Kuka pitää huolta meidän lapsista ja nuorista?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä suuret säästöt, jotka koskettavat kipeimmin meidän haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Sekä Keravalla että Vantaalla on kouluissa toiminut psykiatrisia sairaanhoitajia. Saimme juuri kuulla, että Keravan kouluista nämä työntekijät on otettu jo elokuussa 2024 pois ja heidät on keskitetty muihin tehtäviin.

Näin ollaan nyt tekemässä myös Vantaan kouluissa elokuusta 2025 alkaen. Eli Vantaalta ajetaan alas sekä Etappiluokkien toiminta että Pajaluokkien toiminta, joka koskettaa noin 100 oppilasta vuosittain, jotka ovat akuutissa tuen tarpeessa. Näistä luokista ollaan poistamassa sosiaaliohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat.
Uusi oppilashuoltolaki korostaa ennalta ehkäisevää tukea. Tämäkö on Vaken vastaus uuteen lakiuudistukseen. Se ajaa alas sekä Etappitoiminnan että Pajatoiminnan. Tämä tulee vielä kalliimmaksi, koska lastensuojelun tarve tulee tätä myötä kasvamaan.

Etappi:” Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. ”

Paja: ”Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa (7.) 8.–9.lk olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus.
Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä.”

Onko meillä todellakin varaa jättää näin toimivat toimintamuodot heitteille! Tätä asiaa ollaan nyt kiireellä viemässä Vaken valtuuston päätettäväksi, ilman että asiasta olisi oikeasti tehty perusteellinen tarkastelu. Nyt valtuutetut ovat tärkeä päätöksen äärellä! Toivon todellakin, että jokainen valtuutettu miettii, mitä ollaan päättämässä meidän lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen.

Niina Saarinen, Vaken varavaltuutettu, rehtori

9 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

9 uutta ehdokasta mukaan tekemään Keravasta entistä parempaa pientä hyvää kaupunkia!

Eilen oli koolla iloinen SDP Keravan porukka, kun kokoonnuimme Viertolan toimintakeskukseen kuntavaali-iltaan.
Mukana oli monta ihan uutta ja tuoretta demaria, mutta samankaltaisia ajatuksia silti löytyi. Keravaa pitää kehittää suurella sydämellä.

Illan aikana tutustuimme toisiimme, kävimme läpi vaaliohjelmaa, kampanjoinnin perusasioita ja ideoimme tulevaa kevättä. Loikattiinpa vähän myös tuleviin päätöksentekopaikkoihin vaalien jälkeen. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä.

”Olipa kiva ilta” summasi yksi uusista ehdokkaistamme. Niin oli, tässä porukassa on mukava tehdä hommia paremman Keravan puolesta.

Jos sinua kiinnostaa Keravan kehittäminen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuuden edellä, tervetuloa mukaan!

Ehdokkaamme löydät täältä

KSR:ltä avustus historia-projektiin

Sosialidemokraattinen toiminta Keravalla täyttää vuonna 2025 jo 120 vuotta. Tätä juhlistaakseen SDP Kerava päätti käynnistää historia-projektin ja tuottaa vuoden 2025 aikana kirjallisessa muodossa teoksen, joka keskittyy isoihin vääntöihin ja kääntöihin sekä SDP:n rooliin ihmisten yhteen tuojana ja kulttuuritarjonnan luojana. Aikajanalla keskitytään tapahtumiin 1980-luvun alusta alkaen, sitä aiemmasta ajasta on jo aiemmin kirjoitettu historiakirja Juha Mäkisen toimesta.

Kansan Sivistysrahaston hallitus on päättänyt myöntää hankkeellemme vuoden 2025 jaossa Rafael Paasion rahastosta 1 000 euron suuruisen apurahan. Kiitämme lämpimästi Kansan Sivistysrahastoa.

Historia-projektia vastuullisena eteenpäin kuljettaa yhdistyksemme aktiivi Jari Laukia apunaan historia-työryhmä, jossa mukana on Ilppo Alatalo sekä SDP Keravan puheenjohtaja Kaisa Niskanen.

Julkaisusta ja juhlavuoteen liittyvästä juhlahumusta luvassa lisätietoa syksyllä 2025.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2025 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Olemme hyväksymässä Keravan talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027. Talousarvion pohjana on kaupunkistrategiamme, jonka mukaisesti tehtävämme on varmistaa, että Kerava on nyt ja tulevaisuudessa hyvän elämän kaupunki.
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmämme mielestä talousarvio vuodelle 2025 mahdollistaa kaupunkimme vision toteutumisen.

Onnistuminen edellyttää luonnollisesti muutakin, kuin hyvin laaditun talousarvion. Meidän tulee huolehtia siitä, että hoidamme talouttamme vastuullisesti ja seuraamme strategian toteutumista aktiivisesti. Uuden kaupunkiorganisaatiomme, Uuden Keravan käynnistyminen ensi vuoden alussa vaatii paljon niin henkilöstöltä, kuin meiltä päättäjiltä.

Vuoden alussa voimaan tulee lisäksi TE-uudistus, jonka myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta Keravan ja Sipoon työllisyysalueelle. Kaupunkimme tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että työllisyysalueen toiminta käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla. On selvää, että muutos vie aikaa. Muutos kuitenkin onnistuu, kun asioita ennakoidaan ja tarvittaessa korjausliikkeitä tehdään ketterästi ja tarpeeksi ajoissa.


Olemme tyytyväisiä siihen, että talousarvioon sisältyy useita keravalaisille tärkeitä asioita, joista sovimme yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Kiitän hyvästä yhteistyöstä teitä, valtuustokollegat ja viranhaltijat.
Eurojen kohdistamisen lisäksi talousarvioneuvotteluissa sovimme usean tärkeän selvityksen toteuttamisesta ensi vuoden aikana. Ryhmämme esityksestä tehdään selvitys maahanmuuttaja- ja kotouttamispalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, selvitetään kouluruoan monipuolisuus ja laatu ja laaditaan perusteellinen osallisuusohjelma. Taideoppilaitosten avustuksiin tehtiin vuodelle 2025 indeksikorotus ja ensi vuoden aikana niiden avustuskokonaisuuksista tehdään perusteellinen selvitys. Ilman avustustason tarkistusta on vaarana, että lukukausimaksujen nousemisen myötä yhä useampi lapsi ja nuori jää taideopetuksen ulkopuolelle. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua vapaa-ajallaan oman mielenkiintonsa mukaiseen toimintaan.


Ryhmämme aloitteesta talousarvioneuvotteluissa sovittiin Kauppalan talon peruskorjauksen ja Keinukallion risteysalueen ja -tien suunnittelun edistämisestä. Kannatimme myös muita talousarviosopimukseen kirjattuja esityksiä.
Lopuksi muutama sana yleisellä tasolla asioista, joiden edistämisen tulee olla keskiössä ensi vuonna. Aseman seudun ja kaupungin keskustan suunnittelua ja hankkeita pitää edistää kaupunkilaisia osallistaen ja kaupunkilaisten etua parhaiten palvelevia ratkaisuvaihtoehtoja hakien.


Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvalliseen elämään tulee panostaa. Vuoden aikana on tärkeää tarkastella sitä, miten Kerava voi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja liikuntaseurojen toimintaa. Tarvitsemme yhteisöllisyyttä, järjestöjä, kulttuuria ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä lähikuntien kanssa.

Näiden sanojen saattelemana sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027.
Kiitos kaikille upeasta Kerava 100 -juhlavuodesta ja rauhaisaa joulun aikaa.

Nina Korventaival, pj

sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat julkistettu, vuoden 2025 toimihenkilöt valittu

SDP Keravan väki kokoontui maanantaina 25.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli 26 jäsentä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös kevään alue- ja kuntavaaleista.

Keravalaiset aluevaaliehdokkaat vahvistetaan 30.11. Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokouksessa. Ensimmäinen lista kuntavaaliehdokkaista päätettiin julkaista ja samalla todettiin, että yhteinen tavoite kuntavaaleissa on nousta Keravan ykköspaikalle. Maan hallituksen kurjistamistoimille on saatava stoppi ja me voimme aloittaa sen Keravalta. SDP on ollut Keravaa rakentava, maltillinen ja vastuullinen puolue, joka ei huuda ja mekasta, vaan tekee työtä tasa-arvon, työn ja tavallisten ihmisten eteen. Solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen. Sellaisen Keravan eteen, josta jokainen saa olla ylpeä. Jossa ketään ei jätetä.

Kuntavaalien ehdokaslista täydentyy, nyt asetetut ehdokkaat löytyvät täältä.

Vuonna 2025 SDP Keravan puheenjohtajajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien. Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä. Johtokuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Ilppo Alatalo, Eva Guillard (uusi), Jyrki Halvari (uusi), Leena Harjula-Jalonen (uusi), Nina Korventaival (uusi), Tiina Kutvonen (uusi), Pauliina Niskanen sekä varajäseneksi Markku Liimatainen (uusi).

Asenteet ovat opittuja, mutta niitä voidaan muuttaa

Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2024 hyväksyttiin kolmen äänestyksen jälkeen Keravan kaupungin liputusohje, jossa määritellään Keravan kaupungin oma liputuskäytäntö. Liputusohje sisältää myös Pride-päivän liputuksen, joka valtuuston listaesityksen, eli kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti olisi toteutettu sateenkaarilipuin kaikissa kaupungin kiinteistöissä, joissa on lipputanko.

Asia jakoi vahvasti valtuutettujen mielipiteet ja salissa kuultiin hämmentäviä puheenvuoroja, joissa Pride leimattiin perhearvojen tuhoajaksi ja liputus rahanmenoksi. Valtuutettujen oikeasta reunasta kaikuikin ehdotonta vastustusta ja Pride-liputuksesta täysin luopumista. Esiin nousi myös ehdotus liputuksen rajaamiseksi vain kaupungintalolle. Keskustelussa nousi myös esitys liputuksen laajentamisesta päivästä seitsemään päivään. Lopulta kolmen äänestyksen jälkeen kävi niin, että valtuuston niukan enemmistön päätöksellä liputusohjeeseen päätyi ainoastaan liputus kaupungintalolla Pride-tapahtumapäivänä.

Me allekirjoittaneet olisimme toivoneet sateenkaarilippujen liehuvan Keravan omistamien kiinteistöjen lipputangoissa kokonaisen viikon ajan ja äänestimme sen esityksen puolesta.

Me keravalaiset poliitikot olemme viime aikoina eri foorumeissa pohtineet toimenpiteitä, joilla voisimme innostaa nuoria mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Puhumme nuorten osallistamisesta, nuorten äänen kuulemisesta ja ennen kaikkea heidän vaikutusmahdollisuuksiensa vahvistamisesta.

Samaan aikaan teot puhuvat toista kieltä.

Aloite Pride-liputukseen Keravalla on alunperin nuorten itsensä tuottama. Keravan kaupunginvaltuuston enemmistö kuitenkin päätti rajata liputuksen yhteen lipputankoon Keravan alueella. Keskeinen peruste päätökselle oli sateenkaarilippujen noin 5 000 euron hankintahinta.

Pridessa ja sen huomioimisessa sateenkaarilipuin on kyse ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamisesta. Ihmisoikeudet ovat jakamattomat, yhdenvertaisuus on jokaisen oikeus. Kyse on pohjimmiltaan asenteista ja arvoista, siitä miten me suhtaudumme toiseen ihmiseen. Asenteet ovat opittuja, mutta niitä voidaan muuttaa.

Muutos edellyttää rohkeutta, jota uusien ajatusten kärkikaupungilla ja sen päättäjillä tulisi olla.

Katse kohti tulevaa ja suvaitsevampaa päätöksentekoa, jonka myötä toivoaksemme tähänkin liputusasiaan saadaan laajennus seuraavalla valtuustokaudella.

Nina Korventaival, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Airi Reen, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu (sd.)

SDP Keravan syyskokous 25.11.

Kaikki SDP:n jäsenet Keravalla ovat tervetulleita SDP Keravan syyskokoukseen maanantaina 25.11. klo 18 alkaen Keravan lukion auditorioon.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden eli toimintasuunnitelman, talousarvion ja henkilövalintojen lisäksi kuntavaalisuunnitelma, vaaliohjelma ja tulevien luottamushenkilövalintojen periaatteet. 

Tervetuloa!

Millaisen Keravan sinä haluat?

Keväällä 2025 käytävissä kunta- ja aluevaaleissa päätetään tärkeistä toimivan arjen palveluista. SDP haluaa varmistaa, että apua ja tukea on saatavilla jokaiselle silloin, kun sitä tarvitaan ja huolen pitämistä ihan jokaisesta. SDP puolustaa tasa-arvoisia, laadukkaita ja saavutettavia hyvinvointivaltion palveluja.

Politiikassa on kyse arvoista mutta myös kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Tervetuloa mukaan hoitamaan suomalaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden asioita – yhdessä sopimalla ja rakentamalla. 

Lähde ehdokkaaksi täällä

Jutellaan lisää.

Saviolla Kyläpäivässä 10.8.

Viikonloppuna järjestettiin Savion Kyläpäivä ja SDP Keravan väki oli mukana omalla teltalla onnenpyörän kera.

Ihmisillä oli kova huoli palveluiden toimivuudesta. Maan hallituksen leikkauspäätökset saivat kaikkea muuta kuin kehuja ja ilmapiiri tuntui monen mielestä olevan hallituksen toimien takia tulehtunut.

SDP Kerava on valmiina tuleviin kunta- ja aluevaaleihin. Meille demareille tärkeää on työ ja reilu työelämä, toimivat julkiset palvelut ja turvalliset asuinympäristöt, ihmisistä huolehtiminen, ympäristönsuojelu sekä koulutuksen turvaaminen ja vaaliminen.

Olisitko sinä kiinnostunut jäsenyydestä tai kuntavaaliehdokkuudesta?

#sdp#kerava#sosialidemokraatit

Tuula Lind jätti jäljen ihmisiin ja maailmaan

Kun 8. kesäkuuta 2024 saapui tieto vakavasti sairastuneen Tuula Lindin äkillisestä poismenosta, Tuulan tunteneet ihmiset kertoivat heti, miten tieto poismenosta oli heitä koskettanut. Jokaisella oli luonnehdintansa Tuulasta, joka jätti jäljen meihin ja maailmaan.
Kannustava, avulias, suora, reilu, oikeudenmukainen, sydämellinen, toista tukeva, maailmanparantaja, liikunnallinen, keskusteleva, pragmaattinen, jalat aina maassa, vaikka pää olisi joskus pilvissä, äiti, mummo, solidaarinen, heikomman puolella, kestää kovimmatkin tuulet, ikuinen ystävä, ihmiset luonnehtivat Tuulaa.

Kaikki alkoi Helsingin Kalliossa 75 vuotta sitten, jossa Olga ja Hanski Nurmi antoivat ainoalle lapselle eväitä elämään. Oli elettävä niin, että voi olla osa yhteisöä ja olla toisille tueksi. Ikuiseksi stadin friiduksi itsensä nimennyt Tuula muisteli usein myöhemmin aikaa, jolloin leipä oli kovassa, mutta lähiyhteisö toistaan tukeva. Kavereita ja rakkaita ystäviä oli paljon, mutta ehkäpä vahvimpana lapsuusmuistonaan silti Tuula helli kesävarista, joka oli yhden kesän ajan hänen hoivattavanaan, villinä lemmikkinään.
Koulutielle pikku-Tuula meni Aleksis Kiven kansakouluun, samaan, jossa muutamia luokkia ylempänä oli tuleva presidentti Tarja Halonen. Samalla lailla kuin tuleva presidentti Tuula kasvoi arvostamaan yhteisvastuuta ja heikomman auttamista. Kaveria ei jätetty.

Helsingistä Tuulan lapsuudenperheen tie vei Espoon Laaksolahteen. Tuolloin vielä kylämäisessä Espoossa Tuula alkoi ottaa ensimmäisiä askeleitaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja liittyi sosialidemokraattiseen nuorisoliikkeeseen. Ajan henki oli osallistuva ja nuoret tempautuivat mukaan vaikuttamaan maailmaan. Kolmas maailma, kotimaan syrjäytetyt, köyhät, vangit, naisten asia, taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo – näitä ja monia muita asioita nuori Tuula halusi parantaa. Ja teki sen tuulamaisen tarmokkaasti; muita kuunnellen, mutta ihanteistaan kiinni pitäen.

Ohjelmaryhmässä laulaminen, erilaiset seminaarit ja tärkeiden asioiden edistäminen toivat Tuulan elämään myös keravalaisen nuoren demarin Ollin, jonka kanssa hän meni naimisiin ja tällöin nimeksi muuttui Tuula Lind.
Keravalla Tuulan ja Ollin perhe kasvoi pian kahdella pojalla, Villellä ja Tapiolla. Kurkelan kautta perhe päätyi asumaan Kiltaan, jossa Lindien kodista tuli Tapion sanojen mukaan ”kuin nuorisotila”. Tämä perhe oli koko asuinalueen kokoinen, tienoon lapset viettivät aikaansa Lindien kotona ja kaikille oli aikaa. Kylän lapset kasvoivat yhteisössä, jossa oli lupa olla, kunhan oli kunnolla. Lindien kanssa oli turvallista olla. Tuulan ja Ollin kanssa kymmenet lapset lähtivät lukuisia kertoja myös tukkikämpälle Lappiin, jossa vaellettiin, kalastettiin, opittiin olemaan yhdessä ja elämään luonnon keskellä. Monelle jäi elinikäinen muisto näistä reissuista.

Valmistuttuaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tuula teki työtä muun muassa koulukuraattorina ja vankeinhoidon parissa. Tuulasta tuli kouluttaja, joka omistautui kouluttamaan vankeinhoidon väkeä ja auttamaan vankeja ja muuten elämässään vaikeille poluille eksyneitä. Kohti parempaa elämää. Sellainen Tuula oli, hän eli ja toimi toisten ihmisten paremmalle huomiselle.

Keravalla Tuula Lind oli aktiivinen työväenyhdistyksessä ja hänet valittiin ensimmäistä kaupunginvaltuustoon ensi kertaa syksyn 1980 vaaleissa. Siitä alkoi ura, joka hakee Keravalla vertaistaan. Tuula toimi kaupunginhallituksessa, sos.dem. ryhmän puheenjohtajana, monien lautakuntien kärjessä, monien neuvotteluiden vetäjänä ja sumien selvittäjänä. Hän oli siellä, missä tarvittiin Tuulan kaltaista ihmistä, joka oli osaava, laaja-alainen, tietävä, pragmaattinen, ratkaisuhakuinen ja sydämestään ihmisten asioita edistävä. Tuulan ura valtuustossa kesti yli 40 vuoden ajan.

Elämä toi Tuulan eteen myös kovia hetkiä, joista dramaattisin tapahtui alkuvuodesta 2001, kun hänen poikansa Ville surmattiin mielettömällä tavalla Keravalla. Hurja isku koetteli tuolloin Saviolla asunutta perhettä ja äitiä kovaa, ja kokemus jätti pysyvän jäljen Tuulaan. Mutta mustaakin mustemman keskellä Tuula kävi tapahtuneen läpi ja antoi anteeksi. Oli jatkettavana eteenpäin. Ja tehtävä sellainen maailma, jossa tällaista ei enää kenellekään muulle sattuisi.
Tuula oli jatkuvasti utelias ja tiedonhaluinen, hän halusi oppia uutta.

Viimeisen kahden vuosikymmen ajan, avioeron jälkeen, hän matkusti paljon, kävi konferensseissa ja vaellusretkillä ja piipahti lähialuematkoilla hyvien ystäviensä kanssa. Tuula oli myös aina valmis oppimaan uutta ja jakamaan oppimaansa muille. Ei opettaen vaan keskustelun ja yhteisten hetkien muodossa.

Ja kun poika Tapio löysi rinnalleen Susannan ja perheeseen syntyi kaksi poika, Ilmari ja Vilho, oli Tuulan suuri tehtävä toimia mummuna lapsenlapsilleen ja tukena perheelle. ”Pikkupojat” tulevat taas luokseni, käydään ulkona”, oli Tuulan suusta usein kuultu lausahdus. Pieni lähipiiri ja Tuulaa rakastava tiivis ystäväpiiri olivat muutenkin Tuulalle tärkeitä. Kun Tuula otti ihmisen lähelleen, hänestä tuli ikuinen sydänystävä.
Kun vakava sairaus lopulta saatteli Tuulan viimeiselle matkalleen, laskeutui meidän kaikkien keskuuteen suuri suru ja kaipaus. Olimme menettäneet ihmisen, jäljen jättäjän, suuren sydämen.
Sellainen oli Tuula Lind. Kiitos elämästäsi, Tupu!

Samuli Isola
Kirjoittaja on Tuula Lindin ystävä ja pitkäaikainen valtuustokollega