Allergia-, iho- ja Astmaliiton mukaan lähes 2 miljoonaa suomalaista saa oireita tuoksuista, ja puoli miljoonaa on heistä vahvasti tuoksuherkkiä. Tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia elimellisiä oireita kuten nuhaa, päänsärkyä, pahoinvointia, silmäoireita ja yskänpuuskia. Tavallisimpia oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet, partavedet, hiuslakka, homeen haju tai pyykkipulverin tuoksu. Tuoksut voivat vahvistaa myös sisäilmaongelmista johtuvaa oireilua. Tuoksuherkkyys ei tarkoita hajusteallergiaa ja se voi johtaa pahimmillaan sosiaaliseen eristäytymiseen työssä, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Myös Autismi- ja Aspergerliitto on nostanut esille aistiesteettömyyden merkityksen toimintakykyä edistävänä tekijänä. Tuoksuttomuuden ja aistiesteettömyyden huomioiminen palveluissa ja tiloissa lisää niiden saavuttavuutta ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta.
Tuoksuttomiksi kunniksi ovat julistautuneet mm. Hämeenlinna, Hollola, Lahti, Kouvola, Kangasala ja Perho. Joissakin kunnissa tuoksuttomuuteen liittyvät valtuustoaloitteet ovat parhaillaan käsittelyssä. Jotkut kulttuuritoimijat järjestävät tuoksuttomia tapahtumia esim. teatterinäytöksiä. Hygienia- ja siivoustuotteille löytyy hajusteettomia
vaihtoehtoja.
Monet kunnat ovat julistaneet tuoksuttomiksi alueiksi kunnan kulttuuritapahtumat, kunnan kiinteistöt ja työpaikat (terveyskeskus, koulut, päiväkodit, kirjasto, kulttuuritapahtumapaikat). Myös Keravalla jotkin yksittäiset toimipisteet kehoittavat tuoksuttomuuteen. Aloitteelle löytyisi varmaan myös yhteistyökumppaneita kuten Keuda, KUT, seurakunnat sekä valveutuneet yrittäjät.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava laatii ja ottaa käyttöön tuoksuttomuuden periaatteet – ohjeistuksen, joka on voimassa kaikissa Keravan palveluissa. Tuoksuttomuuden periaatteet –ohjeistus kehoittaa työntekijöitä välttämään hajusteiden käyttöä työaikana ja työssään.
Suihkunraikas tuoksu, paras parfyymi.
Nina Korventaival (SDP), Lahja Havansi (PS)
