoleensa. Vuodet vierivät, juhlinta jatkui ja alkoi lopulta muuttua suruksi. Kaveripiiri kutistui, työpaikat eivät pysyneet, sosiaaliset suhteet katosivat, laskut jäivät maksamatta ja elämä kurjistui. Ajan kuluessa Seppo ajautui kodittomaksi ja työttömäksi. Elämän syrjässä Seppo pysytteli kiinni viimeisillä voimillaan. Kunnes tajusi pyytää apua.

Sepon pyyntöön vastattiin. Onneksi Seppo asui Keravalla, jossa löytyy aikuissosiaalityön ohjauspiste ja asunnottomien turvaksi oli jo vuosia tehty paljon töitä. Seppo sai tukiasunnon, pääsi kuntoutukseen ja sai elämänsä jälleen raiteilleen. Kaikki oli aloitettava alusta. Seppo sai tukea, pystyi suorittamaan kesken jääneet ammattiopinnot ja valmistui puusepäksi. Töitä Seppo etsi pitkään, mutta sitten lykästi. Onneksi Keravalla tarjotut harrastusmahdollisuudet olivat tuoneet Sepolle uuden kaveripiirin, terveyskeskuksessa sai käydä juttelemassa sairaanhoitajan kanssa ja Seppo oli löytänyt lähiluonnon mielipaikakseen käsitellä menneitä.

Eräänä päivänä kävellessään Keravan metsissä ja katsellessaan taivaalle Seppo mietti, kuinka onnekas hän oli saadessaan asua kaupungissa, jossa palvelut olivat saatavilla lähellä ja kaikille. Seppo huomasi olevansa huolestunut siitä, miten vuonna 2023 toimintansa aloittava Vantaa-Kerava hyvinvointialue tulee muuttamaan palveluverkostoa. Säilyykö Keravalla aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapiste? Pääseekö jatkossa sairaanhoitajan kanssa juttelemaan Keravan terveyskeskukseen? Miten yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa välttämättömien lähipalveluiden säilyttämiseen Keravalla?

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä siihen, että lähipalvelut säilyvät.

SDP:n keravalaiset aluevaaliehdokkaat

Leena Harjula-Jalonen #84

Ville Hoikkala #90

Anne Karjalainen #99

Nina Korventaival #103

Jari Laukia #114

Heli Nykänen #124

Eija Ruusu #131

Meea Räisänen #132

Niina Saarinen #135

Kim Savolainen #139

Sini Syrjäläinen #144

Päivi Wilen #156

Lasten asemaa miettiessä tulee harras toive, että he saavat kaikkien lasten tavoin elää turvassa, hyvässä elinympäristössä ja mahdollisuuksien maailmassa, jossa jokaisella varallisuudesta riippumatta on mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle. Mielestäni on tärkeää, että lapset ja perheet saavat oikea-aikaisen tuen, kun tarve on. Siksipä ennalta ehkäisevää lapsi- ja perhesosiaalityötä on vahvistettava ja resursoitava hyvin. Mielen hyvinvointiin on satsattava eniten, sillä nuoria eläkeläisiä Suomessa on mielenterveyssyistä johtuen huolestuttava määrä. Minä näen jo nyt neljävuotiaista kaksosistamme, että he ovat jo monitaitureita I Padin käyttäjiä ja osaavat jo lyhyitä sanoja eri kielillä. Syynä siihen ovat lastenohjelmat, joita on joka lähtöön. Teknologia on hyvä renki, mutta ei kaikessa. Uudistuva teknologia ja tekoäly valtaavat alaa, silti tarvitaan toimialoja, jotka hoitavat meidät vanhemmat, kun sen aika koittaa. Monet ihmiset miettivät tätä aluevaaliuudistusta ja sitä mitä se tuo tullessaan. Niin minäkin. Yleisesti puhutaan, että uudistus tuo mukanaan tehokkuutta, resursseja ja hyvinvointia alueille. Haluan uskoa sen. Kuitenkin on pelko, että saammeko pitää esimerkiksi oman terveysasemamme ja lähipalvelut? Terveyserot eivät saa kasvaa muuttuvassa toimintaympäristössä. On kuitenkin selvää, että sosioekonomiset seikat vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ei saisi olla! Tähän seikkaa tulee kiinnittää huomiota myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Mielestäni julkiset palvelut ovat ne, jotka varmemmin tasaavat terveyseroja. Olen hiljattain tehnyt kuntalaisaloitteita, jotka liittyvät turvallisuuteen ja lapsiin. ”Kerava turvalliseksi asua ja elää” ja ”Keravasta lapsiystävällisempi kaupunki” Toivon, että niihin kiinnitetään huomiota, sillä turvallinen elinympäristö lisää hyvinvointia ja lasten asiat huomioiden, annamme heille avaimet tulevaisuuteen.

Leena Harjula-Jalonen

kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri, kolumnisti ja Vantaa-Kerava aluevaaliehdokas (sd.)

Lasten ja nuorten tilanne kouluissa on huolestuttava. Toimin rehtorina koulussa ja näen joka päivä miten kovilla meidän koko koulun työntekijät ovat auttaessaan syrjäytymisvaarassa ja tuentarpeessa olevia oppilaita. Perheneuvoloihin on pitkät jonot. Oppilashuollon tuki on riittämätöntä. Tämä koronatilanne on heikentänyt entisestään koulujen tilannetta. Opettajat ja oppilaat joutuvat venymään mahdottomiin tilanteisiin. Etäkoulu on vaatinut kaikilta todella paljon. Kouluissa huolehditaan nyt myös entistä enemmän turvaväleistä, karanteenissa olevien oppilaiden opetuksesta, maskien käytöstä sekä käsien pesemisestä. Tämä kaikki tuo lisäkuormaa kaikille oppilaille ja koko koulun henkilöstölle. Tämän on pois opetuksesta ja opiskelusta. Tätä kaikkea on koulun arki tänä päivänä. Jatkossa hoidamme entistä enemmän oppilaiden eri tuentarpeita ja siksi on erittäin tärkeää huolehtia koulujen oppilashuollon henkilöstön riittävästä resurssoinnista. Kouluterveydenhoitajat, koululääkärit, koulupsykologit ja kuraattorit ovat osa koulujen oppilaiden tukiverkkoa yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden huoltajien kanssa. Näissä hyvinvointivaaleissa päätetään myös näistä oppilashuollonresursseista. Koulujen työntekijöitä ja oppilaiden huoltajia ei saa jättää yksin huolehtimaan meidän lapsistamme ja nuoristamme. Tarvitsemme hyvät terveyspalvelut lähipalveluna ihan kaikille!

Niina Saarinen

rehtori, valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (sd.), Kerava

Nyt tammikuussa käytävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueelle. He ratkaisevat miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Vantaan ja Keravan asukkaille, mitkä niistä ovat lähipalveluja, mitkä etäämmällä ja mitä ne asiakkaalle maksavat.

Aluevaalien ennakkoäänestys on 12.-18.1.2022 ja yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 900. Ne ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Tarkemman luettelon ennakkoäänestyspaikoista löydät osoitteesta https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html. Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Sinun tuellasi me sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sinun oikeutesi hyvään ja turvalliseen elämään on tärkein arvomme.

Sinä päätät – käytä ääntäsi!

Satu asuu kolmen alle 10-vuotiaan lapsensa kanssa Keravalla. Eronsa jälkeen Satu muutti lastensa kanssa Keravalle, koska oli kuullut, että Keravalta on hyvät liikenneyhteydet työpaikoille Helsinkiin, hyvät liikuntamahdollisuudet ja liikkuminen Keravan sisällä oli lyhyiden välimatkojen vuoksi mahdollista jalkaisin. Keravalla asunut tuttu oli kehunut Satulle erityisesti hammashoitoa ja kouluja. Erityisen tärkeitä jalan kulkevalle Satulle olivat kilometrin päässä sijaitseva terveyskeskus ja suunnilleen saman matkan päässä sijaitseva palvelukeskus, jossa sijaitsee hammashoitola ja lastenneuvola.

Keravalle asettuneen Satun vanhimmalla lapsella on menossa intensiivinen oikomishoito, joka edellyttää vastaanotolla käymistä muutaman viikon välein. Usein vastaanottoajat ovat päivällä, mutta uudesta Keravanjoen koulusta lapsi osaa itse kävellä kilometrin matkan hammashoitolaan ja takaisin. Tämä on Satulle tärkeä asia, koska työpäivien aikana on hoidettava myös nuorimman lapsen neuvolakäynnit sekä keskimmäisen lapsen puheterapiakäynnit.

Satulla on itsellään hiljattain todettu diabetes, jonka takia käyntejä diabeteshoitajan luona terveyskeskuksessa tarvitaan melko tiheästi. Sairauden puhkeamisen yhteydessä Satu sai kotiin lapsiperheiden kotiapua, josta on ollut suuri apu uudessa elämäntilanteessa. Satun nuorimmalla lapsella on usein toistuvia korvatulehduksia, joiden takia terveyskeskuksen päivystys on tullut erityisen tutuksi. Viikoittain Satu on kiitollinen toimivista ja lähellä sijaitsevista julkisista palveluista, joiden avulla hänen on mahdollista saada hoidettua perheen välttämättömät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.

Eräänä päivänä istuessaan odotustilassa odottamassa keskimmäisen lapsensa puheterapian päättymistä Satu laskeskeli, kuinka paljon aikaa hänellä olisi edellisessä asuinpaikassaan kulunut säännölliseen asiointiin, jos terveyspalvelut olisivat sijainneet kauempana kuin nyt. Satu huomasi olevansa huolestunut siitä, miten vuonna 2023 toimintansa aloittava Vantaa-Kerava-hyvinvointialue tulee muuttamaan palveluverkostoa. Säilyykö Keravalla terveyskeskus ja palvelukeskus vai pitääkö hänen varautua asioimaan kolmen lapsensa kanssa kauempana? Miten yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa välttämättömien lähipalveluiden säilyttämiseen Keravalla?

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä siihen, että lähipalvelut säilyvät.

SDP:n keravalaiset aluevaaliehdokkaat

Leena Harjula-Jalonen #84

Ville Hoikkala #90

Anne Karjalainen #99

Nina Korventaival #103

Jari Laukia #114

Heli Nykänen #124

Eija Ruusu #131

Meea Räisänen #132

Niina Saarinen #135

Kim Savolainen #139

Sini Syrjäläinen #144

Päivi Wilen #156

Lue lisää ehdokkaistamme ja vaaliohjelmastamme osoitteessa https://www.sdpvantaakerava.fi/