Sama suunta -seminaari voimaannutti – Markkua muistettiin

Lauantaina 21.1.2023 järjestettiin SDP Keravan Sama suunta -seminaaripäivä Tuusulan Gustavelundissa. Paikalla oli lähes 30 keravalaista toveria. Koko aurinkoisen lauantaipäivän ajan käytiin antoisaa keskustelua yhteisistä asioista, suuntaviivoista, menneestä ja tulevasta. Yhdessä todettiin – tärkeintä on, että kuntalaisten tahto ja tarpeet toteutuvat mahdollisimman hyvin – siitä pidämme kiinni!

Samassa tilaisuudessa aplodeerasimme ja muistimme lahjalla meidän Liimataisen Markkua – luottamushenkilönä Keravalla jo 50 vuoden ajan – upea saavutus ja tuhansia kokouksia keravalaisten hyväksi. Kiitos Markku!

Ryhmäpuheenvuoro: yhdessä ja yhteistyössä kohti vuotta 2023

Kolmen viikon päästä olemme historiallisessa tilanteessa, jolloin kaupunkiorganisaatiomme rakenne muuttuu oleellisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastuulle vaikuttaa Keravan vastuisiin ja velvoitteisiin. Kaupungin talouden kannalta tämä tarkoittaa aiempaa huomattavasti suppeampaa talousarviota. On selvää, että tämä muutos vaikutti myös talousarvioneuvotteluihin. Syksyllä 2023 olemme kuitenkin oletettavasti ja toivottavasti jo sopeutuneet muutokseen ja esitämme toiveen siitä, että talousarvioprosessiin ja keravalaisen perinteen mukaisen neuvottelukulttuurin toteutumiseen varataan aikaa enemmän kuin tänä vuonna.

Tiukasta aikataulusta huolimatta talousarvioneuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä. Talousarvioesityksessä huomioidaan kaikkien ryhmien yhteisenä tahtotilana lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen. Olemme tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä on huomioitu sosialidemokraattien esitykset erityisopetuksen sekä nuorisotyön resurssien vahvistamisesta, joskin tehtävää tämän osalta vielä on. Nostimme talousarvioneuvotteluissa esille tarpeen nuorisotyön kokonaisuuden kehittämiseen, odotamme kaupungilta aktiivista otetta asian edistämisen suhteen vuoden 2023 aikana. Keravalaiset lapset ja nuoret perheineen ansaitsevat täyden huomiomme vallitsevassa tilanteessa, jossa tunnistamme lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja siihen viittaavan oireilun merkittävästi lisääntyneen.

Talousarvio on oleellinen osa strategista johtamista, koska se luo puitteet operatiiviselle johtamiselle. Käytettävissä olevien eurojen lisäksi kaupunkistrategian mukaista toimintaa tulee ohjata halu kehittyä ja uudistaa – keskiössä keravalainen. Meidän valtuutettujen tehtävä on kunnan taloudellisten toimintaedellytysten ylläpitämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisen lisäksi kuulla kuntalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti asukasosallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tulee meillä Keravalla panostaa. Asukasosallisuuden vahvistamiseen liittyen ryhmämme jättää tänään myös valtuustoaloitteen.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen, jossa ei nähdäksemme ole mitään liikaa. Tähän perustuen sosialidemokraattinen ryhmä ei tule hyväksymään myöhemminkään sopeuttamistoimia, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin.

Vaikka edessä onkin suuria valtakunnallisia muutoksia ja kansainvälisiä epävarmuustekijöitä, suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisesti. Siitä huolimatta, kuten muutostilanteessa aina, myös haasteisiin tulee varautua. Turvallinen siirtymä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen osalta kunnasta hyvinvointialueelle edellyttää kiinteää yhdyspintatyötä kahden itsenäisen toimijan, Keravan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä ja yhdyspintatyötä tulee tehdä sekä poliittisen johdon että viranhaltijajohdon kesken.  Jatkakaamme siis kohti vuotta 2023 yhdessä ja yhteistyössä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmämme kiittää keravalaisia ja Keravalla työskentelevää henkilöstöä, sekä hyvinvointialueelle siirtyvää henkilöstöä kuluneesta vuodesta ja toivottaa meille kaikille rauhaisaa joulun aikaa.

Nina Korventaival

nina.korventaival@kerava.fi

p. 040 835 3763

Keravan Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite: Kerava 100 vuotta – alueellisen asukasosallisuuden parantaminen

Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia.  Laki ei kuitenkaan määrittele sitä, miten tämä tehdään.

Keravan eri asuinalueilla on ollut erilaista asukaslähtöistä toimintaa. Silti kaikkia kaupungin asukkaita ei ole pystytty kohtaamaan ja kohtaamispaikoista on ollut puutetta. Keravalle muuttaa vuosittain uusia kuntalaisia ja tavoitteena on, että he jäisivät Keravalle asumaan. Havaittavissa on ollut turvattomuuden tunteen lisääntymistä kaupunkilaisten keskuudessa.

Kun Kerava täyttää vuonna 2024 sata vuotta, olisi tarpeen vahvistaa niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia luoden turvallista arkea Keravalla. Keravan arvoissa ja kaupunkistrategiassa osallisuus näkyy vahvasti – ”Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja.” Tämän saavuttamiseksi tarvitaan ”alhaalta ylös” tapahtuvia osallisuutta vahvistavia toimia, jossa kaupunki toimii mahdollistajana kohtaamispaikkojen tilojen osalta. Päiväkotien ja koulujen tilojen hyödyntäminen osana asukasosallisuuden vahvistamista on tarpeellista, mutta ne eivät yksinään ole riittäviä. Tarvitsemme alueellisia monitoimitiloja, jotka sijaitsevat lähellä asukkaita. Kun kaupunkilaiset kohtaavat erilaisissa tilaisuuksissa sekä vapaamuotoisesti, he tulevat kuulluksi ja saavat virikkeitä toisiltaan. Ihmisten kohdatessa voi syntyä uutta taloudellista ja hyvinvointia edistävää toimeliaisuutta.

Osallisuustyön johtamiseen, koordinointiin ja rakentamiseen on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluamme että,

kaupunki käynnistää Kerava 100 vuotta -osallisuusohjelman ja osallisuushankkeita Keravan eri kaupunginosiin siten, että ne toteutetaan osallistavalla tavalla kehittäen lähiasuinympäristön toimintakulttuuria ja edistäen demokratiaa.

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 

Keravaa kehitettävä asukkaiden äänellä

Viime aikoina keravalaisia on puhuttanut paljon keskustan kehittäminen. Anttilan talon kohtalo on saanut ihmiset liikkeelle, ja adressi talon säilyttämisen puolesta on kerännyt jo yli 3 000 nimeä. Selkeä tahtotila säilyttämiselle on.

Keravan keskustassa on paljon potentiaalia. Ihmiset viihtyvät palveluiden parissa ja siksi on selvää, että jotain tuolle murheenkryyninäkin tunnetulle huikkakujalle on tehtävä. Eihän kaupungin ytimessä voi olla aluetta, joka pelottaa asukkaita ja pitää yllä epämääräistä häiriötilaa päivästä toiseen.

Ratkaisun ei kuitenkaan tarvitse olla kaiken nykyisen maan tasalle jyrääminen ja maksimaalisen kerrosneliömäärän rakentaminen tilalle. Keskusta-aluetta, myös Anttilan talon aluetta, voi kehittää asukkaiden ääntä kuunnellen ja Keravan kokoisen kaupungin henkeä edistäen.

Keravan kaupunkistrategian mukaan ”Kaupungin kaiken toiminnan tavoitteena on tuottaa keravalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluita, ja toimintojen lähtökohtana ovat hyvinvoivat keravalaiset.” Kaupungin yhteiset arvot ovat inhimillisyys, osallisuus ja rohkeus. Anttilan talon osalta nyt pitäisi löytää arvojen mukaista toimintaa,  rohkeutta uusiin ratkaisuihin, joilla asukkaiden ääni tulee kuulluksi ja osallisuus tunnustetuksi.

Vuoden 2023 Keravan Demarien toiminnan ytimessä on pidemmän aikavälin vision luominen siitä, keitä ovat keravalaiset ja mikä heille on tärkeää. Tähän luomistyöhön osallistetaan keravalaiset ja osallistamiseen löydetään uusia keinoja. Ensi vuoden toimintaa linjaa myös kevään eduskuntavaalit, syyskuussa järjestettävä puoluekokous ja lähestyvät presidentinvaalit.


Keravan Demarit valitsi syyskokouksessaan  24.11. vuodelle 2023 puheenjohtajaksi Kaisa Niskasen ja varapuheenjohtajaksi Jari Laukian. Hallitukseen valittiin Ilppo Alatalo, Pertti Jelekäinen, Nelli Niemelä ja Pekka Tammisto.

Valta vaihtui valtuustoryhmässä

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on perinteisesti järjestäytynyt kesän korvana, mutta nyt kokous pidettiin järjestäytymisen osalta poikkeuksellisesti marraskuussa. Taustalla on henkilökohtaisten syiden takia poisjääneen puheenjohtajan paikan täyttäminen. Ja mikäpä olisikaan oivallisempaa, kuin valita tehtävään varapuheenjohtajana toiminut Nina Korvantaival.

Jotta Nina tulisi tutuksi, me vähän kyselimme Ninan mietteitä.

Kauanko olet ollut mukana poliittisessa vaikuttamistyössä ja mikä sai sinut innostumaan mukaan?

Lähdin mukaan SDP:n toimintaan keväällä 2012. Halusin saada lisää tietoa poliittisesta toiminnasta, eikä minulla silloin ollut poliittisia tavoitteita. Liittyessäni puolueeseen en suunnitellut ryhtyväni ehdokkaaksi kuntavaaleissa, mutta niinhän siinä kävi, että syksyn vaaleissa minut valittiin ryhmämme ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Päätökseeni ryhtyä ehdokkaaksi vaikutti ensisijaisesti se, että halusin päästä vaikuttamaan alan ammattilaisena oman kaupunkini sote-asioihin. Tulinkin valituksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan, jonka jäsen olen nyt kolmatta kautta ja varsinainen kaupunginvaltuuston jäsen olen ollut edellisellä ja tällä valtuustokaudella.

Pitkän sosiaali- ja terveyslautakunnan kokemuksen myötä oli luontevaa ryhtyä ehdokkaaksi aluevaaleissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vaikutan ryhmämme 1. varavaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä. Olen hyvinvointialueella myös Terveydenhuollon palvelut -jaoston varapuheenjohtaja.

Miksi SDP?

Valitsin SDP:n, koska puolueen arvot vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus tuntuivat omiltani. Haluan osaltani olla rakentamassa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta ja jokaisella on mahdollisuus oman näköiseen hyvään elämään. Olin lisäksi seurannut tarkasti sekä paikallista että valtakunnallista päätöksentekoa ja poliittista keskustelua, jonka myötä olin vakuuttunut siitä, että SDP:ssä on erityisen paljon osaamista. Pääsinkin aloittelijana uskomattoman osaavaan joukkoon, jossa on ollut hyvä kasvaa ja oppia. Oppiminen toki jatkuu koko ajan ja on iso kunnia, että ryhmämme valitsi minut valtuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Mitkä ovat mielestäsi tämän valtuustokauden suurimmat haasteet?

Olemme tällä valtuustokaudella kohdanneet sekä ennakoimattomia että ennakoituja haasteita. Ukrainan sodan aiheuttama globaali kriisi on tuonut mukanaan haasteita, jotka me kaikki tunnistamme. Näistä esimerkkinä ihmisten toimeentulon heikentyminen energian hinnan ja muiden elinkustannusten noustessa heijastuu väistämättä Keravan politiikkaan, mutta siitä huolimatta ja sen takia velvollisuutemme on edistää asukkaiden hyvinvointia haastavassakin taloustilanteessa. Tämä edellyttää rohkeita päätöksiä, joiden keskiössä on ihminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueelle on lisäksi iso muutos kuntaorganisaatiollemme. Saumaton yhteistyö Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa, on todella tärkeää ja siinä olemme me poliitikot avainasemassa viranhaltijoiden rinnalla.

Mikä on mielestäsi suurin epäkohta, joka pitäisi korjata?

Olen tällä hetkellä erityisen huolissani keravalaisten lasten ja etenkin nuorten hyvinvoinnista. Meidän tulee vahvistaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Kasvatuksen ja opetuksen toimiala ja sekä vapaa-ajan toimiala ovat jatkossakin niitä tahoja Keravalla, joissa asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka toistan itseäni, korostan tässäkin yhteydessä yhteistyön merkitystä hyvinvointialueen kanssa.

Mikä on keravalainen helmi?

Keravalainen helmi on ehdottomasti keravalaiset ihmiset ja kansalaisaktiivisuus, jonka tuloksista olemme saaneet nauttia erityisesti kulttuurin saralla. Pinta-alaltaan pienen ja tiheästi asutun kaupungin etu on myös se, että ihmiset tuntevat toisiaan ja kaikki on lähellä, usein kävelymatkan päässä. Olemme hyvien kulkuyhteyksien äärellä ja liikkuminen esimerkiksi Helsinkiin on nopeaa ja sujuvaa.

Millaisia terveisiä haluat lähettää keravalaisille?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Toivomme sd-ryhmässä, että keravalaiset ovat meihin yhteydessä niistä asioista, joihin poliittisella toiminnalla on mahdollista vaikuttaa. Ihan vain moikkaaminen ja kuulumistenkin vaihtaminen teltalla tai ruokakaupassa on aina mukavaa.

Nina Korventaival

nina.korventaival@kerava.fi

p. 040 835 3763

Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

Tervetuloa Keravan Demareiden syyskokoukseen 24.11. klo 17.30

Tervetuloa syyskokoukseen to 24.11. klo 17.30 Keuda-taloon

Syksyn pimeys on täällä taas, mutta onneksi pääsemme vihdoin kokoontumaan naamakkain. Olet lämpimästi tervetullut Keravan Demareiden syyskokoukseen torstaina 24.11.2022 klo 17.30 alkaen Keuda-talon Lounge-saliin. Sääntömääräisten asioiden lisäksi meille saapuu oma eduskuntavaaliehdokkaamme, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen, kertomaan omasta vaalityöstään ja ajatuksistaan ajankohtaisista asioista. Tarkoitus on myös käydä lyhyesti läpi ajatuksia, mitä oma organisaatiomme aikoo tehdä eduskuntavaaleissa.

Jos et pääse syyskokoukseen, mutta olet kiinnostunut syyskokousvalinnoista, olethan etukäteen yhteydessä. Halukkaille voidaan myös järjestää mahdollisuus etäosallistumiseen, olethan tässäkin tapauksessa yhteydessä. Lisätietoa: puheenjohtaja Kaisa Niskanen, 040 830 5684, kaisa.niskanen@teollisuusliitto.fi

Tarjolla on kahvia ja pientä syötävää, edskuntavaaliasian ansiosta mukaan kutsutaan myös kaikki keravalaiset demarit puolueosastosta riippumatta. Tervetuloa!

Valtuustoaloite: Kerava tutkimuskohteeksi – pieni radanvarsikaupunki ja muuttuva yhteiskunta

Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.

Keravalla 13.6.2022

SDP Kerava valtuustoryhmä

Leena Harjula-Jalonen

Leena Harjula-Jalonen on 66-vuotias Sallasta, Espoon ja Helsingin kautta Keravalle muuttanut. Olen asunut perheeni kanssa Kalevassa yli 20 vuotta. Minulla on puoliso ja aikuinen poika. Olen ihanien kaksosten isoäiti. Eläkkeellä.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, retkeily, kirjoittaminen, lukeminen ja yhdistystoiminta.

Olen Keravan kaupunginvaltuuston varajäsen ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varajäsen. Edustan HSY:n kokouksissa valtakirjalla.

Toimin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana ja valtakunnallisen JHL -852 hallituksen jäsenenä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Helsingin yliopiston, kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Lisäksi olen opiskellut kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Työkokemukseni koostuu valtion, kunnan ja yksityisen sektorin palveluksesta. Helsingin yliopistolla olen työskennellyt kansallisessa huippuyksikössä tutkimuskoordinaattorina.

Olen työn ohessa voinut nähdä ja kokea monenlaisia ihmiskohtaloita ja ne ovat muokanneet minua katsomaan yhteiskuntaa läpileikkaavasti. On herännyt kysymys, mistä on hyvinvointivaltio tehty ja mihin se on menossa?

Työkokemukseeni kuuluvat myös turvapaikanhakijoiden ja luvansaaneiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, monikulttuurisen taustan omaavien parissa työskentely sekä kriminologiaan liittyvä työyhteisö ja asiakkaat. Myös sairaalat ovat tulleet tutuiksi työpaikkoina. Olen työskennellyt opiskeluaikoina Kaunialan sotavammasairaalassa, Malmin ja Sallan sairaalassa. Viimeisimmät työnimikkeet ovat olleet tutkimuskoordinaattori, talouspäällikkö, kamreeri ja toiminnan johtaja.

Lähdin aikoinaan Keravan Demareiden kyytiin, koska minua pyysi työkaveri ja keravalainen.

Koska olen henkilönä suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minun on ollut helppo lähteä politiikkaan mukaan. Olen toiminut vakituisena kolumnistina Keski-Uusimaassa ja olen voinut kirjoittaa minulle ja meille demareille tärkeistä asioista.

Elämänkokemuksen tuomalla intensiteetillä voin todeta, että lasten asiat ovat minun sydämeni palo samoin kuin vanhusten hoiva. Lasten pitää saada nauttia lasten oikeuksista joka päivä. Ne ovat kirjattuna YK:n Lasten oikeuksien julistukseenkin. Kiusaaminen tulee kitkeä nollaan! Vanhukset eivät saa olla vain kuluerä, vaan inhimillisen pääoman lähde.

On tärkeää, että Keravan kaupungin lastensuojelu, perhe – ja sosiaalityö saavat riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja että apu on oikea-aikaista. Se luo turvaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen.

On myös selvää, että omana tuotantona tuotetut kuntapalvelut tuovat parhaan tuloksen kuntalaisten hyväksi.

Keravaa tulee kehittää ja rakentaa sen kantokyvyn mukaan luontoarvoja ja luontoa unohtamatta.

Pidetään kaikki mukana!

Birgitta Wulf

Olen 2019 keravalle muuttanut eläkeläinen. Kotiuduin tänne välittömästi ja olen viihtynyt kaupungissamme erinomaisesti. Löysin itselleni  pian muuttoni jälkeen varamummin paikan ja olen ollut n 1,5v nyt jo kohta 4 vuotiaan lapsen varamummi. Toinenkin lapsi jo  odottaa varamummin syliä.

Lapset ovat sydäntäni lähellä. Olen kaksosten äiti ja kahden jo aikuistuneen lapsenlapsen mamma. Ammatiltani olen hoitaja ja olen työskennellyt koko ikäni hoitoalalla. 

Vuonna 2000 kehitin Roskisnalle hahmon www.roskisnalle.fi, koska tunnen myös huoleni lasten tulevaisuudesta.

Myös huostaanotetut lapset ja heidän perheensä ovat sydäntäni lähellä ja olenkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen http://kadotetutlapset.fi. 

Eija Ruusu

Olen Eija Ruusu, 50-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Olen hakemassa ensimmäistä kertaa valtuustoon. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolmen täysi-ikäisen poikani lisäksi 2,5-vuotias Venäjänsininen Valo-poika. Koulutuksiani ovat sosionomi AMK, YO, mielenterveyshoitaja sekä päihdetyön ammattitutkinto. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliohjaajana pitkäaikaistyöttömien parissa monialaisessa yhteispalvelu TYPissä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä.  Lisäksi olen toiminut Keravan Suojakotiyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Minulta löytyy myös näkemystä yrittäjyydestä. Olen elänyt yrittäjäperheessä käytännössä koko ikäni, ensin lapsuudenperheessäni ja sen jälkeen yrittäjämieheni rinnalla. Työskentelin myös vanhempieni perustamassa yrityksessä 15 vuotta ennen uranvaihtoa sosiaalialalle. 

Olen mökkihöperö. Vietän liki kaiken vapaa-aikani mökkeillen Orimattilassa. Rakastan puuhastelua ja suunnittelenkin jatkuvasti uusia projekteja mökillä, joita sitten toteutamme yhdessä mieheni kanssa. Kädessäni on milloin harava, multasäkki, lapio, sirkkeli, vasara tai ruuvinväännin ja osaan myös niitä kaikkia käyttää. Toinen meitä mieheni kanssa yhdistävä tekijä on vaikuttaminen ja politiikka. Työssäni näen paljon eriarvoisuutta ja siksi koenkin vaikuttamisen tärkeäksi. Työni kautta nousevat myös kolme keskeistä vaaliteemaani: Mielestäni kaikille tulee kuulua mahdollisuus kotiin, työhön ja unelmointiin! Meidän tuleekin pitää erityistä huolta heistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, kuten päihteidenkäyttäjistä, ikäihmisistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista yksinäisistä nuorista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan riittävästi yhteisöllisiä asumismuotoja ja näin taata myös näille ihmisryhmille ihmisarvoinen elämä. Tarvitsemme myös palveluja nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taustalla olevien haasteiden selvittelyyn sekä mahdollisuuksia mm.kuntouttaviin työllisyyspalveluihin ja oppisopimuskoulutukseen kunnassa. Lisäksi meidän on taattava kaikille mahdollisuus unelmointiin. Asunnottomuus ja työttömyys vievät tämän mahdollisuuden usein. Unelmoiva ihminen on tuottava ja tuottavuus mahdollistaa palvelut! 

Olen avoin kaikille haasteille sekä ajatuksille ja lupaankin tehdä kaikkeni tärkeiden yhteisten asioidemme eteen. Tärkeintä on, että kehitämme yhteistä ja onnellista Keravaa meille kaikille yhdessä, keskustellen ja kunnioittaen ❤️ 

Olen ehdolla kunnallisvaalissa numerolla 215! 

Nyt on RUUSUN AIKA!

Eija Ruusu

sosionomi AMK

sosiaaliohjaaja