Arvoisat kuulijat,
hienoa olla täällä Keravalla ja Aurinkomäellä tänään! Vappu on työväen juhla ja tänään saamme yhdessä nostaa maljan niille kaikille, jotka ovat taistelleet parempien työolojen puolesta meillä ja maailmalla. Kaikkien oikeus kohtuulliseen palkkaan ja työaikanaan, vuosilomaan ja turvalliseen työpaikkaan ovat työväenliikkeen yhteisen ponnistelun tulos. Tätä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä.
Juhlahetki siman ja munkin äärellä ja läheisten ympäröimänä tuntuu tänä keväänä erityisen tarpeelliselta. Moni asia on muutoksessa meillä ja maailmalla. Sodat ja konfliktit, lasten ja nuorten pahoinvointi sekä talouden heikot näkymät vetävät mieltä matalaksi. Mihin tämä maailma on oikein menossa, tuntuu olevan vakioaihe monessa kahvipöydässä.
Näinä aikoina edellytetään erityistä vastuunkantoa tämän maan päättäjiltä. Mutta ei vain vastuunkantoa vaan myös näköalaa kohti parempia aikoja, tarvitaan myös toivon rakentamista.
Suomen julkisen talouden tilanne on vakava. Junnaava tuottavuus, ikääntyvä väestö ja investointien puute edellyttävät vaikeitakin päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Päättäjien vaativa tehtävä on sovittaa nämä talouden sopeutukset yhteen kasvun luonnin kanssa.
Maan istuvalla hallituksella tuntuu olevan kuitenkin ravihevosen silmälaput rajoittamassa näkökenttää. Silmälaput estävät näkemästä niin sivuille kuin taaksepäin ja tuloksena on vallan kahvassa oleva porukka, joka ei kuuntele ympäröivän yhteiskunnan viestiä, mutta ei ota myöskään opiksi historian virheistä. Hallitus ei ole kuunnellut työelämän heikennyksissä palkansaajien, mutta ei myöskään lukuisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Lopputuloksena on hallituksen aikaansaama työmarkkinakaaos, joka on maksanut jo nyt suomalaiselle yhteiskunnalle liian paljon.
Ei hallitus ole myöskään kuunnellut talouden asiantuntijoita, kun se on jättänyt rakennusalan täysin oman onnensa varaan ja lopputuloksena Suomessa rakennetaan tällä hetkellä vähiten uusia asuntoja sitten 1940-luvun. Pelkään pahoin, että rakennusalan kriisi tulee näkymään erityisesti pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina pahentuvana asuntopulana. Vaihtoehtona hallituksen valitsemalle linjalle olisi ollut rakentaa samanlainen rakennusalanelvytyspaketti kuin tehtiin finanssikriisin aikaan.
Hyvät kuulijat,
Vielä hallitustaipaleen alussa maamme johto vannoi, että julkisen talouden sopeuttamisessa keltään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Toissa viikolla päättyneessä kehysriihessä hallitus päätti muun muassa sairaalapalvelujen heikennyksistä, terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottamisesta, ammattikoulutuksesta leikkaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden romuttamisesta. Samaan aikaan hallitus on antanut kaikista varakkaimmille pysyvän veronalennuksen.
Pääministeri Orpo myönsi, että kehysriihen toimien vaikutukset tulevat tuntumaan ympäri yhteiskuntaa, mutta painotti, että ”kokonaisuus on rakennettu oikeudenmukaisuus huomioiden”. On mielestäni perusteltua kysyä, millaista oikeudenmukaisuutta tai kohtuullisuutta se oikein on, kun kahden lapsen osa-aikatyössä käyvältä, pienituloiselta yksinhuoltajalta leikataan jopa 700 euroa kuukaudessa, kun taas ministeri saa nauttia hallituksen ansiosta pysyvästä veronalennuksesta, jopa 1700 euroa vuositasolla.
Suomalaisten luottamus hyvinvointivaltioon riippuu suoraan siitä, että kansalaiset voivat luottaa sen synnyttävän hyvinvointia. Väistämättä mieleen tulee kysyä, mitä hyvinvointivaltiostamme on tämän Orpon-Purran nelivuotiskauden jälkeen jäljellä.
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kansakunnan sitko ovat rakentuneet myös sen pohjalle, että yhteiskunnan tuloerot ovat olleet kansainvälisessä vertailussa maltilliset. Vaurauden jakaantuminen tasaisemmin on taannut yhteiskuntarauhaa, vahvan maanpuolustustahdon ja ehkäissyt yhteiskunnallista jakaantumista. Orpon ja Purran joukoissa tunnutaan ajattelevan, ettei se kuitenkaan ole ongelma, jos yhteiskuntaluokat jakaantuvat ja tuloerot voimistuvat.
Iso-Britanniassa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan jyrkin tuloerojen kasvu tapahtui pääministeri Margaret Thatcherin aikakaudella. Varsinkin Thatcherin toisen hallituskauden alusta lähtien tuloerot kasvoivat rajusti.
Thatcherin aikana brittiyhteiskuntaa uudistettiinkin rajulla tavalla työmarkkinoita myllertämällä, ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia rajoittamalla sekä sosiaaliturvaa heikentämällä. Oikeistopolitiikan uudistukset osuivat moneen tärkeään hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaan, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen. Tuloksena oli entistä jakaantuneempi kansakunta ja eriarvoisuuden jyrkkä kasvu. Hyvin toimeentulevat vaurastuivat huimasti, kun taas suorittavassa työssä olevien toimeentulo heikkeni huomattavasti. Tänä päivänä eriarvoisuus näkyy Isossa-Britanniassa mm. nuorisorikollisuutena tai siinä, että asukkaista joka viides ja lapsista jopa joka kolmas elää köyhyydessä. Se on vauraassa, maailman viidenneksi suurimmassa taloudessa paljon.
Aikanaan Thatcherin perusteluina uudistuksille kuului usein: ”koska vaihtoehtoa ei ole”. Samanlaista retoriikkaa kuullaan nyt Suomessakin. Toivon, että julkisen talouden vakavan tilanteenkin keskellä pidämme kiinni asioista, joille antamamme arvo yhdistää meitä yli ideologisten rajojen, kuten hyvinvointivaltion peruspilareista, mukaan lukien eriarvoisuuden torjunnasta.
Hyvät keravalaiset,
Avain suomalaisten keskinäisen luottamuksen vaalimiseen tiukassa taloustilanteessa on, että sopeutustalkoot ovat yhteiset ja taakkaa jaetaan oikeudenmukaisesti.
Samalla olemme valitettavasti nähneet, kuinka maamme korkeimman tason poliittinen päättäjä, ministeri ilakoi päätöksistä saksineen ja leikkauslautoineen. Kysynkin, millaista vastuunkantoa tämä on? Vastuunkanto Suomen taloudesta ei poissulje vastuunkantoa niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Se ei varsinkaan edellytä pilkkaa. Tämä on viestini hallitukselle: meidän päättäjien on kyettävä empatiaan ja kohdeltava kaikkia kunnioittavasti.
Olemme jo nähneet, millaisiin leikkauksiin tämä hallitus on valmis. Synkkää tarinaa kertoo myös hallituksen tavoittelemat yksipuoliset ja historialliset työelämäuudistukset. Kyse on ideologisista valinnoista. Työllisyyden parantamisen kanssa näillä uudistuksilla ei ole mitään tekemistä, eivätkä viimeisimmät työttömyystilastot anna mairittelevaa kuvaa hallituksen valitsemasta linjasta.
Uskon, että kaikki suomalaiset voivat olla ylpeitä yhdestä Suomen historian saavutuksesta. Me saavutimme ensimmäisenä maailmassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Tällöin kaikille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille riippumatta sukupuolesta ja tulotaustasta myönnettiin äänioikeus. Tämä onkin Suomen historian hienoimmista hetkistä. Ja miten tämä saavutettiin? Juurikin poliittisilla lakoilla, joita hallitus haluaa nyt rajoittaa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla työrauhapaketilla tähdätään ennennäkemättömiin, rajuihin lakko-oikeuksien heikennyksiin. Missään muualla Pohjoismaissa ei ole työtaistelutoimia rajoitettu tällaisella lainsäädännöllä.
Hallituksen pyrkimys murentaa suomalaista sopimisen kulttuuria tulee johtamaan pitkällä aikavälillä koko suomalaisen yhteiskunnan häviöön. Meidän menestys pienenä kansakuntana on aina perustunut yhteistyöhön, ei saneluun. Olemme pitäneet aina kaikki mukana, sillä meillä ei ole varaa jakaa kansaa. Olemme myös aina uskoneet vahvaan osaamistasoon ja koulutukseen.
Arvoisat kuulijat,
luottamusta on helpompi murentaa kuin rakentaa. Hallitus on päättänyt sanelevalla tyylillään romuttaa sopimisen ja siltojen rakentamisen mahdollisuuksia. Aiemmin työmarkkinaosapuolten yhteinen maali hyvinvoivasta Suomesta on luonut edellytykset sopimisen ja neuvottelun kulttuurille. Keskinäinen luottamus osapuolten välillä on ollut tässä avainasemassa. Työntekijäpuolen kutsuminen ay-mafiaksi ei tätä ainakaan paranna.
Luottamus toisiimme on arvokkainta, mitä Suomella on, ja ainoastaan sen varaan voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä. Suomalainen sopimisen kulttuuri on ollut kautta vuosien menestyksemme tae. Olemme vuosi vuoden jälkeen maailman onnellisin maa. Suomessa moni asia onkin kansainvälisessä vertailussa todella hyvin. Koulutus, terveydenhuolto, demokratia. Monessa yhteiskunnan tärkeässä kulmakivessä Suomi on onnistunut pienenä kansakuntana nousemaan korkeimmille sijoille.
Omakohtaisen kokemuksen kautta olen ollut suuresti vaikuttunut meidän neuvolajärjestelmästä. Perheeseemme syntyy heinäkuussa esikoinen ja raskauden aikana on ollut paljon opeteltavaa ja uutta jännitettävää. Neuvolan kautta saatu tuki ja opastus ovat olleet suurena tukena tällä matkalla ja siitä kiitos koko suomalaiselle terveydenhuollolle ja erityisesti sen osaaville ammattilaisille, hoitajille, kätilöille kuin myös lääkäreille. Toivon, että hieno neuvojärjestelmämme säilyy myös tuleville sukupolville.
Hyvät keravalaiset,
Kuplien, kynnysten ja esteiden raivaaminen ihmisten väliltä on paras lääke ihmisten välisen luottamuksen parantamiseksi myös jatkossa. Suomalaista tasa-arvoa tulee vaalia ja tämän puolesta tarvitaan paljon joukkovoimaa ja meidän kaikkien työtä.
Myös Suomen rajojen ulkopuolella myllertää. Aivan nurkan takana häämöttävät Euroopan parlamentin vaalit. Kesäkuun vaalit käydään monella tapaa ratkaisevalla hetkellä Euroopan historiassa, kun mantereellamme käydään sotaa, maltilliset ja laitaoikeiston puolueet solmivat liittoja ja kun ilmastonmuutos ja luontokato vaativat valtioita tiivistä yhteistyötä ja muuttavat yhteiskunnallisia ja taloudellisia järjestelmiämme. Haluan kehottaa teitä pitämään ääntä myös tulevissa eurovaaleissa: vaaditaan yhdessä, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, tasa-arvoa ja solidaarisuutta edistetään sekä oikeusvaltiota ja demokratiaa puolustetaan kaikkialla Euroopassa.
Arvoisat kuulijat,
Paitsi kykyä vastuunkantoon, on meillä päättäjillä oltava uskallusta ja kykyä unelmoida paremmasta. Jos jotakin, osoittaa vappu sen, että aikanaan täysin poikkeukselliset yhteiskunnalliset muutokset voivat muuttua todeksi ja jopa itsestäänselvyyksiksi.
Siksi vappu on paitsi työn, myös toivon juhla. Vappu on kirkas osoitus siitä, kuinka moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun kohtelemme toisia arvostaen ja, kun luotamme kanssaihmisiin. Pidetään siis eritystä huolta toinen toisistamme, pidetään ääntä tärkeiden arvojen puolesta jaksetaan taistella oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää vappua kaikille!
Kaupunginhallituksen jäseneksi valittiin Nina Korventaival ja varajäseneksi Sini Syrjäläinen.
Tulevana keskiviikkona 10.4. opiskelijoiden mielenterveysviikolla kansanedustaja Ville ”TerapeuttiVille” Merinen on tavattavissa Keravalla. Mukana myös hyvinvointialueemme vaikuttajat Nina Korventaival ja Niina Saarinen.
Ohjelma: