Kuulumisia SDP Keravan syyskokouksesta

🌹 SDP Keravan väki kokoontui 24.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli mahtava porukka jäseniä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös tämän kevään menestyksekkäistä kunta- ja aluevaaleista

🌹 Syyskokouksessa päätettiin mm. SDP Keravan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunta vuodelle 2026

🌹 Vuonna 2026 SDP Keravan puheenjohtajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien

🌹 Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä

🌹 Johtokuntaan valittiin 8 varsinaista, sekä 3 varajäsentä

🌹 Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Ilppo Alatalo, Eva Guillard, Jyrki Halvari, Nina Korventaival, Tiina Kutvonen, Pauliina Niskanen, Noora Oinonen ja Essi Rytilä

🌹 Varajäseninä toimivat Tero Arnberg, Nina Graves ja Paavo Patrikainen

Lapsen äänen kuuluu näkyä kunnallisessa päätöksenteossa

17.-23.11 vietetään lapsen oikeuksien viikkoa. Tänä vuonna teemana on “Lapsella on oikeus kuulua”. Tällä viitataan niin yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumiseen kuin lapsen kuulluksi tulemiseen. Lapsen oikeuksien päivä ja viikko osuu aikaan, jolloin monissa kunnissa laaditaan tulevan vuoden talousarvioita sekä suunnitellaan tulevia investointeja. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus muun muassa turvalliseen kasvuympäristöön ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Kunnallisessa päätöksenteossa voimme vaikuttaa monin tavoin lasten ja nuorten arjen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja palveluihin. Päätämme kaavoituksesta ja asuinalueiden kehittämisestä, siitä miten huolehdimme kaduista ja puistoista, miten tarjoamme harrastusmahdollisuuksia ja millaisia kouluja rakennamme ja ylläpidämme. Luomme siis rakenteellisia mahdollisuuksia lasten ja nuorten kuulumiselle yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Lapsen oikeuksien sopimus asettaa lapsen edun keskeiseksi, jopa etusijalle kaikessa päätöksen teossa ja toiminnassa. 

Ei kuitenkaan riitä, että otamme huomioon lapsen edun ja oikeudet päättäessämme asioista, joihin lapset liittyvät joko suoraan tai välillisesti. Lastensuojelun Keskusliiton tekemän selvityksen mukaan noin puolet lapsista ja nuorista kokee, ettei heidän mielipidettään oteta riittävästi huomioon päätöksissä, jotka heitä koskevat. Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen vaatiikin suunnitelmallisuutta ja riittävästi aikaa. Tärkeää kuulemisessa on se, että huomioimme lasten ja nuorten ikä- ja kehitysvaiheet, selvitämme mielipiteitä kullekin ikäryhmälle sopivalla tavalla. Vammaisten lasten kuulemiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Näin luomme lapsille ja nuorille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa omilla mielipiteillään päätöksenteon eri vaiheissa. Pelkkä kuuleminenkaan ei vielä riitä, vaan täytyy myös varmistaa, että lasten ja nuorten näkemyksillä on aidosti vaikutuksia myös päätöksiin ja suunnitelmien toteutumiseen.  

Lapsen oikeudet ovatkin meidän aikuisten, myös meidän kuntapäättäjien velvollisuuksia. Lasten etua ja oikeuksia tuleekin nostaa esille kaikessa päätöksenteossa, jota kunnissa teemme sekä osallistaa lapsia ja nuoria heidän ikätasonsa huomioiden heitä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Tällä tavoin vaikutamme ja investoimme meidän kaikkien tulevaisuuteen, sillä nämä kuulluksi ja nähdyksi tulleet lapset ja nuoret päättävät jonain päivänä meidän palveluistamme ja tulevaisuudestamme.  

Tiina Kutvonen 

Kaupunginvaltuutettu (sd.)  

Sosiaalityöntekijä YTM

Kerava

Demareiden valtuustoryhmä:”Killassa oltava jatkossakin koulu sekä palloiluhalli, pidetään jatkossakin musiikkiluokat Sompiossa”

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä käsitteli sunnuntaina 16.11. Killan koulun tulevaisuutta, palloiluhalleja ja musiikkiluokkia. Yhdessä tuumin linjasimme meille tärkeät suuntaviivat tulevaa päätöksentekoa varten:

🌹 Kilta tarvitsee jatkossakin oman koulun. Killassa voidaan toteuttaa jatkossa suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Meille on tärkeää, että kaupungin eri osissa on toimivat ja riittävät lähipalvelut. Opetuksen lisäksi koulu lisää alueen yhteisöllisyyttä.

🌹 Kannatamme musiikkiluokkien jatkamista Sompion koulussa ja vammaisopetuksen toteuttamista turvallisessa ja esteettömässä ympäristössä. Keravalaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus pysyvään oppimisympäristöön ja toiminnan kannalta sopiviin koulutiloihin.

🌹Killan koulun palloiluhallin peruskorjauksella turvataan tulevaisuudessakin seurojen kilpailu- ja harrastustoimintaa. Peruskorjauksen yhteydessä Killassa on pyrittävä minimoimaan salin käyttökatko.

Demarit: tuetaan ikäihmisiä, lapsia ja työntekijöitä

Eilen keskiviikkona 15.10. käynnistyivät Keravan kaupungin talousarvioneuvottelut meidän sosialidemokraattien johdolla. Juuri nyt tulevaisuudennäkymät vetävät mietteliääksi. Verotulot pienenee, työttömyys ja ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa.

Meitä sosialidemokraatteja neuvotteluissa ohjaa vaaliohjelma, jossa linjatut tärkeät asiat näkyvät myös näissä neuvotteluissa. Meille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki.

Meille tärkeitä kysymyksiä budjettineuvotteluissa ovat mm.

  • Selvitys yli 65-vuotiaiden ilmaisesta uintivuorosta esim. arkisin, tiettyinä päivinä klo 11–13
  • Selvitys yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksista
  • Osallistavan budjetoinnin kehittäminen ja laajentaminen
  • Kouluille nuorisotyöntekijöitä ja kouluvalmentajia
  • Nuorten liikunnan harrastusmaksut ja taiteen perusopetuksen rahoituksen lisäys

Neuvotteluja vetänyt sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Korventaival ja varapuheenjohtaja Samuli Isola uskovat, että vaikka erilaisia näkemyksiä löytyy, sopu saadaan varmasti aikaan.

Tekojääkenttä Keravan keskustaan on oikea liike

Elinvoimalautakunta palautti yksimielisesti viranhaltijatyönä tehdyn vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotettiin toteutettavaksi suurta tekojääratahanketta Kiltaan.

Kyse ei ole siitä, etteikö tekojäärataa tai -kenttää todella kaivattaisi ja haluttaisi Keravalle – syy, miksi asia palautettiin valmisteluun, oli se, että Keskustan koulun kenttä oli jostain syystä pudotettu valtuustoaloitteeseen liitetystä viranhaltija- ja konsulttiselvityksestä pois.

Lautakunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että ennen vastauksen antamista valtuustoaloitteeseen pitää tutkia ja selvittää mahdollistavasti tekojääradan sijoittaminen keskuskoulun kentälle.

Asia ja tahto on yhteinen. Keskustaan on haluttu tekojäärataa jo vuosien ajan. Tästä sisältyy kirjaus myös Keravan liikuntapaikkasuunnitelmaan.

Tekojääkenttä ei ole vain liikuntapaikkahanke, vaan kyse on paljon laajemmasta. Keskeiselle paikalle keskustaan tehtävä tekojäärata parantaisi keskustan elinvoimaisuutta ja toisi keskustaan elämää ja vireyttä myös talvikaudelle. Ja keskustassa se olisi kaikkien saavutettavissa ja tärkeänä osana keskustan koulun ympäristöön muodostuvaa liikuntaa, tapahtumia ja puistoalueita sisältävää jokaisen keravalaisen yhteistä ulko-olohuonetta.

Tärkeintä on se, että tekojääkenttä palvelee kaiken kansan vapaa-ajan liikkumista ja kohtaamista.

Keskustan kentän osaltakin on vielä selvittämättä, minkä kokoinen, mallinen ja rakenteinen tekojääkenttä siihen voisi sopia. Ja samalla on tärkeää löytää uusia ajatuksia, mitä kaikkea keskustan palveluita ja elinvoimaa lisäävää yhteistä kentän yhteyteen voisi saada aikaan.

Meille demareille on tärkeää, että Keskuskoulun kenttää kehitetään nimenomaan kaikkien keravalaisten yhteisenä ulkoisena olohuoneena, jossa on tarjolla kaiken ikäisille liikuntamahdollisuuksia ja tapahtumia ympäri vuoden. Ja joka on kaikille avoin, esteetön, elämyksellinen ja matalan kynnyksen paikka.

Tähän paikkaan sopisi talviajaksi yhteinen tekojääkenttä enemmän kuin hyvin.

Järkevän taloudenpidon puolesta on tärkeää katsoa myös tekojää-hankkeen kustannuspuolta kriittisesti ja selvittää, miten saisimme kustannuksiltaan tehokkaasti parasta mahdollista tekojääaluetta kaupunkiin – kaikkien ulottuville.

Elinvoimalautakunnan demarit ja puheenjohtaja Airi Reen

Sote-järjestöjen leikkaukset ovat pois nuorten hyvinvoinnista

Leikkaukset sote-järjestöiltä ovat samalla leikkaus nuorten hyvinvoinnista. Leikkaus heiltä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Leikkaus heiltä, jotka tarvitsevat tukea eniten asunnottomuustyössä. Nuorten tukemisesta ei ole varaa leikata. Nuorissa on tulevaisuus.

Ministeri Purra ehdotti 100 miljoonan euron lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Tämä lisäleikkaus ei onneksi toteutunut budjettiriihessä. Jos tämä 100 miljoonan lisäleikkaus olisi toteutunut, se olisi tarkoittanut, että tällä hallituskaudella järjestöjen valtionavustuksista leikkaus olisi ollut yli 60 prosenttia. Lisäleikkauksilla olisi ollut katastrofaaliset vaikutukset järjestöjen toimintamahdollisuuksiin ja edellytyksiin tarjota tukea sitä tarvitseville.

Sote-järjestöt ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa meillä Suomessa. Hallituksen tekemistä leikkauksista noin 64 % kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mikäli lisäleikkauksia olisi tullut, ne olisivat romuttaneet koko sote-järjestökentän.
Vaikka hallitus nyt hylkäsikin suunnitellut 100 miljoonan lisäleikkaukset järjestöavustuksista, ovat jo aiemmin päätetyt avustusleikkaukset huomattavia järjestökentälle. Seuraavina vuosina, vuoteen 2027 mennessä leikkaukset tulee olemaan sote-järjestöjen valtionavustuksista yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tämä määrä tulee siis olemaan yli kolmasosa avustuksista.

Esimerkki hallituksen toiminnan ristiriitaisuudesta. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut työhön nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuus on kuitenkin Suomessa kääntynyt nousuun viime vuosina, eikä viitteitä kasvun taittamiseksi ole näkyvissä.  Mikäli lisäleikkaukset olisivat toteutuneet sellaisenaan, ne olisivat romuttaneet paitsi hallitusohjelmakirjauksen ja lisännyt samalla nuorten asunnottomuusriskiä ja eriarvoisuutta sekä syventänyt haavoittuvassa asemassa olevien nuorten pahoinvointia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen elintärkeä työ on investointi hyvinvointiin, jota meillä ei ole varaa menettää.

Sini Syrjäläinen, kaupunginvaltuutettu, vara-aluevaltuutettu, sairaanhoitaja, kätilö YAMK

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.9.2025

Vitkuttelu kestävän kehityksen toimissa tulee kansalaisille kalliiksi

Sanomalehden otsikko kertoo: Kiinasta tuli vihreän siirtymän johtomaa. Kiinassa on myös
ymmärretty kestävän kehityksen tarjoamat liiketaloudelliset mahdollisuudet – ajatellaanpa vaikka
aurinkopaneeliratkaisuja tai sähköautoja.


Ovatko Suomi ja Eurooppa jääneet jalkoihin? Kestävän kehityksen saralla on saavutettu hyviä
tuloksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Silti tekemistä riittää. Kummasti mökkijärven
ranta vihertää sinilevälautassa. Kirjanpainaja nakertaa ikikuusikkoa. Myrskyt kaatavat puita.
Ihmiset kärvistelevät ennätyshelteissä.


Silti jotkut johtavat poliitikot maassamme haluavat mieluummin jatkaa entiseen malliin kuin ryhtyä
määrätietoisiin toimiin kestävän kehityksen suuntaviivojen määrittelemiseksi. Ympäristön kannalta
kestävän kehityksen edistäminen tulee kuulemma kalliiksi. Mutta myös toimien viivyttely ja
muutokseen sopeutuminen käyvät kalliiksi.


Rakentamisessa on huomioitava asuntojen ja työpaikkojen viilennystarpeet, hulevedet ja myrskyt.
Muutosten kustannukset lankeavat yrityksille ja asukkaille. Myrskyt ja hyönteisten aiheuttamat
tuhot rasittavat metsänomistajia. Kansantaloudelle syntyy tappioita, kun yritykset epäröivät
investoida epäselvien tulevaisuudennäkymien vuoksi. Ilman uusia investointeja ei synny myöskään
työpaikkoja uuden teknologian ja toimintatapojen kehittämiseen.


Ilmaston lämpenemistä ei enää voida täysin estää, mutta voimme yhä rajoittaa sitä tiettyyn tasoon.
Metsänhoitoa ja maankäyttöä uudistamalla voimme parantaa vesistöjen tilaa. Tietoa ja osaamista on
– koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli muutoksen toteuttamisessa.


Paikallistasolla kunnat ovat laatineet kestävän kehityksen toimintasuunnitelmia. Hyvinvointialueet
huomioivat toiminnassaan myös ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen toimet on otettava
huomioon kaikilla hallinnonaloilla.


Suomella on kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen kärkimaa. Koulutuksen ja tutkimuksen
avulla voimme kehittää uusia innovaatioita ja toimintatapoja myös kansainvälisille markkinoille.
Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka ulottuu yli vaalikausien. Poliittisten päättäjien tehtävä on luoda
edellytykset yhteiskuntarakenteen kehittämiselle ja yritysten investoinneille. Jo tehdyistä
päätöksistä on pidettävä kiinni ja toimittava asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on ennen
kaikkea kansalaisten paremmasta tulevaisuudesta.

Jari Laukia, kaupunginvaltuutettu, FT

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 24.8.2025

Liitoille on entistäkin enemmän tarvetta

Järvenpääläinen putkiasentaja kehotti liittoja katsomaan peiliin mielipidekirjoituksessaan sunnuntaina 1.6. Hänen mukaansa ammattiliitoilla ei ole kykyä neuvotella sopimuksia, jotka vastaisivat 2020-luvun työelämän tarpeita. Rohkenen olla asiasta eri mieltä.

Suomalaista työelämää ja työmarkkinajärjestelmää on murjottu järein työkaluin maan hallituksen toimin viimeiset kaksi vuotta, elinkeinoelämän täydellä tuella. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja kaaokseen työmarkkinoilla siinä määrin, että suomalainen työelämä on ottanut hypyn pohjoismaista poispäin. Tämän todentaa myös se, että Suomi tippui viime vuonna Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n työelämäoikeuksia mittaavan Global Rights Indeksin korkeimmasta luokituksesta alaspäin mm. Baltian maiden, Ghanan ja Malawin tasolle. Tästä saamme kiittää hallituksen työntekijöiden oikeuksia loukkaavaa ja asemaa heikentäviä toimia.

Edellä mainittujen oikeuksien puolesta työntekijät lakkoilivat viime vuonna. On totta, etteivät lakot muuttaneet hallituksen politiikan suuntaa, mutta ne antoivat vahvan signaalin siitä, ettei epäoikeudenmukaisuutta hyväksytä. Tämä todennäköisesti konkretisoitui kevään kunta- ja aluevaaleissa, joissa hallituspuolueiden kannatus jäi todella alhaiseksi.

Mitä tulee sitten kykyihin neuvotella ja sopia. Esim. päänavaajasopimuksena toimiva Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus sisältää monta kohtaa, jotka vastaavat 2020-luvun työntekijöiden tarpeisiin lainsäädännön luoman turvan kadotessa entistä enemmän alta pois. Tästä esimerkkinä painavan syyn vaatimuksen säilyminen irtisanomisperusteissa.

SAK:laisen palkansaajakentän palkkatavoite työehtosopimuskierroksella oli tällä kertaa julkinen, mikä oli neuvottelutaktiikkana tietysti erilainen. On muistettava, että neuvotteluissa on myös pöydän toisella puolella omat tavoitteet. Tällä kierroksella siellä ei näyttänyt olevan vain työnantaja, vaan pöydässä oli toimijana mm. muuttunut lainsäädäntö, joka käänsi pöytien dynamiikkaa ja mm. valtakunnansovittelijan roolin työnantajalle myönteisemmäksi. Haasteista huolimatta niissä pöydissä työntekijät pärjäsivät ja sovitut korotukset lapioivat ostovoimakuopan umpeen, tekstien merkitystä unohtamatta. Viime talven toimet osoittivat työntekijöiden valmiuden toimia neuvottelujen tukena. Liittojen hallinnot koostuvat jäsenistä, jotka myös työskentelevät itse liittojen sopimusaloilla. Kyllä työntekijöitä siis, niitä yksittäisiäkin, kuullaan päätöksiä tehdessä monin eri tavoin.

Peili on hyvä väline, kun reflektoidaan toimintaa. Jos neuvottelut eivät meinaa sujua, niin sille peilille voisi olla käyttöä siellä, missä tämä neuvottelukenttä on päätetty tehdä näin hankalaksi. Muuttuneessa tilanteessa järjestäytyneet työntekijät ovat yhä ainoa voima, joka kykenee puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Siksi liitoille, jokaisella alalla, on tänä päivänä tarvetta entistä enemmän.

Paavo Niskanen, pääluottamusmies, Teollisuusdemari, Teollisuusliiton hallituksen jäsen

2.6.2025 VALTUUSTOALOITE: Psykiatriset sairaanhoitajat takaisin kouluihin 

Keravalta siirrettiin elokuussa 2024 psykiatriset sairaanhoitajat pois kouluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Aikaisemmin heitä oli yhtenäiskouluissa Keravalla kolme. Heidän apunsa ja tukensa on todella tärkeää juuri haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.


Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat olemme huolissamme keravalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaadimme Keravan kaupungin lasten ja nuorten toimialaa tekemään selvityksen kouluvalmentajien palkkaamisesta Tuusulan ja Järvenpään malleja mukaillen kuntouttavaan opetukseen yhtenäiskouluihin Keravalle. Osaamisena haettaisiin esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista.

Keravalla 2.6.2025

Niina Saarinen

Anne Karjalaisen vappupuhe 2025

1.5.2025

Arvoisat vappua juhlivat keravalaiset,

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä kun Keravan Työväenyhdistys KTY perustettiin. Lauantaina, joulukuun 9. päivänä 1905 Työmies-lehdessä oli keravalaisille ilmoitus, jossa heitä pyydettiin kokoontumaan perustamaan työväenyhdistys. Paikalle oli kutsuttu puhuja Helsingistä asti. Valmistava kokous pidettiin Koivulan kasvatuslaitoksen, nykyiseen avovankilaan johtavan tien varrella Mattilan talossa. Varsinainen kokous pidettiin keskustan kaupungintalon ja kirjaston välissä olevassa muurari Juslinin mökissä. Perustajajäsenet olivat pääasiassa rautatieläisiä, jotka olivat olleet mukana myös raittius- ja palokuntatoiminnassa. Perustajajäseniä olivat Viktor Levander, Vilho Ranta, Robert Kyöri ja vaihdemiehet Johan Nyberg ja Antti Parkkonen sekä itsellinen Erik Hamberg.

Vuonna 1906 vahvistettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa valtiollisella tasolla samalla kun säätyvaltiopäivät korvattiin Eduskunnalla. Tuolloin naiset ja myös suurin osa miespuolisesta väestöstä saivat ensi kertaa äänioikeuden, joka ei enää perustunut varallisuuteen.

Edelleen tulojen mukaan porrastettua kunnallista äänioikeutta pidettiin Euroopan vanhanaikaisimpana. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttaminen myös kunnallisella tasolla kuitenkin lykkääntyi vielä vuosikymmenellä, vaikka Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lain jo vuonna 1908. Sosialidemokraateilla oli vaikeuksia saada äänensä kuuluviin niin Tuusulan kunnan kuin myöhemmin vuonna 1924 perustetun Keravan kauppalan päätöksenteossa. Kokonaisuudessaan yleisellä äänioikeudella valitut valtuustot saatiin siis vasta vuoden 1920 kunnallisvaalien myötä.

”120 vuotta sosialidemokratiaa Keravalla” juhlitaan syksyllä ja silloin kuulemme lisää Keravan sosialidemokraattisesta historiasta.

Me sosialidemokraatit haluamme oman pienen hyvän kaupunkimme eteen tehdä työtä suurella sydämellä seuraavat 120 vuotta!

Rakkaat keravalaiset,

Pari viikkoa sitten pidettiin kunta- ja aluevaalit. Keravan puoluekartalla siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme Keravalla 29,7 % äänistä – siis 29,7 % äänistä – kasvua peräti 6,8 prosenttiyksikköä. Valtuustoryhmämme kasvoi kolmella valtuutetulla ja nyt meillä on 15:sta valtuutetun ryhmä. Tällä hetkellä SDP on Suomen suurin puolue. SDP on Keravan suurin puolue.

SDP:n ” Kerava – Pieni hyvä kaupunki” vaaliohjelmassamme nostettiin keravalainen keskiöön. Vaikka radanvarsi Kerava on kuuluisa kirsikkapuistaan, valkosipuli- ja sirkusmarkkinoistaan ja Keravan kolleista, on se meidän kotikaupunkimme, jossa on hyvä elää turvallista ja omannäköistä elämää: palvelut löytyvät läheltä, vaalitaan yhteisöllisyyttä ja edistetään asukkaiden aktiivista osallisuutta sekä kaupunkisuunnittelussa kunnioitetaan vanhaa ja luodaan uutta.

Uusi Keravan kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa kesäkuun 1. päivänä. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä hyvässä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.

Tänään tässä Aurinkomäen vappujuhlassa juhlistamme yhdessä hyvää vaalitulostamme. Tarjolla on grillimakkaraa ja pillimehua.

Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaaleissa siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme 29,6 % äänistä – kasvua 6,3 prosenttiyksikköä. Aluevaltuustoryhmämme kasvoi neljällä aluevaltuutetulla ja nyt meitä on yhteensä 21 aluevaltuutettua. Tällä kertaa meitä keravalaisia sosialidemokraatteja valittiin aluevaltuustoon peräti kolme. Minun lisäksi Nina Korventaival ja Niina Saarinen. Yhteensä keravalaisia aluevaltuutettuja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on 9 kun aluevaltuuston koko on 69.

Hoitoon on päästävä. Vahvistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Toimeentulo ja koti on turvattava kaikille. Ikäihmisille lisää palvelutaloja, joissa voi elää oman näköistä vanhuutta. Apua on saatava hädän hetkellä ja onnettomuuden sattuessa.

Orpon–Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ovat poikkeuksellisen kovia. Indeksien jäädytykset, työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset osuvat erityisesti lapsiperheisiin. Hyvinvointivaltion purkutalkoot on alkanut, kuten takanamme olevan Anttilan talossa. Amerikasta saadaan vauhtia. Myös Euroopan unionissa puhaltaa voimakkaat tuulet oikealta. Me Vantaan ja Keravan sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuspalvelut järjestetään oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja yhdenvertaisesti.

Loppuun vielä tekoälysovellus ChatGPT algoritmin ehdotukset ”Miksi Kerava on maailman paras paikka asua”:

”Kerava on maailman paras, koska se yhdistää monenlaisten asukkaidensa tarpeet ja toiveet. Se tarjoaa

  • Rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön perheille, opiskelijoille ja senioreille.
  • Erinomaiset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.
  • Monipuoliset ulkoilu- ja kulttuurimahdollisuudet, jotka rikastuttavat arkea.
  • Sitoutumisen kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun.
  • Vahvan yhteisöllisyyden, jossa asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa.

Siksi Kerava on monelle maailman paras paikka.”

Me keravalaiset sosialidemokraatit olemme täsmälleen samaa mieltä kuin amerikkalainen tekö-älysovelluksen algoritmi.

Oikein iloista vappua! Nautitaan kirsikkapuiden kukkaloistosta!