Valtuustoryhmän tiedote 5.3.2024

Keravan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tiedote 5.3.2024

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä piti kokouksen 3.3.2024. Tapaamisessa sosialidemokraattinen valtuustoryhmä keskusteli vakavasti tulehtuneesta tilanteesta ja julkisuuteen tulleista asioista, liittyen muun muassa hankintoihin. Ryhmä myös muodosti yhteisen tilannekuvan – olemassa olevien tietojen perusteella – liittyen Keravan hankintoihin ja prosesseihin, joita on käsitelty myös mediassa laajalti.

Kaupunginvaltuutetut ja muut poliittiset luottamushenkilöt Keravan organisaatiossa edustavat kuntalaisia. Kaupungin asiat ovat kuntalaisten asioita ja kuntalaiset ovat saaneet median kautta tietoa siitä, mitä asioissa tapahtuu. Tämä on tärkeä osa demokratiaa ja ihmisten oikeutta saada tietoa yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta Keravalla.

Työtä asioiden edistämiseksi toivottuun suuntaan tehdään nyt monella sektorilla, myös luottamushenkilöiden keskuudessa. Keravan sisäisten selvitysten piti valmistua helmikuun loppuun mennessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Asiassa avainasemassa Keravalla on kaupunginhallitus. Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että Keravan kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin epäselvyyksien selvittämiseksi ja asioiden saattamiseksi julkiseen tietoon. Hiljaisuus ei ole vaihtoehto.

Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden antamasta tiukasta palautteesta huolimatta kaupungin johdon viestintä on ollut jatkuvasti puutteellista, eikä se ole toteutunut ajantasaisesti. Viestintä tulee saada toimivaksi viipymättä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut Keravalle huomautuksen hankintalain noudattamatta jättämisestä. Kyseessä siis ei ole Keravan saama ohje, vaan vakavasti otettava laittomuus. Hankintalain rikkomisesta tulee aiheutua seuraamuksia. Laittomuuksia ei voi hyväksyä missään yhteydessä ja muodossa.

Keravan asioita hoidettava paremmin

Oskari Lehto esitti poliitikoille kohdistetun kysymyksen Keski-Uusimaa -lehdessä 1.2.2024. Miksi poliitikot Keravalla vaikenevat kaupunginjohdon tekemisistä?

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä suhtautuu vakavuudella viime kuukausien aikana esille tulleisiin kaupungin hankintoihin liittyviin epäselvyyksiin. On ehdottoman tärkeää, että nyt meneillään olevat selvitykset tehdään perusteellisesti ja että niiden tuloksista viestitään sekä luottamushenkilöille, että kuntalaisille avoimesti ja ajantasaisesti.

Keravalaisten huoli Keravan tilanteesta ja verorahojen käytöstä on perusteltu. Keravalla on monia asioita, joiden ylläpitämiseen ja parantamiseen tulisi taloudellisesti panostaa aiempaa voimakkaammin. Esimerkiksi nostettakoon valtuustoryhmällemme erityisen tärkeä asia, lasten ja nuorten hyvinvointi.

Ryhmämme valtuutetut ovat avoimesti vaatineet asioiden selvittämistä ja tuoneet esille tyytymättömyyttä, joka koskee luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa päätöksentekoon muun muassa Kasvatuksen ja opetuksen toimialan kohdalla.

Oleellista ei kuitenkaan ole jumittua menneeseen, vaan huolehtia siitä, että tulevaisuudessa Keravan asioita hoidetaan paremmin. Tarkastusten ollessa käynnissä on turha pitää meteliä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita oltaisiin lakaisemassa maton alle.  Selvitysten tulosten saamisen jälkeen valtuustoryhmämme tekee perusteellisen tilannearvion ja käy keskustelun tarvittavista korjausliikkeistä, joiden toteutus toivoaksemme tapahtuu hyvässä yhteistyössä Keravan viranhaltijajohdon ja muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Kerava 100 vuotta

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Tammikuussa tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun Keravan kauppalan ensimmäinen valtuusto kokoontui Keravan Seuratalon kerhohuoneessa. Kauppalassa oli tuolloin asukkaita 3 083. Nyt meitä keravalaisia on jo yli 37 000. 

Keravan kaupunki juhlistaa merkkivuotta tapahtumien ketjulla, josta jokainen kaupunkilainen voi valita itseään kiinnostavan tapahtuman, johon osallistua. Keravalaisia järjestöjä ja yrityksiä on kannustettu järjestämään ohjelmaa ja kehittämään tuotteita juhlavuoden logon alla. 

Kesällä järjestetään kestävän asumisen Uuden ajan rakentamisen festivaali URF. Keravan kartanon Kivisillan alueelle rakentuu uuden ajan kylä, jossa yhdistyy Keravan parhaat puolet, nykypäivän älykkyys ja vanha viisaus. 

Kerava tulee aina pärjäämään. Kerava on valinnut suunnaksi pääkaupunkiseudun. Kerava on mukava kotikaupunkimme, jossa on mahdollista elää onnellista arkea. 

Haluan toivottaa kaikki keravalaiset ja vantaalaiset mukaan viettämään Keravan 100-vuotisjuhlaa.  

Anne Karjalainen
Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kenelle Keravaa rakennetaan?

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Niin, onko hyvän elämän kaupunki todella vieri vieressä pönöttäviä rakennuksia, joiden olohuoneen ikkunoista voi lukea naapurin aamulehden? Näin ei tarvitse olla.

Mietitäänpä. Miten teemme keskustasta ja kotikulmistasi turvallisemmat? Missä kulkevat toimivimmat tiet ja parhaimmat polut? Miten lisäämme kaikkialle valoa ja kauneutta? Eikö jokaisella olekin oikeus kokea luontoa kotikulmillaan, haistaa syysmetsän tuoksu koti-ikkunastaan?

Miten muistamme suojella eilistä, kun kovin innokkaasti rakennetaan uutta? Miksei kaupungin joka kulmalla ole tiloja yhteisille puuhasteluille? Mihin tehdään Keravan uudet lenkkipolut, puistot, koulut ja päiväkodit?

Miten kaavoituksella edistetään hyvinvointia? Mistä löytyy mummolle ja papalle ja nuorelle parille uusi kotipesä? Minne voin rakentaa unelmieni omakotitalon? Mistä löytyvät lähikaupat ja uudet yritykset?

Huomisen Kerava on juuri sellainen, millaiseksi sitä kaavoitetaan ja millaisilla arvoilla sitä kehitetään. Ja ne valitut linjat ovat poliittisten päätösten ja usein vääntöjenkin tulosta. Sosialidemokraatit ovat aina olleet yhteistyön rakentajia, ja sille tielle kaupungin pitää entistä vakaammin suunnata ja palata.

Ihmisten kaupunkia täytyy tehdä yhdessä kaikille meille, tavallisille keravalaisille.

Samuli Isola,
kaupunginvaltuutettu

Uuden jäsenen tarina: Iida Seppälä

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Olen Iida Seppälä, 21-vuotias SDP:n uusi jäsen Keravalta. Liityin kesällä jäseneksi uuden hallituksen aiheuttaman turhautumisen takia. Hiljattain liityin myös Demarinuoriin.

Muistan sen aamun varmasti ikuisesti, kun kuuntelin uutisia ja siellä puhuttiin asumisoikeusasuntojen ”turhuudesta”. Seisoin juuri uuden asumisoikeusasuntomme keittiössä. Meille poikaystäväni kanssa se oli toistaiseksi ainoa vaihtoehto tarpeisiimme nähden ja raivostuin.

Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut politiikasta ja lukion loppuun asti yhteiskuntaoppi oli ehdoton suosikki. Harkitsin nuorempana pitkään Demarinuoriin liittymistä, mutten uskaltautunut. Kannustankin jokaista asiaa harkitsevaa unohtamaan muiden mielipiteet ja lähtemään rohkeasti mukaan! Minut on otettu niin lämpimästi vastaan ja on ihanaa olla sellaisten ihmisten seurassa ja ympäröimänä, jotka jakavat samat arvot ja ajatukset. Puolueeseen liittyminen oli elämäni parhaimpia päätöksiä. Meitä jokaista tarvitaan nyt!

Kuvassa Iida on #PainavaSyy-tilaisuudessa Järvenpäässä 9.9. kansanedustaja Pinja Perholehdon kanssa

Kasvaako meillä ammattilaisia työelämään?

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Pääkaupunkiseudulla esiintyy tällä hetkellä työttömyyttä esimerkiksi ravintolahenkilökunnan, myyjien ja yleissihteereiden ammattikunnissa. Alakohtaista työvoimapulaa on sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan henkilöstöstä. Pelkästään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oli syksyllä 2023 avoinna 61 työpaikkaa.

Suhdannevaihtelut vaikuttavat joskus nopeastikin työvoiman tarpeeseen. Esimerkiksi rakennusalalla on juuri nyt hankala suhdannetilanne, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin. Ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen vaikuttavat myös pitempikestoiset trendit, niin sanotut megatrendit, jotka muuttavat elinkeinorakennetta ja ammattitaitovaatimuksia. Näitä megatrendejä ovat ympäristön kannalta kestävä kehitys, johon myös ilmaston lämpeneminen kuuluu, Suomen väestökehitys, jolloin väki ikääntyy ja syntyvyys vähenee, sekä digitalisaatio ja robotiikka. Työtehtäviä häviää ja uusia syntyy.

Koulutus on aivan keskeisessä asemassa vastattaessa osaamistarpeisiin ja työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Koulutetut henkilöt työllistyvät kouluttamattomia paremmin, koulutus kaikilla tasoilla tukee yritysten ja työelämän uudistumista sekä innovaatioita. Koulutuksen tehtävä on myös kasvattaa sivistyneitä ja aktiivisia demokraattisen yhteiskunnan jäseniä.

Koulutuksen tulee olla samaan aikaan nuorille opiskelijoille suunnattua pitkäjänteistä sivistävää ja kasvattavaa ja osaamista lisäävää koulutusta, sekä varttuneemmille suunnattua nopeatempoista suhdanteisiin reagoivaa koulutusta. Uusi ammatti on tarvittaessa voitava opiskella joustavasti. Jatkuva oppiminen on ajan sana, joka tarkoittaa jo työssä olevien henkilöiden osaamisen päivittämistä. Työntekijä ei välttämättä opiskele uutta tutkintoa, vaan pienten opintokokonaisuuksien avulla päivittää ammatillista osaamistaan. Yhä useamman työntekijän työtoveri on maahanmuuttajataustainen henkilö. Heidän koulutuksensa on tärkeää, kun halutaan ratkaista ammattitaitoisen työvoiman tarve.

Vuonna 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön kannattaa kiinnittää huomiota korkeatasoisen koulutuksen turvaamiseksi.  Korkeakouluihin on otettu lisää opiskelijoita ja tavoitteena onkin kansalaisten koulutustason nostaminen. Koulutus parhaassa tapauksessa muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa.  Muutos puolestaan tehdään oppimalla.

Jari Laukia
FT Kerava
Keravan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen

SDP Kerava uusin askelin eteenpäin

KETÄÄN EI JÄTETÄ!

Keravalaiset sosialidemokraatit kokoontuivat tiistaina 28.11. uuden järjestörakenteen mukaiseen syyskokoukseen ensimmäistä kertaa. Aiemmin toimintaa on johtanut kahden puolueosaston yhteistyöelimenä paikallisjärjestö, joka nyt on lakkautettu. Jatkossa keravalaisia sosialidemokraatteja kokoaa Savion Sosialidemokraatit ja isoimpana puolueosastona toimintaa luotsaa SDP Kerava. Tavoitteena on vielä joskus toimia yhden yhdistyksen alla.

Vuonna 2024 SDP Keravan toimintaa luotsaa puheenjohtajana Kaisa Niskanen ja varapuheenjohtajaksi valittiin uusi kasvo Iida Seppälä. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Ilppo Alatalo, Jari Laukia, Nelli Niemelä ja Pauliina Niskanen. Varajäseniksi valittiin Pertti Jelekäinen ja Pekka Tammisto.

Kokouksessa puhututti paljon kaupungin ajankohtaiset asiat ja erityisesti huolestuttavat viestit siitä, ettei henkilöstö voi hyvin. Orpo-Purran hallitusohjelman linjaukset kurittavat jo työntekijöitä ihan riittävästi ja ay-liikkeen toimenpiteille annettiin täysi tuki. Hyvinvoivat työntekijät tulee aina nähdä voimavarana ja kilpailuvalttina, on kyse sitten yksityisen sektorin yrityksestä tai julkisen sektorin toimijasta.

Kokouksesta päätettiin myös lähettää selkeä viesti sosialidemokraattisen presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen kampanjalle. Kun aika on synkkä, tasavallan presidentiltä odotetaan toivolla johtamista. Kun Suomi uhkaa jakaantua vastakkaisiin kupliin, tasavallan presidentiltä odotetaan kaikkien mukana pitämistä. Kun aika on sotaisa, tasavallan presidentiltä odotetaan tahtoa sitoutua rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Siksi Keravalla tullaan tekemään hartiavoimin töitä sen eteen, että Suomeen valitaan presidentti, joka on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolella ja huolehtii, ettei ketään jätetä.

Savion Sosialidemokraatit järjestäytyivät

Savion Sosialidemokraatit ry valitsivat 28.10.2023 pitämässään syyskokouksessa ensi vuoden puheenjohtajaksi Arja Rantasen ja varapuheenjohtajaksi Rainer Sillanmäen.

Varsinaisiksi jäseniksi johtokuntaan vuodelle 2024 tulivat valituiksi Tuula Lind, Airi Reen, Irma Jehkonen-Taskinen, Eija Ruusu, Jouni Suomalainen, Jenni Valkonen sekä Sini Syrjäläinen.

Varajäseniksi valittiin Maija Länsimäki, Anne Karhusaari ja Mirja Vaje.

Torstaina 30.11.2023 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa sihteeriksi valittiin Eija Ruusu ja taloudenhoitajaksi Jouni Suomalainen.

Vaikuttamistyö ruohonjuuritasolla

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

Soteuudistuksen tavoitteena valtakunnallisella tasolla on mm. lisätä asiakaslähtöisyyttä sekä palveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan palveluiden käyttäjien osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella eli VAKEssa tätä kehitetään aktiivisesti. 

Kuntaliiton ja THL:n suositusten mukaisesti VAKEen on laadittu osallisuusohjelma, joka pitää sisällään myös konkreettisia toimenpiteitä. VAKEssa toimii myös luottamushenkilöistä koostuva lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta, joka seuraa osallisuusohjelman toteutumista. Lähidemokratia voidaan nähdä asukkaille tarjottavana mahdollisuutena osallistua päätöksentekoon äänestämällä, osallistumalla julkisiin kuulemisiin tai antamalla palautetta paikallisille viranomaisille ja päättäjille.   

VAKEn äänestysprosentti vuoden 2022 aluevaaleissa oli 39,2 ja alueellinen ero kaupunginosien välillä oli suurta; joillakin alueilla äänestettiin selvästi vilkkaammin kuin toisilla. Tavoitteena on, että jokainen äänioikeutettu kävisi äänestämässä. Miten sitten tavoittaa paremmin heitä, jotka eivät äänestä? Vahvistamalla asukkaiden osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta voisimme saada positiivisen vaikutuksen äänestysprosenttiin.  Kun asukkaat voivat itse vaikuttaa oman subjektiivisen palvelun sekä toiminnan suunnitteluun ja toteutumiseen, lisää se asukkaan osallisuutta ja hyvinvointia.  

Aluevaltuutettuina kohtaamme ihmisiä jalkautumalla erilaisiin asukkaille suunnattuihin tapahtumiin, joissa paikalliset puolueyhdistykset ovat mukana. Asukkaiden ja luottamushenkilöiden välinen vuoropuhelu on tärkeää. Me päättäjät haluamme kuulla palautetta siitä, mikä palveluissa koetaan toimiviksi ja mitä pitäisi kehittää. Olemme kokeneet, että jalkautuessa ihmisten pariin myös meistä päättäjien näkemyksistä ollaan aidosti kiinnostuneita. Keskustellessa voimme vaihtaa kuulumisia mielen päällä olevista asioista, ja tarvittaessa viemme asukkaiden antamaa viestiä myös eteenpäin. Luottamushenkilöt tavoittaa myös sähköpostitse tai puhelimitse, mikä on myös hyvä väylä palautteen antoon. 

Soile Eriksson
Aluevaltuutettu 

Ulla-Maija Kopra
Aluevaltuutettu

Kenelle kaupunki kuuluu?

Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä

17. lokakuuta on vuosittainen YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä, jolloin Suomessa vietetään Asunnottomien yötä. Tänä vuonna Asunnottomien yön teemana oli ”Kenelle kaupunki kuuluu?” 

Kaikilla ei Suomessa ole tasavertaisia mahdollisuuksia käyttää julkisia tiloja. Monissa tapauksissa julkisten tilojen käyttöä rajataan tai estetään ihmisryhmiltä, jotka koetaan tavalla tai toisella häiritseviksi sekä haitallisiksi. Esimerkiksi asunnottomuutta kokevien tai nuorisoryhmien voidaan nähdä tuovan alueille turvattomuutta, ja siksi heidän oleskeluaan tietyillä alueilla pyritään estämään. 

Tänä vuonna Asunnottomien yön kansalaisliike herätti keskustelua siitä, että kenen ehdoilla julkisia tiloja suunnitellaan? Kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa? Kenen tarpeisiin kaupunkitilat vastaavat ja ovatko julkiset tilat kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa? 

Avoimet, maksuttomat ja turvalliset julkiset tilat luovat monille tärkeät puitteet kohdata muita ihmisiä ja osallistua heitä ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla tulisi olla pääsy hyötymään mieluisista kaupunkitiloista, ei vain niillä, joilla siihen on varaa tai jotka muuten koetaan ”toivottaviksi” kaupunkikuvassa. 

Esimerkiksi asunnottomuutta kokevien palveluiden siirtäminen kaupunkien reunamille pois ihmisten takapihoilta ei tule lieventämään asunnottomuuden lieveilmiöitä. Kaupunkien järjestyshäiriöt usein helpottuvat sillä, kun tukea tarjotaan siellä, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin viettävät aikaansa. Jalkautuvien palveluiden ja etsivän työn kehittäminen tuen tarpeessa olevien tavoittamiseksi ja auttamiseksi on myös tärkeä keino asunnottomuuden poistamiseksi. 

Jokaisella on oikeus tulla näkyväksi ja kuuluvaksi yhteiskunnassamme. Tämän vuoksi tarvitsemme kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, eikä uhkakuviin sekä eristämiseen. Avoimet ja maksuttomat kaupunkitilat tukisivat sekä kaikkien kaupunkilaisten että kaupunkien hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. 

Sini Syrjäläinen 
Keravan kaupunginvaltuutettu, hyvinvointialueen vara-aluevaltuutettu 
Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry, toiminnanjohtaja
Asunnottomuuden parissa vapaaehtoisena SPR:n ja Keravan Polun toiminnassa vuodesta 2017 lähtien 

Päivi Wilen 
Keravan kaupunginhallituksen jäsen, hyvinvointialueen vara-aluevaltuutettu
Keravan Polku ry, psykoterapeutti
Työtä asunnottomuuden parissa noin 30 vuotta