”Nuorten mielenterveystuen saavutettavuus on pahimmillaan monta kuukautta kestävä prosessi, johon nuoren vihdoin päästyä häntä tapaava työntekijä saattaa vaihtua jopa kuukausittain, eikä sitoutunutta ja luottamuksellista asiakassuhdetta ehdi syntyä.”
Muun muassa näin kirjoitin nuorten mielen hyvinvoinnista vuonna 2024 Keski-Uusimaassa, yhdessä nuorisovaltuustokollegani kanssa.
Mietitte varmaan, miksi puhun tästä kuntavaaliehdokkaana, kun hyvinvointialue tekee mielenterveysavun linjaukset.
Nostan asian esiin, koska olen kyllästynyt puheeseen siitä, ettei näihin asioihin voida kuntatasolla vaikuttaa.
Tiedän, ettei se ole totta. Olenhan sentään itse nuori ja kaikenlaista kokenut. Ei nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ole pelkkiä lääkkeitä ja psykiatrista hoitoa.
Mitkä tekijät koen tärkeiksi nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta kuntatasolla?
Nuorisotyöntekijät – Ammattiosaajat, joiden avulla voidaan pelastaa niin paljon monessa ympäristössä.
Kun olin itse peruskoulussa, ei nuorisotyö ollut vielä niin laajaa, mitä se nykyään on. Sitä olisin kuitenkin kaivannut, varsinkin koulussa. Nykyään nuorisotyötä on enenevissä määrin joka puolella ja siihen on panostettava.
Yksilöllisyyden ymmärtäminen – Ajattelutapa, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa samalla niin paljon.
Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että tietyt keinot toimivat kaikille yhtä lailla. Usein mennään samalla kaavalla, koska ei ole resursseja alkaa syventämään metodeja. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi erilaisten opetus- tai kasvatusmenetelmien räätälöinti yksilökohtaisesti, voisi korjata monta asiaa.
Itsensä toteuttaminen – Tarve, jonka mahdollistuminen tukee nuoren kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä itsensä löytämisestä.
Kun kaupungista löytyy laaja skaala erilaista ja saavutettavaa harrastustoimintaa, ja tarjonnan seasta löytyy oma suosikki, ollaan oikealla suunnalla. Olipa kyseessä sitten luova, liikunnallinen tai muu yleishyödyllinen juttu, on se tärkeä osa kasvua ja kehitystä kaikilta osin.
Turvallisuus – Tunne, jolle on useita eri tilanteita ja ympäristöjä. Sitä voi tuntea kaikkialla, jos turvattomuuteen puututaan.
Kokemus turvattomuudesta on ollut isosti esillä. Kun Suomen kaupungeista on tehty turvallisuusvertailua, Kerava ei ole ollut isosti esillä turvattomimpien paikkojen joukossa. Tiedän kuitenkin, että täällä tapahtuu esimerkiksi paljon koulu- ja katuväkivaltaa, joten turvallisuuteen on panostettava.
Ihmisläheinen päätöksenteko – Tehokeino, jolla tuodaan kaupungissa tapahtuvat asiat selkeästi ja arkistesti nuorten keskuuteen.
Kun nuoret pääsevät osaksi paikallista päätöksentekoa, jossa käsitellään heille tärkeitä teemoja, lisää se ehdottomasti mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan juuri tätä nuoret valtakunnallisesti toivovatkin.
Jos minusta tulee kaupunginvaltuutettu, aion tehdä kaikkeni, jotta kaupunkimme nuoriso kokisi kunnan panostavan heidän hyvinvointiinsa ja tuovan heidät näkyviksi.
Eva Guillard, 21, kuntavaaliehdokas (sd.)
