Kuka pitää huolta meidän lapsista ja nuorista?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnissä suuret säästöt, jotka koskettavat kipeimmin meidän haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Sekä Keravalla että Vantaalla on kouluissa toiminut psykiatrisia sairaanhoitajia. Saimme juuri kuulla, että Keravan kouluista nämä työntekijät on otettu jo elokuussa 2024 pois ja heidät on keskitetty muihin tehtäviin.

Näin ollaan nyt tekemässä myös Vantaan kouluissa elokuusta 2025 alkaen. Eli Vantaalta ajetaan alas sekä Etappiluokkien toiminta että Pajaluokkien toiminta, joka koskettaa noin 100 oppilasta vuosittain, jotka ovat akuutissa tuen tarpeessa. Näistä luokista ollaan poistamassa sosiaaliohjaajat ja psykiatriset sairaanhoitajat.
Uusi oppilashuoltolaki korostaa ennalta ehkäisevää tukea. Tämäkö on Vaken vastaus uuteen lakiuudistukseen. Se ajaa alas sekä Etappitoiminnan että Pajatoiminnan. Tämä tulee vielä kalliimmaksi, koska lastensuojelun tarve tulee tätä myötä kasvamaan.

Etappi:” Etappitoiminta tarjoaa vahvaa ja moniammatillista tukea 1.–6. luokan oppilaille, joiden koulunkäyntiä käyttäytymis- ja tunne-elämän vaikeudet estävät tai olennaisesti vaikeuttavat. Toiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Etappiluokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät toimivat opettajien työpareina joko etappiluokassa tai jalkautuvassa työssä. ”

Paja: ”Pajatoiminnan tavoitteena on auttaa oppilasta kiinnittymään koulunkäyntiin, vahvistaa nuoren opiskeluvalmiuksia sekä tukea häntä elämänhallintataitojen kehittämisessä, päättötodistuksen saavuttamisessa ja toisen asteen opintoihin sijoittumisessa. Pajatoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisena ja jalkautuvana työmuotona alueilla. Jalkautuva paja pyrkii tavoittamaan kotiin jääneitä oppilaita ja ohjaamaan heitä takaisin koulunkäynnin pariin omiin lähikouluihinsa. Jalkautuvan pajan oppilaat voivat olla 5.–9.-luokilta. Kiinteässä ryhmässä oppilaat käyvät koulua pajaluokassa. Luokka on tarkoitettu perusopetuksen päättövaiheessa (7.) 8.–9.lk olevalle nuorelle, joka tarvitsee vahvaa erityistä tukea ja jonka koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kasautuneet ja suurena riskinä on koulupudokkuus.
Pajatoiminnasta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii erityisluokanopettaja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja / oppilashoitaja. sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijä.”

Onko meillä todellakin varaa jättää näin toimivat toimintamuodot heitteille! Tätä asiaa ollaan nyt kiireellä viemässä Vaken valtuuston päätettäväksi, ilman että asiasta olisi oikeasti tehty perusteellinen tarkastelu. Nyt valtuutetut ovat tärkeä päätöksen äärellä! Toivon todellakin, että jokainen valtuutettu miettii, mitä ollaan päättämässä meidän lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen.

Niina Saarinen, Vaken varavaltuutettu, rehtori

Aloite: Selkokieli palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli.  Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. (THL, Vammaispalveluiden käsikirja).

Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista noin 22% on vieraskielisiä ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.