Valtuustoaloite: Opasteet ajan tasalle Keravalla

Kerava on pyörä- ja kävelymatkan päässä monesta kohteesta, jonne ihmiset niin Keravalta, kuin naapurikunnista kulkevat autojen lisäksi myös pyörällä ja kävellen. Me paikalliset tiedämme missä on Tuusulan Rantatie ja missä päin Sipoo tai minne pitää lähteä, jos haluaa Kalevaan tai vaikkapa Aurinkomäelle, mutta uudet keravalaiset ja naapurikuntien asukkaat eivät tätä tiedä.

Palautetta tulee tasaisesti, että Keravalla on vaikea löytää paikkoja, koska opasteita on niin vähän. Kerava on kuitenkin mainio kohde pyöräillä ja kävellä niin Sipoosta, Järvenpäästä, Tuusulasta  kuin Vantaaltakin. Vieraalle ihmiselle opasteiden puuttuminen luo kuvan vaikeaselkoisesta ja vähän sisäänpäin kääntyneestä kaupungista, jossa ei keskustan lisäksi oikein muuta mainittavaa olekaan, ja tämähän ei ole totta. Omien kohteiden lisäksi meiltä kulkee helposti pyörällä tai kävellen naapurikuntienkin kohteisiin. Sähköpyöräilyn lisääntyessä kymmenien kilometrienkään matka ei ole mikään harvinaisuus.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan opasteet kevyelle liikenteelle kartoitetaan ja laitetaan ajan tasalle siten, että täällä on mukava myös uusien ihmisten kulkea paikasta toiseen ilman jatkuvaa reitin hakemista älypuhelimesta tai kartasta. Omalta osaltaan toimivat opasteet lisäävät mielikuvaa elinvoimaisesta Hyvän Elämän Kaupungista.

Keravalla 19.9.2021

3577 ääntä ja 12 valtuutettua

Vaalit on käyty ja äänet laskettu.

Me demarit saimme yhteensä 3 577 keravalaisen luottamuksen ja tällä kertaa se riitti kakkospaikalle. Työ paremman Keravan puolesta silti jatkuu.

Valtuuston valittiin ehdokkaistamme 12 valtuutettua
Samuli Isola, 479 ääntä
Anne Karjalainen, 420 ääntä
Markku Liimatainen , 386 ääntä
Airi Reen, 141 ääntä (uusi)
Päivi Wilen, 138 ääntä
Nelli Niemelä, 132 ääntä (uusi)
Cemal Dogan, 127 ääntä
Tero Arnberg, 98 ääntä (uusi)
Niina Saarinen, 97 ääntä
Kim Savolainen, 79 ääntä
Nina Korventaival, 74 ääntä
Sini Syrjäläinen, 72 ääntä

58 ehdokasta – löydä omasi

Sunnuntaina 13.6. ratkaistaan tulevien neljän vuoden suunta Keravalla. Sinä päätät kuka saa päättää sinun arkeesi vaikuttavista asioista.

Me puolustamme tavallisen ihmisen Keravaa, lähipalveluita ja Keravan henkeä. Meille jokainen ihminen on arvokas ja läheinen. Meille hyvinvointi on yhteisvastuuta, se on sitä että jokainen saa oikeuden menestyä, mutta jokaista myös autetaan ja tuetaan.

SDP Keravan ehdokkaat löydät osoitteesta https://crossmedia.fi/Vaaligalleria

👉 Vaalipäivänä saat äänestää vain siinä äänestyspaikassa, jonka vaaliluetteloon sinut on merkitty äänioikeutetuksi.

👉 Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9-20.

👉 Voit hakea oman äänestyspaikkasi sijainnin osoitteesta https://www.aanestyspaikat.fi/

5 tärkeää syytä äänestää demareita Keravalla

1 / Me puolustamme tavallisen ihmisen Keravaa, lähipalveluita ja Keravan henkeä. Meille jokainen ihminen on arvokas ja läheinen. Meille hyvinvointi on yhteisvastuuta, se on sitä että jokainen saa oikeuden menestyä, mutta jokaista myös autetaan ja tuetaan.

2/ Haluamme luoda kaikkien yhteistä, kotikulmista ja kylistä muodostuvaa Keravaa, jossa ihmisen ja luonnon on hyvä olla. Me haluamme rakentaa pientä kaupunkia, jolla on suuri viheriöivä sielu. Meidän Keravaamme rakennetaan vastuullisesti ja kestävästi – yhdessä, me kaikki keravalaiset.

3/ Olemme ihmisten asialla. Meille lapset ja nuoret ovat Keravan suuri rikkaus ja ikäihmiset kunniakansalaisia. Näiden pitää näkyä arjen päätöksissä. Olemme työntekijöiden, työn ja oikeudenmukaisen palkkauksen puolella. Reiluus on sitä, että tehdään asiat oikein ja ollaan ihmisten asialla.

4/ Rakastamme kulttuuria, liikuntaa ja liikettä. Hyvä kaupunki antaa mahdollisuuksia harrastaa ja löytää iloa elämään. Me rakennamme elävää ja onnellista ihmisten kaupunkia. Tur-vallisuus on meille sitä, että kaupunkia suunnitellaan kaikil-le turvalliseksi. Se on sitä, että pahoinvointiin puututaan ajoissa ja tehdään vahvaa työtä sen puolesta, että kukaan ei ajaudu syrjään. Turvallisuus on myös sitä, että jokaiselle kuuluu oikeus tuntea turvaa kotikaupungissaan.

5/ Meidän Keravamme on menestyvä, talou-dellisesti vahva, sosiaalisesti oikeuden-mukainen ja toimii täysin rinnoin sen eteen, että jokaisella on oikeus rakastaa ketä haluaa ja luoda itselleen oman elämänsä polkuja. Meidän Keravamme on itsenäinen pieni kaupunki, jolla on suuri sydän.

Leena Harjula-Jalonen

Leena Harjula-Jalonen on 66-vuotias Sallasta, Espoon ja Helsingin kautta Keravalle muuttanut. Olen asunut perheeni kanssa Kalevassa yli 20 vuotta. Minulla on puoliso ja aikuinen poika. Olen ihanien kaksosten isoäiti. Eläkkeellä.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, retkeily, kirjoittaminen, lukeminen ja yhdistystoiminta.

Olen Keravan kaupunginvaltuuston varajäsen ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varajäsen. Edustan HSY:n kokouksissa valtakirjalla.

Toimin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana ja valtakunnallisen JHL -852 hallituksen jäsenenä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Helsingin yliopiston, kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Lisäksi olen opiskellut kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Työkokemukseni koostuu valtion, kunnan ja yksityisen sektorin palveluksesta. Helsingin yliopistolla olen työskennellyt kansallisessa huippuyksikössä tutkimuskoordinaattorina.

Olen työn ohessa voinut nähdä ja kokea monenlaisia ihmiskohtaloita ja ne ovat muokanneet minua katsomaan yhteiskuntaa läpileikkaavasti. On herännyt kysymys, mistä on hyvinvointivaltio tehty ja mihin se on menossa?

Työkokemukseeni kuuluvat myös turvapaikanhakijoiden ja luvansaaneiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, monikulttuurisen taustan omaavien parissa työskentely sekä kriminologiaan liittyvä työyhteisö ja asiakkaat. Myös sairaalat ovat tulleet tutuiksi työpaikkoina. Olen työskennellyt opiskeluaikoina Kaunialan sotavammasairaalassa, Malmin ja Sallan sairaalassa. Viimeisimmät työnimikkeet ovat olleet tutkimuskoordinaattori, talouspäällikkö, kamreeri ja toiminnan johtaja.

Lähdin aikoinaan Keravan Demareiden kyytiin, koska minua pyysi työkaveri ja keravalainen.

Koska olen henkilönä suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minun on ollut helppo lähteä politiikkaan mukaan. Olen toiminut vakituisena kolumnistina Keski-Uusimaassa ja olen voinut kirjoittaa minulle ja meille demareille tärkeistä asioista.

Elämänkokemuksen tuomalla intensiteetillä voin todeta, että lasten asiat ovat minun sydämeni palo samoin kuin vanhusten hoiva. Lasten pitää saada nauttia lasten oikeuksista joka päivä. Ne ovat kirjattuna YK:n Lasten oikeuksien julistukseenkin. Kiusaaminen tulee kitkeä nollaan! Vanhukset eivät saa olla vain kuluerä, vaan inhimillisen pääoman lähde.

On tärkeää, että Keravan kaupungin lastensuojelu, perhe – ja sosiaalityö saavat riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja että apu on oikea-aikaista. Se luo turvaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen.

On myös selvää, että omana tuotantona tuotetut kuntapalvelut tuovat parhaan tuloksen kuntalaisten hyväksi.

Keravaa tulee kehittää ja rakentaa sen kantokyvyn mukaan luontoarvoja ja luontoa unohtamatta.

Pidetään kaikki mukana!

Birgitta Wulf

Olen 2019 keravalle muuttanut eläkeläinen. Kotiuduin tänne välittömästi ja olen viihtynyt kaupungissamme erinomaisesti. Löysin itselleni  pian muuttoni jälkeen varamummin paikan ja olen ollut n 1,5v nyt jo kohta 4 vuotiaan lapsen varamummi. Toinenkin lapsi jo  odottaa varamummin syliä.

Lapset ovat sydäntäni lähellä. Olen kaksosten äiti ja kahden jo aikuistuneen lapsenlapsen mamma. Ammatiltani olen hoitaja ja olen työskennellyt koko ikäni hoitoalalla. 

Vuonna 2000 kehitin Roskisnalle hahmon www.roskisnalle.fi, koska tunnen myös huoleni lasten tulevaisuudesta.

Myös huostaanotetut lapset ja heidän perheensä ovat sydäntäni lähellä ja olenkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen http://kadotetutlapset.fi

Valtuustoaloite: Matkoissuosta Keravan toinen luonnonsuojelualue

Keravan lounaiskulmassa sijaitseva Matkoissuo on Keravan luonnon monimuotoisuuden ja suoalueverkoston kannalta keskeinen alue. Koivikon asuinalueen kyljessä sijaitseva suoalue on monin tavoin merkittävä luontoalue.

Valtaosa suoalueesta sijaitsee Tuusulan puolella, jossa se muodostaa 32 hehtaarin kokoisen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevan Matkoisuon läpi kulkee valtaoja, jonka lähiympäristö on muuttunut puolukkaturvekankaaksi ja mustikkaturvekankaaksi. Molemmin puolin valtaojaa Matkoissuon keskiosa on kuitenkin säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ojan länsipuolisella suoalueella esiintyy uhanalaisia (VU) suotyyppejä, kuten muurainkorpea, tupasvillakorpea sekä hyvin vähäisessä määrin sarakorpea. Lisäksi tavataan isovarpurämettä ja tupasvillarämeen erilaisia variantteja. Ojan itäpuolella esiintyviä uhanalaisia (VU) suotyyppejä ovat tupasvillakorvet, ruohoiset sarakorvet, puolukkakorvet, sararämeet ja saranevat. Lisäksi tavataan kuljurämettä ja tupasvillarämeen eri variantteja. Huomionarvoisista lintulajeista kohteelta on tavattu käki ja tiltaltti, lisäksi vanhan metsän lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen.

Keravan puoleisella osalla suoalue ja sen reunat ovat Tuusulan puolta metsittyneempiä, mutta luonnonsuojelualueen kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta Keravan puoleisen osan suojelu olisi erittäin tärkeää. Koko alue muodostaa sekä luonnonsuojelullisesti, virkistyksellisesti että maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Matkoissuo on tärkeä osa suoyhdistymää, joka tulisi säilyttää osana maakunnallista suojelualueverkostoa.

Matkoissuon Keravan puoleinen osa on merkitty voimassa olevassa Keravan yleiskaavassa SL-merkinnällä, jonka mukaan alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän lisäksi ehdotusvaiheessa olevassa Keravan viherkaavassa Matkoissuo on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Varsinainen päätös Matkoissuon julistamisesta Keravan toiseksi luonnonsuojelualueeksi (Haukkavuoren luonnonsuojelualueen ohelle) puuttuu.

Me allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupungin tekee päätöksen, että se päättää hakea Matkoissuon Keravan puoleisen osalle luonnonsuojelualueen statusta. Yhdessä Tuusulan puolen jo olemassa olevan Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen kanssa se muodostaisi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän yhtenäisen luonnonsuojelualueen.

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Kuva on Samulin itsensä kuvaama aloitteen alkuperäisestä ympäristöstä 24.5.2021

Valtuustoaloite: Jokaisella oppilaalla on oikeus painotettuun opetukseen

Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta.

Koulut voivat tarjota myös koulun sisäistä, koulun omille oppilaille tarjottavaa painotettua opetusta, kuten Kuopiossakin tehdään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Keravan perusopetuksen oppilaille ja huoltajille tehdään kysely, jossa kartoitetaan painotusopetuksen yläkoulujen ainetarjontavalikko. Jonka perusteella kaikkien Keravan 7.-9. -luokkien painotusluokka opetus jatkossa järjestettäisiin. Jolloin jatkossa kaikilla yläkoulun oppilailla olisi mahdollisuus saada painotettua opetusta omassa lähikoulussaan ilman pääsykokeita.

Tähän ideaan perustuen pyydämme, että valmistellaan uusi keravalainen painotusopetuksen malli, joka voidaan ottaa käyttöön 1.8.2022 syksystä alkaen.

Keravalla 20.5.2021

Niina Saarinen ja Anne Karjalainen

Eija Ruusu

Olen Eija Ruusu, 50-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Olen hakemassa ensimmäistä kertaa valtuustoon. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolmen täysi-ikäisen poikani lisäksi 2,5-vuotias Venäjänsininen Valo-poika. Koulutuksiani ovat sosionomi AMK, YO, mielenterveyshoitaja sekä päihdetyön ammattitutkinto. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliohjaajana pitkäaikaistyöttömien parissa monialaisessa yhteispalvelu TYPissä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä.  Lisäksi olen toiminut Keravan Suojakotiyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Minulta löytyy myös näkemystä yrittäjyydestä. Olen elänyt yrittäjäperheessä käytännössä koko ikäni, ensin lapsuudenperheessäni ja sen jälkeen yrittäjämieheni rinnalla. Työskentelin myös vanhempieni perustamassa yrityksessä 15 vuotta ennen uranvaihtoa sosiaalialalle. 

Olen mökkihöperö. Vietän liki kaiken vapaa-aikani mökkeillen Orimattilassa. Rakastan puuhastelua ja suunnittelenkin jatkuvasti uusia projekteja mökillä, joita sitten toteutamme yhdessä mieheni kanssa. Kädessäni on milloin harava, multasäkki, lapio, sirkkeli, vasara tai ruuvinväännin ja osaan myös niitä kaikkia käyttää. Toinen meitä mieheni kanssa yhdistävä tekijä on vaikuttaminen ja politiikka. Työssäni näen paljon eriarvoisuutta ja siksi koenkin vaikuttamisen tärkeäksi. Työni kautta nousevat myös kolme keskeistä vaaliteemaani: Mielestäni kaikille tulee kuulua mahdollisuus kotiin, työhön ja unelmointiin! Meidän tuleekin pitää erityistä huolta heistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, kuten päihteidenkäyttäjistä, ikäihmisistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista yksinäisistä nuorista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan riittävästi yhteisöllisiä asumismuotoja ja näin taata myös näille ihmisryhmille ihmisarvoinen elämä. Tarvitsemme myös palveluja nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taustalla olevien haasteiden selvittelyyn sekä mahdollisuuksia mm.kuntouttaviin työllisyyspalveluihin ja oppisopimuskoulutukseen kunnassa. Lisäksi meidän on taattava kaikille mahdollisuus unelmointiin. Asunnottomuus ja työttömyys vievät tämän mahdollisuuden usein. Unelmoiva ihminen on tuottava ja tuottavuus mahdollistaa palvelut! 

Olen avoin kaikille haasteille sekä ajatuksille ja lupaankin tehdä kaikkeni tärkeiden yhteisten asioidemme eteen. Tärkeintä on, että kehitämme yhteistä ja onnellista Keravaa meille kaikille yhdessä, keskustellen ja kunnioittaen ❤️ 

Olen ehdolla kunnallisvaalissa numerolla 215! 

Nyt on RUUSUN AIKA!

Eija Ruusu

sosionomi AMK

sosiaaliohjaaja

Arja Rantanen

Olen Arja Rantanen, 64-vuotias, syntyperäinen keravalainen. Lapsuuteni olen asunut Saviolla, Sielurajan kallion kupeessa ja nykyään Kalevassa. Eläkkeellä oleva toimistosihteeri. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoimina, käsityöt, ulkoilu ja marjastus.

Tein pitkän työuran, 45 vuotta, Keravan kaupungin palveluksessa, viimeiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan hallintopalveluissa toimistosihteerinä. Aluksi olin töissä keskushallinnossa, kuntasuunnittelutoimistossa, paikassa, jossa valmisteltiin mm. kaupungin talousarviota, erilaisia tilastoja ja tutkimuksia. Olen myöskin sijaistanut kirjaamossa ja ollut tilintarkastajan sihteerinä.

Uskon, että pitkästä työkokemuksestani Keravan kaupungin palveluksessa on hyötyä päätöksenteossa. Haluaan edelleen olla mukana kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Ollessani Hyvinvointivaliokunnan sihteeri, näin kuinka tarpeellista on tehdä työtä ennaltaehkäisevästi ja ajoissa, ennekuin kuntalaisemme ovat ongelmissa ja tavoittamattomissa. Pienikin muutos alkupäässä tuottaa suuren tuloksen tulevaisuudelle.

Tulevaisuuden suunnittelussa tulee arvioida myös sen vaikutusta laajempi alaisesti. Vaikutus ihmisiin, luontoon, ympäristöön, tähän mitä Kerava on ja tulee jatkossa olemaan.

Peruspalveluiden tulee olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa lähialueella. Suomessa yksittäisten henkilöiden ruokakunnat lisääntyvät. Toivon että yksinäiseksi kokevien henkilöiden määrä ei lisäänny meidän kunnassamme. Meillä tulee olla helposti ja edullisesti järjestettyjä tilaisuuksia ja harrastuksia, joissa kohdata toinen ihminen.