Liitoille on entistäkin enemmän tarvetta

Järvenpääläinen putkiasentaja kehotti liittoja katsomaan peiliin mielipidekirjoituksessaan sunnuntaina 1.6. Hänen mukaansa ammattiliitoilla ei ole kykyä neuvotella sopimuksia, jotka vastaisivat 2020-luvun työelämän tarpeita. Rohkenen olla asiasta eri mieltä.

Suomalaista työelämää ja työmarkkinajärjestelmää on murjottu järein työkaluin maan hallituksen toimin viimeiset kaksi vuotta, elinkeinoelämän täydellä tuella. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja kaaokseen työmarkkinoilla siinä määrin, että suomalainen työelämä on ottanut hypyn pohjoismaista poispäin. Tämän todentaa myös se, että Suomi tippui viime vuonna Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n työelämäoikeuksia mittaavan Global Rights Indeksin korkeimmasta luokituksesta alaspäin mm. Baltian maiden, Ghanan ja Malawin tasolle. Tästä saamme kiittää hallituksen työntekijöiden oikeuksia loukkaavaa ja asemaa heikentäviä toimia.

Edellä mainittujen oikeuksien puolesta työntekijät lakkoilivat viime vuonna. On totta, etteivät lakot muuttaneet hallituksen politiikan suuntaa, mutta ne antoivat vahvan signaalin siitä, ettei epäoikeudenmukaisuutta hyväksytä. Tämä todennäköisesti konkretisoitui kevään kunta- ja aluevaaleissa, joissa hallituspuolueiden kannatus jäi todella alhaiseksi.

Mitä tulee sitten kykyihin neuvotella ja sopia. Esim. päänavaajasopimuksena toimiva Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus sisältää monta kohtaa, jotka vastaavat 2020-luvun työntekijöiden tarpeisiin lainsäädännön luoman turvan kadotessa entistä enemmän alta pois. Tästä esimerkkinä painavan syyn vaatimuksen säilyminen irtisanomisperusteissa.

SAK:laisen palkansaajakentän palkkatavoite työehtosopimuskierroksella oli tällä kertaa julkinen, mikä oli neuvottelutaktiikkana tietysti erilainen. On muistettava, että neuvotteluissa on myös pöydän toisella puolella omat tavoitteet. Tällä kierroksella siellä ei näyttänyt olevan vain työnantaja, vaan pöydässä oli toimijana mm. muuttunut lainsäädäntö, joka käänsi pöytien dynamiikkaa ja mm. valtakunnansovittelijan roolin työnantajalle myönteisemmäksi. Haasteista huolimatta niissä pöydissä työntekijät pärjäsivät ja sovitut korotukset lapioivat ostovoimakuopan umpeen, tekstien merkitystä unohtamatta. Viime talven toimet osoittivat työntekijöiden valmiuden toimia neuvottelujen tukena. Liittojen hallinnot koostuvat jäsenistä, jotka myös työskentelevät itse liittojen sopimusaloilla. Kyllä työntekijöitä siis, niitä yksittäisiäkin, kuullaan päätöksiä tehdessä monin eri tavoin.

Peili on hyvä väline, kun reflektoidaan toimintaa. Jos neuvottelut eivät meinaa sujua, niin sille peilille voisi olla käyttöä siellä, missä tämä neuvottelukenttä on päätetty tehdä näin hankalaksi. Muuttuneessa tilanteessa järjestäytyneet työntekijät ovat yhä ainoa voima, joka kykenee puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Siksi liitoille, jokaisella alalla, on tänä päivänä tarvetta entistä enemmän.

Paavo Niskanen, pääluottamusmies, Teollisuusdemari, Teollisuusliiton hallituksen jäsen

2.6.2025 VALTUUSTOALOITE: Psykiatriset sairaanhoitajat takaisin kouluihin 

Keravalta siirrettiin elokuussa 2024 psykiatriset sairaanhoitajat pois kouluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Aikaisemmin heitä oli yhtenäiskouluissa Keravalla kolme. Heidän apunsa ja tukensa on todella tärkeää juuri haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.


Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat olemme huolissamme keravalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaadimme Keravan kaupungin lasten ja nuorten toimialaa tekemään selvityksen kouluvalmentajien palkkaamisesta Tuusulan ja Järvenpään malleja mukaillen kuntouttavaan opetukseen yhtenäiskouluihin Keravalle. Osaamisena haettaisiin esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista.

Keravalla 2.6.2025

Niina Saarinen

Anne Karjalaisen vappupuhe 2025

1.5.2025

Arvoisat vappua juhlivat keravalaiset,

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä kun Keravan Työväenyhdistys KTY perustettiin. Lauantaina, joulukuun 9. päivänä 1905 Työmies-lehdessä oli keravalaisille ilmoitus, jossa heitä pyydettiin kokoontumaan perustamaan työväenyhdistys. Paikalle oli kutsuttu puhuja Helsingistä asti. Valmistava kokous pidettiin Koivulan kasvatuslaitoksen, nykyiseen avovankilaan johtavan tien varrella Mattilan talossa. Varsinainen kokous pidettiin keskustan kaupungintalon ja kirjaston välissä olevassa muurari Juslinin mökissä. Perustajajäsenet olivat pääasiassa rautatieläisiä, jotka olivat olleet mukana myös raittius- ja palokuntatoiminnassa. Perustajajäseniä olivat Viktor Levander, Vilho Ranta, Robert Kyöri ja vaihdemiehet Johan Nyberg ja Antti Parkkonen sekä itsellinen Erik Hamberg.

Vuonna 1906 vahvistettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa valtiollisella tasolla samalla kun säätyvaltiopäivät korvattiin Eduskunnalla. Tuolloin naiset ja myös suurin osa miespuolisesta väestöstä saivat ensi kertaa äänioikeuden, joka ei enää perustunut varallisuuteen.

Edelleen tulojen mukaan porrastettua kunnallista äänioikeutta pidettiin Euroopan vanhanaikaisimpana. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttaminen myös kunnallisella tasolla kuitenkin lykkääntyi vielä vuosikymmenellä, vaikka Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lain jo vuonna 1908. Sosialidemokraateilla oli vaikeuksia saada äänensä kuuluviin niin Tuusulan kunnan kuin myöhemmin vuonna 1924 perustetun Keravan kauppalan päätöksenteossa. Kokonaisuudessaan yleisellä äänioikeudella valitut valtuustot saatiin siis vasta vuoden 1920 kunnallisvaalien myötä.

”120 vuotta sosialidemokratiaa Keravalla” juhlitaan syksyllä ja silloin kuulemme lisää Keravan sosialidemokraattisesta historiasta.

Me sosialidemokraatit haluamme oman pienen hyvän kaupunkimme eteen tehdä työtä suurella sydämellä seuraavat 120 vuotta!

Rakkaat keravalaiset,

Pari viikkoa sitten pidettiin kunta- ja aluevaalit. Keravan puoluekartalla siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme Keravalla 29,7 % äänistä – siis 29,7 % äänistä – kasvua peräti 6,8 prosenttiyksikköä. Valtuustoryhmämme kasvoi kolmella valtuutetulla ja nyt meillä on 15:sta valtuutetun ryhmä. Tällä hetkellä SDP on Suomen suurin puolue. SDP on Keravan suurin puolue.

SDP:n ” Kerava – Pieni hyvä kaupunki” vaaliohjelmassamme nostettiin keravalainen keskiöön. Vaikka radanvarsi Kerava on kuuluisa kirsikkapuistaan, valkosipuli- ja sirkusmarkkinoistaan ja Keravan kolleista, on se meidän kotikaupunkimme, jossa on hyvä elää turvallista ja omannäköistä elämää: palvelut löytyvät läheltä, vaalitaan yhteisöllisyyttä ja edistetään asukkaiden aktiivista osallisuutta sekä kaupunkisuunnittelussa kunnioitetaan vanhaa ja luodaan uutta.

Uusi Keravan kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa kesäkuun 1. päivänä. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä hyvässä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.

Tänään tässä Aurinkomäen vappujuhlassa juhlistamme yhdessä hyvää vaalitulostamme. Tarjolla on grillimakkaraa ja pillimehua.

Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaaleissa siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme 29,6 % äänistä – kasvua 6,3 prosenttiyksikköä. Aluevaltuustoryhmämme kasvoi neljällä aluevaltuutetulla ja nyt meitä on yhteensä 21 aluevaltuutettua. Tällä kertaa meitä keravalaisia sosialidemokraatteja valittiin aluevaltuustoon peräti kolme. Minun lisäksi Nina Korventaival ja Niina Saarinen. Yhteensä keravalaisia aluevaltuutettuja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on 9 kun aluevaltuuston koko on 69.

Hoitoon on päästävä. Vahvistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Toimeentulo ja koti on turvattava kaikille. Ikäihmisille lisää palvelutaloja, joissa voi elää oman näköistä vanhuutta. Apua on saatava hädän hetkellä ja onnettomuuden sattuessa.

Orpon–Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ovat poikkeuksellisen kovia. Indeksien jäädytykset, työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset osuvat erityisesti lapsiperheisiin. Hyvinvointivaltion purkutalkoot on alkanut, kuten takanamme olevan Anttilan talossa. Amerikasta saadaan vauhtia. Myös Euroopan unionissa puhaltaa voimakkaat tuulet oikealta. Me Vantaan ja Keravan sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuspalvelut järjestetään oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja yhdenvertaisesti.

Loppuun vielä tekoälysovellus ChatGPT algoritmin ehdotukset ”Miksi Kerava on maailman paras paikka asua”:

”Kerava on maailman paras, koska se yhdistää monenlaisten asukkaidensa tarpeet ja toiveet. Se tarjoaa

  • Rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön perheille, opiskelijoille ja senioreille.
  • Erinomaiset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.
  • Monipuoliset ulkoilu- ja kulttuurimahdollisuudet, jotka rikastuttavat arkea.
  • Sitoutumisen kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun.
  • Vahvan yhteisöllisyyden, jossa asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa.

Siksi Kerava on monelle maailman paras paikka.”

Me keravalaiset sosialidemokraatit olemme täsmälleen samaa mieltä kuin amerikkalainen tekö-älysovelluksen algoritmi.

Oikein iloista vappua! Nautitaan kirsikkapuiden kukkaloistosta!

Tekninen vaaliliitto Keravalle

Keravalle on solmittu tekninen vaaliliitto, jossa mukana ovat Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Vasemmiston valtuustoryhmä, Vihreiden valtuustoryhmä sekä Keskustan valtuustoryhmä.

Tekninen vaaliliitto haluttiin solmia, jotta keravalaisten kuntavaaleissa antama viesti ja selkeä tahtotila muutoksesta voidaan turvata.

Vaaliliiton osapuolet näkevät tärkeänä, että samalla luodaan myös Keravalle hyvähenkistä ja kestävää päätöksenteon ja neuvottelun kulttuuria.

Vaaliliitto on solmittu vain neuvottelujen ja paikkajaon ajaksi ja se purkautuu, kun kaupunginvaltuustossa tehtävät luottamustoimipaikkapäätökset ovat saaneet lainvoiman.

Lisätietoja
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Nina Korventaival
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Pia Lohikoski
Vihreiden valtuustoryhmä, Laura Tulikorpi
Keskustan valtuustoryhmä, Inna Kallioinen

Tervetuloa Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle

🌹 Olet lämpimästi tervetullut perinteiseen Keravan Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle.

🎈 Ohjelma
– n. klo 10.50 laulaja ja esiintyjä Eva Guillard aloittaa musiikilla (sd)
– paikallispuheen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen (sd)
– juhlapuheen pitää kansanedustaja Pia Lohikoski (vas)
– lisää musiikkia, Lumon puhaltajat
– yhteislaulua

Tilaisuus päättyy yhteiseen kukkien laskuun Aurinkomäen Punaisten muistokivelle.

Tapahtumassa on myös makkaragrilli ja myynnissä simaa ja munkkeja.

Työväen Vapun juontaa Eva Guillard (sd).

Nähdään Vappuna!

Demarit vaalivoittoon Keravalla +6,8% kannatusta

Olipas melkoinen jännitysnäytelmä sunnuntai-iltana. Jo ennakkoäänet lupailivat valtavaa menestystä meille demareille. Illan edetessä ero kokoomukseen kaventui, mutta ykköspaikassa saatiin sekä kunta- että aluevaaleissa.

Keravalla lisäsimme valtuustoryhmämme kokoa jopa kolmella, uusi valtuustoryhmä on 15 hengen kokoinen. Nostimme kannatusta 6,8% edellisiin vaaleihin verrattuna. 

Tunnelma vaalivalvojaisissa oli katossa, vaikka Kokoomuksen, RKP:n ja KD:n vaaliliitto yön tunteina nousikin meidän ohi äänimäärissä. 

Kiitos jokaiselle, joka oli omalla panoksellaan auttamassa yhteistä voittoamme! 

Ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät näet tästä

Nuorilla on oikeus hyvään mielenterveyteen

Helsingin sanomat uutisoi 27.3.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköön pääsemisestä. Nuoret joutuvat jonottamaan yli puoli vuotta hoitoon pääsyä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Tilanne on nuorille kohtuuton ja olen huolissani, miten nuorten kohdalla toteutuu 1.5. alkaen terapiatakuu, jonka mukaan hoidon tulee alkaa kuukauden kuluessa hoidon arvioinnista. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja luottamus palveluihin pääsyyn.

Nuoruuden kehitysvaihe on monella tavalla herkkä ja vaikuttaa nuoren mieleen ja toimintakykyyn. Ei ole tavatonta, että nuoren mieliala vaihtelee murrosiän kuohuissa ja paineissa. Monissa perheissä ollaan tällä hetkellä taloudellisen ahdingon äärellä, kun leikkauksia on kohdennettu mm.asumisen tukeen.

Tutkimustietojen mukaan esimerkiksi perheen taloudellinen tiukka tilanne kuormittaa nuorten jaksamista ja aiheuttaa mielenterveyden haasteita.

Nuoren mielenterveyden haasteet voivat näkyä myös koulunkäynnin ja vapaa-ajanvieton vaarantumisena, jolloin puhutaan jo vakavasta syrjäytymisen vaarasta.

Jonottaessaan mielenterveyspalveluihin ja tilanteen pahentuessa tarvitaan usein myös perhesosiaalityön ja lopulta lastensuojelun palveluita.

Tiedämme myös, että mielenterveyden sairaudet voivat huonosti hoidettuna vaikeuttaa opiskelua ja työllistymistä. Hintalappu nuorten mielenterveyspalveluihin jonottamiselle voi kasvaa todella suureksi.

Päivän selvää on, että yhdenkään nuoren masennus tai ahdistus ei parane hoitoon jonottamalla.

Sen vuoksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja hyvinvointialueen toimijoilta sekä innovatiivistä ratkaisukykyä, miten ja missä nuoria kohdataan ja tarjotaan varhaista tukea ilman varsinaisia diagnooseja.

Nuorten oikeus saada keskusteluapua matalalla kynnyksellä ja niin sanottu hoitopolku tulee rakentaa peruspalveluista aina erikoissairaanhoitoon asti siten, että hoito on sujuvaa.

Hoitoa tulee tarjota riittävän kauan ja tiedostaa myös motivoivan työskentelyn tarve silloin, kuin sitoutuminen hoitoon on vaikeaa.

Kun satsaamme nyt nuoriin ja tarjoamme tuen ajoissa, luomme mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Se on kuin laittaisimme rahaa säästöön!

Kirjoittaja on Tiina Kutvonen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä sosiaalityöntekijä opiskelija

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 2.4.

Mikä sinulle on tärkeää?

Pysähdymme usein asiaa miettimään vasta, kun jokin asia ei enää toimi. Usein kyseessä on terveysasiat.

Näin kävi myös minulle, kun yllättäin 5 vuotta sitten sain tietää, että minulla on selkäytimessäni iso kasvain ja vaarana oli kävelykyvyn menettäminen.

Jälkeenpäin, kun olen asioita miettinyt, niin olisin voinut vaatia tarmokkaammin lääkäriin pääsyä ja olisin ehkä säästynyt pysyvältä selkäydinvammalta.

Jouduin itse maksamaan erikoislääkärin ja magneettikuvan, kun en sitä työterveydestäni saanut.

Eihän asioiden näin pitäisi mennä, että ihminen joutuu omalla kustannuksellaan menemään erikoislääkäriin ja magneettikuviin päästäkseen erikoissairaanhoitoon.

Valitettavasti näitä tarinoita olen nyt vaaliteltalla kuullut useita. Hoitoon ei pääse ja apua ei saa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää palvella asiakkaitaan niin, että puheluihin vastataan ja hoitoon päästään.

Toinen asia, johon useasti myös havahdutaan on oppilashuollon palveluiden saatavuus kouluissa, kun lapsella tai nuorella ei koulu suju tai tulee muita huolia.

Kouluissa pitää olla toimivat oppilashuollon palvelut. Koulupsykologille ja koulukuraattorille pitää päästä nopeasti, kun huoli herää.

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat kouluissa erittäin tärkeä tuki, sekä lapsille, että nuorille ja heidän perheilleen. Heitä ei kouluista saa viedä pois.

Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki muuttuu 1.8.2025.

Pohja-ajatuksena on, että oppilaalla oikeus saada tukitoimia opetuksen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimääränsuorittamiseksi.

Tukitoimia on annettava viivytyksettä. Oppilaalla on esisijainen oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin.

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömät on oppilaalla oikeus oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.

Miten tämä taataan Keravan kouluissa? Nämä asiat ovat minulle tärkeitä.

Kirjoittaja on Niina Saarinen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä rehtori ja erityisluokanopettaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.3.

Antti Lindtman vieraili Keravalla 30.3.

Keravan demariväki on näissä vaaleissa niin täynnä energiaa, että ehdokkaiden tapaaminen onnistui kahdessa paikassa samaan aikaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kävi jututtamassa ensin keravalaisia Saviolla Salavapuiston lastentapahtumassa. Makkaragrilli oli kuumana ja talutusratsastus vetivät porukkaa ennätysmäärän Salavapuistoon.

Keskustassa suurmarkkinoilla kävi kuhina aamusta lähtien ja keravalaisten deamriehdokkaiden esitettä käytiin erikseen oikein hakemassa teltaltamme.

Tästä on hyvä jatkaa viimeiset kaksi viikkoa täyttä höyryä, koska myös Keravalla kaiken voi tehdä reilummin.

Kiitos Antti vierailusta ja tsempistä loppukiriin!

Keravan strategialla johtamisen kehittäminen

Keravan kaupunkistrategia 2021-2025 asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla Kerava voi kehittyä entistä elinvoimaisemmaksi ja vetovoimaisemmaksi kaupungiksi. Tavoitteet sisältävät tasapainoisen talouden, innostuneen henkilöstön, uusien ajatusten kärkikaupungin, sydämessä keravalaisen ja hyvinvoivan viherkaupungin.

Strategialla johtaminen on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä muutamia ajatuksia siitä, kuinka strategialla johtamista voitaisiin kehittää Keravalla:

Selkeä viestintä: Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tulee viestiä selkeästi kaikille kaupungin työntekijöille ja asukkaille, jotta kaikilla on sama suunta.
Koulutus ja valmennus: Kaupungin henkilöstölle tulee järjestää koulutuksia ja valmennuksia strategisen johtamisen malleista. Tehtävät tulee pilkkoa riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, jotta niiden saavuttaminen on mielekästä ja mahdollista. Työntekijät itse tekevät tehtävien pilkkomisen (bottom-up).
Osallistaminen: Asukkaita ja henkilöstöä tulee kannustaa osallistumaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi esim. lähipuistojen kehittämisessä on konkreettinen tapa saada asukkaat mukaan.
Seuranta ja arviointi: Järjestelmälliset seuranta- ja arviointimenetelmät, kuten KPI-mittarit ja säännölliset raportit, auttavat seuraamaan strategian toteutumista ja tekemään tarvittavia korjauksia. Tehtäviä seurataan pienempinä kokonaisuuksina jatkuvasti.
Palkitseminen ja kannustaminen: Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät, jotka tukevat strategian tavoitteiden saavuttamista, motivoivat työntekijöitä ja tiimejä.
Jatkuva parantaminen: Strategiaa ja sen toteutusta tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti, jotta se vastaa kaupungin muuttuvia tarpeita.
Esimerkin toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi valmiina purettavaksi pienempiin tehtäviin:

Ikäihmisten ilmainen uimahallin ja kuntosalin käyttö (sydämessä keravalainen)
Yhteisöjen ja yhdistysten käyttöön tiloja yhteisölliseen toimintaan (sydämessä keravalainen)
Osallistuva budjetointi lähipuistojen kehittämisessä (Uusien ajatusten kärkikaupunki)
Metsäpuutarhojen laajentaminen eri puolille Keravaa (Hyvinvoiva viherkaupunki)
Strategian purkaminen tehtävätasolle ja onnistumisista palkitseminen (Innostunut henkilöstö)
Tasapainoinen talous saavutetaan, kun kaikki strategian osa-alueet puretaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, vähenevät myös budjettiyllätykset, kun kaikki tekeminen on perusteltua ja läpinäkyvää.

Näillä toimenpiteillä Kerava voi tehokkaasti kehittää strategialla johtamista ja edistää kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhdessä voimme tehdä Keravasta entistä paremman paikan elää ja asua. Tämä on nyt erityisen tärkeää uudelle valtuustolle, kun määritetään seuraavaa kaupunkistrategiaa tuleville vuosille.

Kirjoittaja on SDP Keravan kuntavaaliehdokas Essi Rytilä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 26.3.2025