Ei ole sattumaa, että länsimainen demokratia ja filosofia syntyivät samoihin aikoihin Antiikin Kreikassa ja kukoistivat Ateenan kaupunkivaltiossa aikana, jolloin suuret filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles elivät. Demokraattisen valtiomuodon synnyttyä Ateenan kaupunkivaltion toreilla käytiin vilkasta poliittista väittelyä ja oppi retoriikasta eli menestyksekkäästä poliittisesta puhetaidosta kehittyi. Se, jolla oli parhaat puheenlahjat sai käännytettyä eniten kansanjoukkoja mielipiteensä taakse. Puhujat keskittyivät tyyliin sisällön sijaan. Oli samantekevää olivatko väittelyn kohteena olevat asiat tosia.

Filosofia syntyi tarpeeseen vastata tähän tyhjään retoriikkaan. Antiikin filosofian ytimessä tuli olla totuus. Platonin mielestä kaupunkivaltiota tuli johtaa retoriikan sijaan järjellä ja viisaudella. Sokrates, joka villitsi nuoria ja ärsytti vaikeilla kysymyksillään kansalaisia, kulki kuin paarma Ateenan katuja väitellen, ei julistaen retorisia korulauseita. Aristoteles tutki retoriikkaa ja haluisi sen nimenomaan palvelevan totuuden etsintää, ei toimivan tyylillisenä keinona, jolla vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin.

Kaikkien kolmen filosofin ajatuksilla oli myös muunlaista yhteiskunnallista rajapintaa. Yhteistä filosofeille oli se, että he turvautuivat järkeen ja suhtautuivat viisauteen rakastajan intohimolla. Siitä on syntynyt myös sana filosofia. Filosofiasta syntyi paitsi tieto, myös oikea toiminta, eettisyys. Kaikki kolme filosofia pohtivat sitä, millainen on hyvä elämä ja miten toimia eettisesti oikein. Platon pohti, millainen valtio mahdollistaisi hyvän elämän.

Hyvää elämää etsimässä ovat myös nykypäivän filosofit ja poliitikot. Hyvän elämän keskiöön on tuotu onnellisuus. Kaikki etsivät onnellisuutta, kukin miltäkin taholta. Onnellinen ihminen on hyvinvoiva ja onnellista ihmistä ajaa tunne elämän tarkoituksesta. Puhutaan kukoistuksesta. Onnellisuus ei ole kuitenkaan vain omaa kukoistustamme, vaan onnelliseksi meidät tekee se, että myös lähimmäisemme, lapsemme, vanhempamme, ystävämme ja koko yhteisömme on onnellinen, terve ja hyvinvoiva. Kyse on sekä viisaudesta että eettisyydestä; siitä valinnasta kuljetaanko vain oman onnen tietä vai edistäen yhteistä hyvää.

Tulevissa aluevaaleissa punnitaan arvomme. Kyselytutkimusten mukaan ihmisille terveys on yksi tärkeimmistä arvoista. Myös yhteiskunnan kannalta väestön terveys ja hyvinvointi ovat vaalimisen arvoisia. Valitaan viisaasti ja tuetaan laadukkaita julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka parantavat yhteistä hyvinvointia ja kaikkien elämänlaatua. Nyt käsillä olevat hyvinvointivaalit ovat sinun mahdollisuutesi vaikuttaa siihen, että kaikki voivat hyvin. Pyrkimys kaikkien hyvinvointiin on ylevä tavoite, mutta ei mahdoton. Hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä on.

Heli Nykänen

Filosofian opettaja

Aluevaaliehdokas Vantaa-Kerava hyvinvointivaltuustoon (sd.)

Katso myös nämä: