Valtuustoaloite: Kerava 100 vuotta – alueellisen asukasosallisuuden parantaminen

Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia.  Laki ei kuitenkaan määrittele sitä, miten tämä tehdään.

Keravan eri asuinalueilla on ollut erilaista asukaslähtöistä toimintaa. Silti kaikkia kaupungin asukkaita ei ole pystytty kohtaamaan ja kohtaamispaikoista on ollut puutetta. Keravalle muuttaa vuosittain uusia kuntalaisia ja tavoitteena on, että he jäisivät Keravalle asumaan. Havaittavissa on ollut turvattomuuden tunteen lisääntymistä kaupunkilaisten keskuudessa.

Kun Kerava täyttää vuonna 2024 sata vuotta, olisi tarpeen vahvistaa niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia luoden turvallista arkea Keravalla. Keravan arvoissa ja kaupunkistrategiassa osallisuus näkyy vahvasti – ”Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja.” Tämän saavuttamiseksi tarvitaan ”alhaalta ylös” tapahtuvia osallisuutta vahvistavia toimia, jossa kaupunki toimii mahdollistajana kohtaamispaikkojen tilojen osalta. Päiväkotien ja koulujen tilojen hyödyntäminen osana asukasosallisuuden vahvistamista on tarpeellista, mutta ne eivät yksinään ole riittäviä. Tarvitsemme alueellisia monitoimitiloja, jotka sijaitsevat lähellä asukkaita. Kun kaupunkilaiset kohtaavat erilaisissa tilaisuuksissa sekä vapaamuotoisesti, he tulevat kuulluksi ja saavat virikkeitä toisiltaan. Ihmisten kohdatessa voi syntyä uutta taloudellista ja hyvinvointia edistävää toimeliaisuutta.

Osallisuustyön johtamiseen, koordinointiin ja rakentamiseen on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluamme että,

kaupunki käynnistää Kerava 100 vuotta -osallisuusohjelman ja osallisuushankkeita Keravan eri kaupunginosiin siten, että ne toteutetaan osallistavalla tavalla kehittäen lähiasuinympäristön toimintakulttuuria ja edistäen demokratiaa.

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 

Keravaa kehitettävä asukkaiden äänellä

Viime aikoina keravalaisia on puhuttanut paljon keskustan kehittäminen. Anttilan talon kohtalo on saanut ihmiset liikkeelle, ja adressi talon säilyttämisen puolesta on kerännyt jo yli 3 000 nimeä. Selkeä tahtotila säilyttämiselle on.

Keravan keskustassa on paljon potentiaalia. Ihmiset viihtyvät palveluiden parissa ja siksi on selvää, että jotain tuolle murheenkryyninäkin tunnetulle huikkakujalle on tehtävä. Eihän kaupungin ytimessä voi olla aluetta, joka pelottaa asukkaita ja pitää yllä epämääräistä häiriötilaa päivästä toiseen.

Ratkaisun ei kuitenkaan tarvitse olla kaiken nykyisen maan tasalle jyrääminen ja maksimaalisen kerrosneliömäärän rakentaminen tilalle. Keskusta-aluetta, myös Anttilan talon aluetta, voi kehittää asukkaiden ääntä kuunnellen ja Keravan kokoisen kaupungin henkeä edistäen.

Keravan kaupunkistrategian mukaan ”Kaupungin kaiken toiminnan tavoitteena on tuottaa keravalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluita, ja toimintojen lähtökohtana ovat hyvinvoivat keravalaiset.” Kaupungin yhteiset arvot ovat inhimillisyys, osallisuus ja rohkeus. Anttilan talon osalta nyt pitäisi löytää arvojen mukaista toimintaa,  rohkeutta uusiin ratkaisuihin, joilla asukkaiden ääni tulee kuulluksi ja osallisuus tunnustetuksi.

Vuoden 2023 Keravan Demarien toiminnan ytimessä on pidemmän aikavälin vision luominen siitä, keitä ovat keravalaiset ja mikä heille on tärkeää. Tähän luomistyöhön osallistetaan keravalaiset ja osallistamiseen löydetään uusia keinoja. Ensi vuoden toimintaa linjaa myös kevään eduskuntavaalit, syyskuussa järjestettävä puoluekokous ja lähestyvät presidentinvaalit.


Keravan Demarit valitsi syyskokouksessaan  24.11. vuodelle 2023 puheenjohtajaksi Kaisa Niskasen ja varapuheenjohtajaksi Jari Laukian. Hallitukseen valittiin Ilppo Alatalo, Pertti Jelekäinen, Nelli Niemelä ja Pekka Tammisto.

Valta vaihtui valtuustoryhmässä

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on perinteisesti järjestäytynyt kesän korvana, mutta nyt kokous pidettiin järjestäytymisen osalta poikkeuksellisesti marraskuussa. Taustalla on henkilökohtaisten syiden takia poisjääneen puheenjohtajan paikan täyttäminen. Ja mikäpä olisikaan oivallisempaa, kuin valita tehtävään varapuheenjohtajana toiminut Nina Korvantaival.

Jotta Nina tulisi tutuksi, me vähän kyselimme Ninan mietteitä.

Kauanko olet ollut mukana poliittisessa vaikuttamistyössä ja mikä sai sinut innostumaan mukaan?

Lähdin mukaan SDP:n toimintaan keväällä 2012. Halusin saada lisää tietoa poliittisesta toiminnasta, eikä minulla silloin ollut poliittisia tavoitteita. Liittyessäni puolueeseen en suunnitellut ryhtyväni ehdokkaaksi kuntavaaleissa, mutta niinhän siinä kävi, että syksyn vaaleissa minut valittiin ryhmämme ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Päätökseeni ryhtyä ehdokkaaksi vaikutti ensisijaisesti se, että halusin päästä vaikuttamaan alan ammattilaisena oman kaupunkini sote-asioihin. Tulinkin valituksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan, jonka jäsen olen nyt kolmatta kautta ja varsinainen kaupunginvaltuuston jäsen olen ollut edellisellä ja tällä valtuustokaudella.

Pitkän sosiaali- ja terveyslautakunnan kokemuksen myötä oli luontevaa ryhtyä ehdokkaaksi aluevaaleissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vaikutan ryhmämme 1. varavaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä. Olen hyvinvointialueella myös Terveydenhuollon palvelut -jaoston varapuheenjohtaja.

Miksi SDP?

Valitsin SDP:n, koska puolueen arvot vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus tuntuivat omiltani. Haluan osaltani olla rakentamassa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta ja jokaisella on mahdollisuus oman näköiseen hyvään elämään. Olin lisäksi seurannut tarkasti sekä paikallista että valtakunnallista päätöksentekoa ja poliittista keskustelua, jonka myötä olin vakuuttunut siitä, että SDP:ssä on erityisen paljon osaamista. Pääsinkin aloittelijana uskomattoman osaavaan joukkoon, jossa on ollut hyvä kasvaa ja oppia. Oppiminen toki jatkuu koko ajan ja on iso kunnia, että ryhmämme valitsi minut valtuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Mitkä ovat mielestäsi tämän valtuustokauden suurimmat haasteet?

Olemme tällä valtuustokaudella kohdanneet sekä ennakoimattomia että ennakoituja haasteita. Ukrainan sodan aiheuttama globaali kriisi on tuonut mukanaan haasteita, jotka me kaikki tunnistamme. Näistä esimerkkinä ihmisten toimeentulon heikentyminen energian hinnan ja muiden elinkustannusten noustessa heijastuu väistämättä Keravan politiikkaan, mutta siitä huolimatta ja sen takia velvollisuutemme on edistää asukkaiden hyvinvointia haastavassakin taloustilanteessa. Tämä edellyttää rohkeita päätöksiä, joiden keskiössä on ihminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueelle on lisäksi iso muutos kuntaorganisaatiollemme. Saumaton yhteistyö Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa, on todella tärkeää ja siinä olemme me poliitikot avainasemassa viranhaltijoiden rinnalla.

Mikä on mielestäsi suurin epäkohta, joka pitäisi korjata?

Olen tällä hetkellä erityisen huolissani keravalaisten lasten ja etenkin nuorten hyvinvoinnista. Meidän tulee vahvistaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Kasvatuksen ja opetuksen toimiala ja sekä vapaa-ajan toimiala ovat jatkossakin niitä tahoja Keravalla, joissa asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka toistan itseäni, korostan tässäkin yhteydessä yhteistyön merkitystä hyvinvointialueen kanssa.

Mikä on keravalainen helmi?

Keravalainen helmi on ehdottomasti keravalaiset ihmiset ja kansalaisaktiivisuus, jonka tuloksista olemme saaneet nauttia erityisesti kulttuurin saralla. Pinta-alaltaan pienen ja tiheästi asutun kaupungin etu on myös se, että ihmiset tuntevat toisiaan ja kaikki on lähellä, usein kävelymatkan päässä. Olemme hyvien kulkuyhteyksien äärellä ja liikkuminen esimerkiksi Helsinkiin on nopeaa ja sujuvaa.

Millaisia terveisiä haluat lähettää keravalaisille?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Toivomme sd-ryhmässä, että keravalaiset ovat meihin yhteydessä niistä asioista, joihin poliittisella toiminnalla on mahdollista vaikuttaa. Ihan vain moikkaaminen ja kuulumistenkin vaihtaminen teltalla tai ruokakaupassa on aina mukavaa.

Nina Korventaival

nina.korventaival@kerava.fi

p. 040 835 3763

Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

Tervetuloa Keravan Demareiden syyskokoukseen 24.11. klo 17.30

Tervetuloa syyskokoukseen to 24.11. klo 17.30 Keuda-taloon

Syksyn pimeys on täällä taas, mutta onneksi pääsemme vihdoin kokoontumaan naamakkain. Olet lämpimästi tervetullut Keravan Demareiden syyskokoukseen torstaina 24.11.2022 klo 17.30 alkaen Keuda-talon Lounge-saliin. Sääntömääräisten asioiden lisäksi meille saapuu oma eduskuntavaaliehdokkaamme, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen, kertomaan omasta vaalityöstään ja ajatuksistaan ajankohtaisista asioista. Tarkoitus on myös käydä lyhyesti läpi ajatuksia, mitä oma organisaatiomme aikoo tehdä eduskuntavaaleissa.

Jos et pääse syyskokoukseen, mutta olet kiinnostunut syyskokousvalinnoista, olethan etukäteen yhteydessä. Halukkaille voidaan myös järjestää mahdollisuus etäosallistumiseen, olethan tässäkin tapauksessa yhteydessä. Lisätietoa: puheenjohtaja Kaisa Niskanen, 040 830 5684, kaisa.niskanen@teollisuusliitto.fi

Tarjolla on kahvia ja pientä syötävää, edskuntavaaliasian ansiosta mukaan kutsutaan myös kaikki keravalaiset demarit puolueosastosta riippumatta. Tervetuloa!

Keravalainen Anne Karjalainen nimetty valmistelemaan vähimmäistoimeentulosta lausunnon

Euroopan unionin alueiden komitean jäsen, keravalainen kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu Anne Karjalainen (sd.) on nimitetty valmistelemaan lausunnon vähimmäistoimeentulosta. Euroopan unionin komissio kehottaa jäsenvaltioita nykyaikaistamaan vähimmäistoimeentulojärjestelmiä vähentääkseen köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä Euroopassa.

”Tällä hetkellä Euroopassa keskustellaan erityisesti energian hinnan noususta, mikä lisää energiaköyhyyttä”, toteaa Karjalainen.

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää 15 miljoonalla eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien toimintasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Karjalainen on valmistellut vuosina 2020-2021 sosiaalisten oikeuksien toimintasuunnitelmasta lausunnot sekä komissiolle että puheenjohtajavaltio Portugalille. Toukokuussa 2020 Karjalainen osallistui alueiden komitean edustajana Porton sosiaalihuippukokoukseen.

Nyt valmistelussa olevan lausunnon lähetekeskustelu käydään joulukuussa ja lopullinen hyväksyntä on alueiden komitean helmikuun täysistunnosssa Brysselissä. Lausunnon asiantuntijana toimii sosiaalipoliittinen asiantuntija Outi Vilen.

=========

Lisätietoja: Anne Karjalainen, gsm +35850530744, anne.karjalainen@kerava.fi

Alueiden komitea osallistuu EU:n lainsäädäntötyöhön antamalla lausuntoja komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista kuten kunta-alaa koskevista direktiiveistä. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä Euroopan unionin kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskunnassa on 8 jäsentä sekä Ahvenanmaan edustaja.
www.cor.eu

Valtuustoaloite: yhteys Kalevasta Tuomalansuon virkistysalueeseen

Valtuustoaloite 26.9.2022

Yhteys Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen

Valtuustoaloite ehdottaa yhteyttä Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen. Tuusulan, Keravan ja Järvenpään alueella sijaitseva Tuomalan metsä ja suo on n. 250 hehtaarin yhtenäinen metsäalue, joka on osittain suojeltu, ja metsänhoitoa suunnitellaan nyt luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön lähtökohdista. Metsä sisältää paikoittain useita arvokkaita luontokohteita.

Alueelta löytyy Tuusulan puolella valmiiksi valaistu Annivaaran ulkoilureitti, Keravan puolella Pihkaniityn pururata sekä laaja epävirallinen kovan käytön muokkaama polkuverkosto. Tuusulan kunta suunnittelee alueelle laajempaa virkistysaluetta ja on asettanut osallistavan metsäsuunnittelun käsikirjan sekä Tuomalansuon hoito- ja käyttösuunnitelman nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten nyt jo tehtyyn suunnitelmaan 14.10.22 asti. Saadun palautteen perusteella suunnitelma viimeistellään. Suunnitelma toimenpide-ehdotukset on kohdennettu pääosin Tuusulan kunnan ja valtion omistamille alueille: tiedottaminen ja opastaminen, reitit, virkistyskäyttöä tukevat rakenteet sekä käytön ohjaaminen (parkkipaikat, julkisen liikenteen yhteydet).

Suunnitelmaa on ollut laatimassa myös Keravan kaupungin edustaja, ja Keravan puolelle on suunnitteilla mm. puomi ja opaste Kalevankadun päähän, sekä nuotiopaikka Mansikkamäelle. Karttoihin alueen sisäänkulku on kuitenkin laadittu Tuusulan suunnasta. Keravan nuotiopaikalta on vain epäviralliset polkuverkostot syvemmälle metsään. Luonteva sisäänkulku Keravalta olisi Kalevankadun päästä, josta on jo nyt olemassa laaja polkuverkosto, ja jota on kuljettu vuosikymmenten ajan. Kalevan koululle kulkevat HSL:n bussit. Keravalaiset ovat metsäalueen suurin käyttäjäkunta, ja sitä ovat käyttäneet mm. Keravan Urheilijoiden suunnistajat, partiolippukunta Kalevan Kipunat sekä maastopyöräilijät. Lisäksi Keravan ja Tuusulan latuverkosto alueella on ollut yhtenäinen jo vuosikymmeniä. Olisi tärkeä saada Keravan puoleiselle alueelle opastettu reitti, jotta risteilevät polut eivät kuluttaisi luontoa loppuun. Kulkemista voitaisiin herkillä paikoilla ohjata opastuksella ja luontielementeillä ja polkuverkoston hallitsematonta leviämistä voidaan estää rakenteilla, kuten pitkospuilla. Esteettömät pitkospuut mahdollistaisivat rattaiden, pyörätuolien ja rollaatoreiden kanssa kulun luonnossa. Opastettu polku myös yhdistäisi Keravan Tuomalansuolle rakennettavaan pitkospuuverkostoon ja siten mahdollistaisi suoran kävelyreitin Keravan asemalta Tuusulanjärvelle saakka.

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitäämme, että Keravan puoleiselle metsäalueelle toteutettaisiin virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä kuten opasteita, reititystä sekä käytön ohjaamista Kalevankadun päädystä ja käytäisiin vuoropuhelua sekä Tuusulan kunnan että metsänomistajien kanssa, jotta virallinen yhteys, epävirallisten ja luontoa kuluttavien polkuverkostojen sijaan, saataisiin yhteys Kalevasta Tuomalansuon virkistysalueeseen.

Keravan sd-valtuustoryhmä

Keravan vihreä valtuustoryhmä

Saa halata – kohtaamisia Ukrainan rajalla

Ukrainan sota on jatkunut yli viisi kuukautta. Vierailin heinäkuussa Romaniassa Constantan ja Tulcean kaupunkien ja aluehallinnon johdon kutsumana Ukrainan rajalla pakolaisten vastaanottopisteessä. Romanian paikallis- ja aluehallinnon edustajat halusivat esitellä meille, miten sota vaikuttaa Romanian rajakaupunkeihin.

Romanian ja Ukrainan maiden rajan Isaccean ylityspaikka sijaitsee vaikeakulkuisessa maastossa Tonavan varrella. Odessan kaupunki sijaitsee 300 kilometrin päässä. Kaukana Ukrainan puolella nousi savupilvi.

Viime helmikuussa Romanian rajakaupunkiin alkoi saapua satoja tuhansia pakolaisia – lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka joutuivat pakenemaan sotaa omasta kodista. Kaupungin johto kertoi, että alkuvaiheen sekavan tilanteen jälkeen, he perustivat yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa raja-asemalle vastaanottopisteen, josta saa ensivaiheen avun ja hätämajoituksen. Koska rajanylityspaikalla ei voi majoittua pitkään, sieltä organisoidaan bussikuljetukset eteenpäin isompiin kaupunkeihin.

Vastaanottopisteen rahoitus ja avustustarvikkeet tulevat kaupungin ja aluehallinnon budjeteista, Romanian valtiolta ja lahjoituksina. Aluehallinnon johdon mukaan alkuvaiheessa erityisesti Ranskasta tuotiin satoja rekkalasteja hätäapua. Vierailun isännät toimittivat meille etukäteen listan vastaanottopisteessä tarvittavista tuotteista kuten hygieniatuotteet, lastenruoka, lääkkeet ja säilykkeet.

Vastaanottopisteestä haetaan apua päivittäin. Ryhmämme vierailun aikana sinne saapui toista sataa ukrainalaista. Vapaaehtoiset avustustyöntekijät, jotka tunnisti ”free hugs” eli ”saa halata” rintanapista, vastaanottivat ukrainalaisia naisia, lapsia ja vanhuksia. Tunteet nousivat pintaan kaikilla paikallaolijoilla, kun ukrainalaiset kertoivat omasta tilanteestansa. Kukaan ei halua jättää kotiaan vapaaehtoisesti. Tulijoiden huoli läheisistään ja tulevaisuudesta oli suuri.

Yli kymmenen vuoden kokemuksella Euroopan unionin alueiden komitean jäsenenä on todettava, että on kyseessä mikä tahansa kriisi Euroopassa, paikallis- ja aluehallinto sekä lukuisat paikalliset vapaaehtoiset ovat aina auttaneet hädässä olevia parhaan kykynsä mukaan ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Myös tämän kriisin aikana niin Keravalla kuin Euroopassa.

Mietin vierailun jälkeen, että kuinka kauan nämä vastaanottopisteen vapaaehtoiset jaksavat kohdata sotaa pakenevia ukrainalaisia 24 h päivässä 7 päivänä viikossa? Tai mitä tapahtuu tälle vastaanottopisteelle, jos lahjoitukset vähenevät sodan pitkittyessä?

Emme saa unohtaa, mitä Euroopassa tapahtuu.  Useat meistä voivat auttaa ukrainalaisia eri vapaaehtoisjärjestöjen kautta.

Anne Karjalainen

Kirjoittaja on Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja EU alueiden komitean jäsen Brysselissä.

Valokuvan on ottanut Julien De Ridder Pes-ryhmän poliittinen asiantuntija

Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelu on lähtenyt käyntiin?

Suomessa on pitkään haluttu panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista kunnat vastaavat vielä vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen sosiaali,- terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Vantaa -Kerava hyvinvointialueen – tuttavallisesti VAKE – rakentaminen lähti liikkeelle takamatkalta.

Tammikuun historiallisissa aluevaaleissa keravalaisia aluevaltuutettuja saatiin yhdeksän. Yhteensä aluevaltuutettuja on 69 henkilöä, joista aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja tulee Keravalta. Poliittisissa neuvotteluissa aluehallitukseen pääsi kolme keravalaista. Muut toimielimet aloittavat työnsä syksyllä. Kokoukset järjestetään Vantaan kaupungintalolla. Aluevaltuuston kokouksia voi seurata internetissä.

Aluevaltuuston työskentely käynnistyi virallisesti maalikuussa. Kevät on mennyt hallinnollisiin päätöksiin, johtavien viranhaltijoiden valintoihin sekä vantaalaisen ja keravalaisen poliittisen kulttuurin yhteensovittamiseen. Kevään aikana on hyväksytty uuden HUS-yhtymän perussopimus ja uuden Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus.

Kesän jälkeen aluevaltuusto jatkaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian ja talousarvion 2023 rakentamista. Hyvinvointialueen vuoden 2023 kokonaismenoihin olisi käytettävissä tämän hetken tiedon mukaisesti noin miljardi euroa. Alustavan laskennan perusteella talousarviokehyksen tilanne näyttäytyy alijäämäisenä. Vertailun vuoksi Keravan tämän vuoden sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat noin 120 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus hyvinvointialueille ei sisällä erillistä investointirahoitusta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia sisältää palvelustrategian. Kaupunkilaisten kannalta oleellista tulee olemaan palveluverkkosuunnitelma, palveluiden saatavuus ja laatu sekä asiakasmaksujen taso. Ensimmäiset vuodet hyvinvointialue maksaa sote-kiinteistöistä vuokraa Vantaan ja Keravan kaupungeille.

Erityisen tärkeää on huolehtia palveluverkon toimivuudesta koko alueen asukkaiden – myös keravalaisten näkökulmasta. Meille sosialidemokraateille on tärkeää nopea pääsy palveluihin, ja että asiakasmaksut eivät saa olla esteenä palveluihin hakeutumiselle.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää riittävän, osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamisen.

Valitettavasti Vantaan ja Keravan alueella ei ilmesty yhteistä sanomalehteä, joten valmistelun seuranta jää kaupunkilaisten aktiivisuuden varaan. Vantaan ja Keravan sosialidemokraatit ovatkin päättäneet panostaa viestintään syksyllä.

Anne Karjalainen, Vantaan ja Keravan aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Kerava (sd.)

Nina Korventaival, Vantaan ja Keravan aluehallituksen jäsen, Kerava (sd.)

Valtuustoaloite: Kerava tutkimuskohteeksi – pieni radanvarsikaupunki ja muuttuva yhteiskunta

Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.

Keravalla 13.6.2022

SDP Kerava valtuustoryhmä

Aloite: Selkokieli palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli.  Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. (THL, Vammaispalveluiden käsikirja).

Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista noin 22% on vieraskielisiä ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.