ENNAKKOÄÄNESTYS 12.-18.1.2022

Nyt tammikuussa käytävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueelle. He ratkaisevat miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Vantaan ja Keravan asukkaille, mitkä niistä ovat lähipalveluja, mitkä etäämmällä ja mitä ne asiakkaalle maksavat.

Aluevaalien ennakkoäänestys on 12.-18.1.2022 ja yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 900. Ne ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Tarkemman luettelon ennakkoäänestyspaikoista löydät osoitteesta https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html. Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Sinun tuellasi me sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sinun oikeutesi hyvään ja turvalliseen elämään on tärkein arvomme.

Sinä päätät – käytä ääntäsi!

Erään Satun tarina

Satu asuu kolmen alle 10-vuotiaan lapsensa kanssa Keravalla. Eronsa jälkeen Satu muutti lastensa kanssa Keravalle, koska oli kuullut, että Keravalta on hyvät liikenneyhteydet työpaikoille Helsinkiin, hyvät liikuntamahdollisuudet ja liikkuminen Keravan sisällä oli lyhyiden välimatkojen vuoksi mahdollista jalkaisin. Keravalla asunut tuttu oli kehunut Satulle erityisesti hammashoitoa ja kouluja. Erityisen tärkeitä jalan kulkevalle Satulle olivat kilometrin päässä sijaitseva terveyskeskus ja suunnilleen saman matkan päässä sijaitseva palvelukeskus, jossa sijaitsee hammashoitola ja lastenneuvola.

Keravalle asettuneen Satun vanhimmalla lapsella on menossa intensiivinen oikomishoito, joka edellyttää vastaanotolla käymistä muutaman viikon välein. Usein vastaanottoajat ovat päivällä, mutta uudesta Keravanjoen koulusta lapsi osaa itse kävellä kilometrin matkan hammashoitolaan ja takaisin. Tämä on Satulle tärkeä asia, koska työpäivien aikana on hoidettava myös nuorimman lapsen neuvolakäynnit sekä keskimmäisen lapsen puheterapiakäynnit.

Satulla on itsellään hiljattain todettu diabetes, jonka takia käyntejä diabeteshoitajan luona terveyskeskuksessa tarvitaan melko tiheästi. Sairauden puhkeamisen yhteydessä Satu sai kotiin lapsiperheiden kotiapua, josta on ollut suuri apu uudessa elämäntilanteessa. Satun nuorimmalla lapsella on usein toistuvia korvatulehduksia, joiden takia terveyskeskuksen päivystys on tullut erityisen tutuksi. Viikoittain Satu on kiitollinen toimivista ja lähellä sijaitsevista julkisista palveluista, joiden avulla hänen on mahdollista saada hoidettua perheen välttämättömät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.

Eräänä päivänä istuessaan odotustilassa odottamassa keskimmäisen lapsensa puheterapian päättymistä Satu laskeskeli, kuinka paljon aikaa hänellä olisi edellisessä asuinpaikassaan kulunut säännölliseen asiointiin, jos terveyspalvelut olisivat sijainneet kauempana kuin nyt. Satu huomasi olevansa huolestunut siitä, miten vuonna 2023 toimintansa aloittava Vantaa-Kerava-hyvinvointialue tulee muuttamaan palveluverkostoa. Säilyykö Keravalla terveyskeskus ja palvelukeskus vai pitääkö hänen varautua asioimaan kolmen lapsensa kanssa kauempana? Miten yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa välttämättömien lähipalveluiden säilyttämiseen Keravalla?

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä siihen, että lähipalvelut säilyvät.

SDP:n keravalaiset aluevaaliehdokkaat

Leena Harjula-Jalonen #84

Ville Hoikkala #90

Anne Karjalainen #99

Nina Korventaival #103

Jari Laukia #114

Heli Nykänen #124

Eija Ruusu #131

Meea Räisänen #132

Niina Saarinen #135

Kim Savolainen #139

Sini Syrjäläinen #144

Päivi Wilen #156

Lue lisää ehdokkaistamme ja vaaliohjelmastamme osoitteessa https://www.sdpvantaakerava.fi/

Leena Harjula-Jalonen: Aloite lapsen oikeuksista

Keravalainen Leena Harjula-Jalonen teki kuntalaisaloitteen lasten oikeuksiin liittyen ja se on julkaistu kuntalaisaloitepalvelussa.

”Tein aloitteen siksi, koska Keravalla ovat suuret lasten huostaanottojen määrä. Lisäksi lasten oikeuksia poljetaan korottamalla harrastuspaikkojen salimaksuja.

Lapsen etu on saada opetusta oman oppimisedellytysten mukaisesti. Keravan koululuokissa on erilaisia oppijoita, joita tulee tukea ja opastaa erityisissä oppimisympäristöissä. Surullista on, että Keravalla kouluikäiset tuntevat olevansa yksin, sillä joka 8. lapsi on ilman yhtään kaveria. Eikä koulukiusaamista ole saatu kitkettyä pois. Keravan kaupunkia rakennetaan tavalla, joka ei tue lasten luontaista liikuntaa, joten pitkällä aikavälillä se vaikuttaa kansanterveyteen alentavasti.

Rakkaudesta lapsiin:

Leena Harjula-Jalonen

keravalainen filosofian maisteri ja aluevaaliehdokas nro 84 Keravalta

Aloitteen voit allekirjoittaa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/24528

Jari Laukia: Lapset ja nuoret eivät saa unohtua hyvinvointialueilla

Vuosien 2022 ja 2023 aikana Suomessa toteutetaan historiallinen hallinnollinen uudistus.

Maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden keskeinen tehtävä on tuottaa alueen asukkaille hyvät ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastata alueen pelastustoimesta.

Hyvinvointialueen toiminnasta päättävät 23. tammikuuta 2022 valittavat aluevaltuustot. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta alkaen.

Hyvinvointialueen toiminta koskettaa kaikkia alueen asukkaita, myös lapsia ja nuoria. Monet lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

Esimerkiksi kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja kuraattorit siirtyvät hyvinvointialueelle. Koulut puolestaan kuuluvat jatkossakin kunnan koulutoimen vastuulle.

Myös perhepalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vammaispalelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettavaksi.

On olennaisen tärkeää, että nämä palvelut jatkossakin järjestetään lähellä nuoria kuntien koulutaitoksen, kuntien muiden viranhaltijoiden ja hyvinvointialueen yhteistyössä. On kyse lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Hallinnollinen uudistus sattuu pandemian vuoksi hankalaan aikaan. Pandemia näyttäsi lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erityisen tuen tarvetta lasten, nuorten ja perheiden piirissä.

Kahden itsenäisen toimijan, hyvinvointialue ja kunta yhteistyö lasten ja nuorten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää.

Tämä vaatii uudenlaisia hallinnollisia raja-aitoja ylittäviä toimintamalleja, toiminnan organisointia ja ennakkoluulotonta johtamista sekä kunnissa että muodostuvissa hyvinvointialueissa.

Uudenlaisiin toimintamalleihin kannattaa mahdollisuuksien mukaan valmistautua hyvissä ajoin etukäteen, jotta palvelut pystytään laadukkaasti ja hyvin toteuttamaan heti vuoden 2023 alusta alkaen.

Jari Laukia

FT, aluevaaliehdokas (sd.)

Kerava

Toimenpidealoite: Järjestöjen avustukset selvitykseen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.12.2021 nousi esille keravalaisille tärkeän vapaaehtoistoimintaa koordinoivan ja vapaaehtoisia kouluttavan Talkoorenkaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ensi vuonna. SDP:n valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kaupunki tukee arvokasta vapaaehtoistyötä.

Tämän takia SDP:n valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa toimenpidealoitteen vapaaehtoistyötä koordinoivien järjestöjen avustusten selvittämiseksi.

SDP:n valtuutetut kannattivat yksimielisesti vasemmiston jättämää toimenpidealoitetta koronasta toipumisen suunnitelman laatimiseksi kevään 2022 aikana. Kyseessä on tärkeä toimenpidealoite, johon SDP:n valtuustoryhmä olisi liittynyt, mikäli se olisi kokouksessa ollut mahdollista.

Valtuustoryhmän puheenvuoro

Eilen kokoontui Keravan kaupunginvaltuusto talousarviokokoukseen.

Demareiden valtuustoryhmän vetäjä Niina Saarisen puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja keravalaiset!

Jo keväällä kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi asettuessamme tiesimme, että tästä valtuustokaudesta tulisi vaikeiden päätösten valtuustokausi. Kaupungin talous oli saatava tasapainoiseksi, eikä koronan aiheuttamia kustannuksia tulisi kaataa kuntalaisten maksettavaksi suurilla veronkorotuksilla. Siksi päätettiin perustaa sopeuttamistyöryhmä, joka käsittelisi sopeuttamistoimia, joista kaupunginhallitus tekisi esityksen valtuustolle.

Nyt on saatu selvitystyöt valmiiksi ja valtuusto tekee päätöksen asiasta tässä kokouksessa. Sopeuttamistoimet eivät ole koskaan mukavia päätöksiä kenellekkään.

Sopeuttamistoimien listalla oli paljon asioita, joista saimme kuitenkin karsittua paljon pois, kuten esimerkiksi luokkakokojen kasvattamisen, kotihoidon tuen kuntalisän lakkauttamisen sekä terveydenhoidon asiakasmaksujen nostamisen.

Tässä oli nyt vain muutamia nostoja näistä listalta pois saaduista asioista. SDP:n valtuustoryhmä ei ollut valmis nostamaan sekä kiinteistöveroa, että kunnallisveroa. Se olisi ollut kuntalaisia kohtaan kohtuuton korotus. Siksi olemme allekirjoittaneet ryhmien välisen sopimuksen vuoden 2022 talousarviosta.

Monia hyviä asioita saatiin myös eteenpäin eli Keravan ja Sipoon monitoimihallin suunnittelu etenee. Marttilan tehostetun palveluasumisen hanke toteutuu. Keskustan vanha päiväkoti myydään vanhusten palveluasumiseen. Joustavaperusopetus, eli Jopoluokkia ei lakkauteta vaan niiden rinnalle tulee Teppo työelämäpainotteinen opetus. Sekä hoitajamitoitus saatiin nostettua 0,65.

Toivomme myös, että jatkossa Häkin kaavaa mietitään siten, että Häkki voisi edelleen toimia nuorten, vanhuksien, yhdistysten ja vaikka yksityisten perhepäivähoitajien kohtaamispaikkana. Paljon on vielä valtuustotyötä jäljellä. Olemme vasta tämän valtuustokauden alussa. Kiitän kaikki virkamiehiä ja poliittisia puolueita hyvästä yhteistyöstä! Iso kiitos kuuluu kaikille kaupungin työntekijöille tässä haastavassa korona-ajassa työskentelystä!

SDP:n valtuustoryhmä toivottaa teille kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2022!

Aloite turvallisuuden edistämiseksi etenee

Tarkastuslautakunnan jäsen Leena Harjula-Jalonen on tehnyt Kerava turvalliseksi asua ja elää -aloitteen. Harjula-Jalonen toivoo, että Keravalle luodaan turvallisuusstrategia yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tämän lisäksi, vuosittain, kaupungin toimesta annettaisiin turvallisuusselonteko valtuuston käsiteltäväksi.

Aloite julkaistiin 12.5., se keräsi 142 allekirjoitusta ja on lähetetty kuntaan 13.11.2021.

Kuntalaisaloite: Kerava turvalliseksi asua ja elää

Keravan turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen on tullut huomattavaa alenemista. Keravan turvallisuus on huonontunut oleellisesti viime vuosina. Rikollisuus, ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Huumeet ovat osana kaupunkikuvaa. Nuorten ja lasten turvattomuus ovat lisääntyneet.

Toimenpiteinä, Keravan kaupungin on lisättävä resursseja turvallisuuden lisäämiseen ja luoda sosiaalisesti turvallinen elinympäristö, joka ehkäisee rikoksia ja ilkivaltaa.

Lisäksi, Keravan tulee huomioida ympäristön rakentamisessa turvallisuutta tukevia ratkaisuja.

Lisää ehdokkaita aluevaaleihin

Uudenmaan Sosialidemokraattien piirihallitus nimesi lisää aluevaaliehdokkaita kokouksessaan 23.11.2021. 

Keravalta uudet nimet ovat

  • Jari Laukia 63v, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja, FT
  • Eija Ruusu 50v, sosiaaliohjaaja

Lue uutinen kokonaisuudessaan täältä.

Aiemmin ehdolle asetetut keravalaiset ovat

  • Leena Harjula-Jalonen 66v, FM, toiminnanjohtaja
  • Ville Hoikkala 45v, lakimies
  • Anne Karjalainen 51v, rehtori, kaupunginvaltuuston puheejnohtaja
  • Nina Korventaival 46v, toiminnanjohtaja, sosionomi YAMK
  • Nelli Niemelä 44v, kasvattaja ja tyttötyön kehittäjä/Sosionomi (amk)
  • Heli Nykänen 48v, FM, luokanopettaja
  • Niina Saarinen 51v, rehtori
  • Kim Savolainen 51v, kivi- ja asvalttityöntekijä, kaupunginvaltuutettu
  • Sini Syrjäläinen 37v, sairaanhoitaja, kätilö AMK
  • Wilen Päivi 59v, VET- Perhepsykoterapeutti/Kriisi ja traumaterapeutti

SDP lähtee Vantaa-Kerava-aluevaaleihin palvelut edellä

Suomalaiset luottavat sosialidemokraattien kykyyn ylläpitää hyvinvointivaltiota. Siksi demarit lähtevät nyt ensimmäistä kertaa järjestettäviin aluevaaleihin lupauksella siitä, että kannamme vastuumme myös sote-hyvinvointialueella. 

”Uudessa tilanteessa ollaan, kun Vantaa ja Kerava muodostavat yhteisen hyvinvointialueen. Onneksi meillä on tiivis yhteistyö keravalaisten kanssa ja vaalityö on saatu jo hyvään käyntiin”, kiittelee Vantaan Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tarmo Parviainen. 

”Me demarit haluamme alueen kaikille asukkaille turvaa ja annamme lupauksen palvelujen toimivuudesta riippumatta siitä, mikä taho ne järjestää. Kuntalaisen ei tarvitse pohtia, saako apua, jos sille on tarvetta. Silloin kun on hätä, hoitoa on saatava heti. Kiireettömänkin hoidon tarve on todellinen ja lääkäriin on päästävä viimeistään viikon kuluessa”, linjaa Keravan valtuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen.

”Hyvinvoivat vanhemmat ovat lapselle paras suoja. Alueelliset perhekeskukset monipuolisine palveluineen tarjoavat myös alan järjestöjen ja seurakuntien matalan kynnyksen toimintaa. Jokaisella pitää olla oikeus toisen ihmisen seuraan. Ja tämä koskee erityisesti meidän ikääntynyttä väestöämme. Jos kotona ei enää pärjää, läheisyys toteutuu vanhustenkeskuksissa ja hoivakodeissa. Vanhus on tärkein, ei järjestelmä”, tiivistää vantaalaisen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Säde Tahvanainen.

Vantaan ja Keravan yhteistä vaalityötä on suunniteltu ja ehdokashankintaa on tehty hyvässä hengessä. Työ on tuottanut tulosta ja Uudenmaan Sosialidemokraatit vahvistikin ylimääräisessä piirikokouksessaan 6.10. Vantaa-Kerava-aluevaalien ensimmäiset 75 ehdokasta, joista 65 on Vantaalta ja 10 Keravalta. Ehdokasjoukossa on mukana kokeneita päättäjiä, rivijäseniä, nuoria, ikääntyneitä, uusia kasvoja ja konkareita. 

Ehdokkaat löydät täältä

Eero Heinäluoma vieraili Keravalla

”Onpa ilo olla täällä tänään teidän kanssanne”, totesi europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ravintola New Sherwoodissa. Kahvit ja pullat olivat tarjolla osana valtakunnallista SDP:n toimintapäivää ja Keravallakin oli #sdpliikkeellä.

Eero kertoi aluksi lyhyesti omia ajatuksiaan, kuten siitä, että läheisyyysperiaate on tärkeää. Se, että asioista päätetään mahdollisimman lähellä ihmistä. Pääpaino olikin kuitenkin kolmikymmenpäisen yleisön kysymyksissä. Ja niitähän riitti. Puhuttiin aluevaaleista ja niissä mukana olevista ehdokkaista, hiilineutraaliudesta ja sen hinnasta, kunnallisen päätöksenteon haasteista otettaessa huomioon ympäristöasiat, energiantuotannosta, talouskurista ja -kasvusta, hävittäjähankinnoista ja saamelaisten asemastakin.

Yleisö oli aktiivinen ja kaikista huokui se ilo, joka jo pelkästä osallistumisesta syntyi.