Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman vappupuhe Keravalla 1.5.2024

Arvoisat kuulijat,

hienoa olla täällä Keravalla ja Aurinkomäellä tänään! Vappu on työväen juhla ja tänään saamme yhdessä nostaa maljan niille kaikille, jotka ovat taistelleet parempien työolojen puolesta meillä ja maailmalla. Kaikkien oikeus kohtuulliseen palkkaan ja työaikanaan, vuosilomaan ja turvalliseen työpaikkaan ovat työväenliikkeen yhteisen ponnistelun tulos. Tätä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä.

Juhlahetki siman ja munkin äärellä ja läheisten ympäröimänä tuntuu tänä keväänä erityisen tarpeelliselta. Moni asia on muutoksessa meillä ja maailmalla. Sodat ja konfliktit, lasten ja nuorten pahoinvointi sekä talouden heikot näkymät vetävät mieltä matalaksi. Mihin tämä maailma on oikein menossa, tuntuu olevan vakioaihe monessa kahvipöydässä.

Näinä aikoina edellytetään erityistä vastuunkantoa tämän maan päättäjiltä. Mutta ei vain vastuunkantoa vaan myös näköalaa kohti parempia aikoja, tarvitaan myös toivon rakentamista.

Suomen julkisen talouden tilanne on vakava. Junnaava tuottavuus, ikääntyvä väestö ja investointien puute edellyttävät vaikeitakin päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Päättäjien vaativa tehtävä on sovittaa nämä talouden sopeutukset yhteen kasvun luonnin kanssa.

Maan istuvalla hallituksella tuntuu olevan kuitenkin ravihevosen silmälaput rajoittamassa näkökenttää. Silmälaput estävät näkemästä niin sivuille kuin taaksepäin ja tuloksena on vallan kahvassa oleva porukka, joka ei kuuntele ympäröivän yhteiskunnan viestiä, mutta ei ota myöskään opiksi historian virheistä. Hallitus ei ole kuunnellut työelämän heikennyksissä palkansaajien, mutta ei myöskään lukuisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Lopputuloksena on hallituksen aikaansaama työmarkkinakaaos, joka on maksanut jo nyt suomalaiselle yhteiskunnalle liian paljon.

Ei hallitus ole myöskään kuunnellut talouden asiantuntijoita, kun se on jättänyt rakennusalan täysin oman onnensa varaan ja lopputuloksena Suomessa rakennetaan tällä hetkellä vähiten uusia asuntoja sitten 1940-luvun. Pelkään pahoin, että rakennusalan kriisi tulee näkymään erityisesti pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina pahentuvana asuntopulana. Vaihtoehtona hallituksen valitsemalle linjalle olisi ollut rakentaa samanlainen rakennusalanelvytyspaketti kuin tehtiin finanssikriisin aikaan.

Hyvät kuulijat,

Vielä hallitustaipaleen alussa maamme johto vannoi, että julkisen talouden sopeuttamisessa keltään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Toissa viikolla päättyneessä kehysriihessä hallitus päätti muun muassa sairaalapalvelujen heikennyksistä, terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottamisesta, ammattikoulutuksesta leikkaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden romuttamisesta. Samaan aikaan hallitus on antanut kaikista varakkaimmille pysyvän veronalennuksen.

Pääministeri Orpo myönsi, että kehysriihen toimien vaikutukset tulevat tuntumaan ympäri yhteiskuntaa, mutta painotti, että ”kokonaisuus on rakennettu oikeudenmukaisuus huomioiden”. On mielestäni perusteltua kysyä, millaista oikeudenmukaisuutta tai kohtuullisuutta se oikein on, kun kahden lapsen osa-aikatyössä käyvältä, pienituloiselta yksinhuoltajalta leikataan jopa 700 euroa kuukaudessa, kun taas ministeri saa nauttia hallituksen ansiosta pysyvästä veronalennuksesta, jopa 1700 euroa vuositasolla.

Suomalaisten luottamus hyvinvointivaltioon riippuu suoraan siitä, että kansalaiset voivat luottaa sen synnyttävän hyvinvointia. Väistämättä mieleen tulee kysyä, mitä hyvinvointivaltiostamme on tämän Orpon-Purran nelivuotiskauden jälkeen jäljellä.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kansakunnan sitko ovat rakentuneet myös sen pohjalle, että yhteiskunnan tuloerot ovat olleet kansainvälisessä vertailussa maltilliset. Vaurauden jakaantuminen tasaisemmin on taannut yhteiskuntarauhaa, vahvan maanpuolustustahdon ja ehkäissyt yhteiskunnallista jakaantumista. Orpon ja Purran joukoissa tunnutaan ajattelevan, ettei se kuitenkaan ole ongelma, jos yhteiskuntaluokat jakaantuvat ja tuloerot voimistuvat.

Iso-Britanniassa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan jyrkin tuloerojen kasvu tapahtui pääministeri Margaret Thatcherin aikakaudella. Varsinkin Thatcherin toisen hallituskauden alusta lähtien tuloerot kasvoivat rajusti.

Thatcherin aikana brittiyhteiskuntaa uudistettiinkin rajulla tavalla työmarkkinoita myllertämällä, ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia rajoittamalla sekä sosiaaliturvaa heikentämällä. Oikeistopolitiikan uudistukset osuivat moneen tärkeään hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaan, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen. Tuloksena oli entistä jakaantuneempi kansakunta ja eriarvoisuuden jyrkkä kasvu. Hyvin toimeentulevat vaurastuivat huimasti, kun taas suorittavassa työssä olevien toimeentulo heikkeni huomattavasti. Tänä päivänä eriarvoisuus näkyy Isossa-Britanniassa mm. nuorisorikollisuutena tai siinä, että asukkaista joka viides ja lapsista jopa joka kolmas elää köyhyydessä. Se on vauraassa, maailman viidenneksi suurimmassa taloudessa paljon.

Aikanaan Thatcherin perusteluina uudistuksille kuului usein: ”koska vaihtoehtoa ei ole”. Samanlaista retoriikkaa kuullaan nyt Suomessakin. Toivon, että julkisen talouden vakavan tilanteenkin keskellä pidämme kiinni asioista, joille antamamme arvo yhdistää meitä yli ideologisten rajojen, kuten hyvinvointivaltion peruspilareista, mukaan lukien eriarvoisuuden torjunnasta.

Hyvät keravalaiset,

Avain suomalaisten keskinäisen luottamuksen vaalimiseen tiukassa taloustilanteessa on, että sopeutustalkoot ovat yhteiset ja taakkaa jaetaan oikeudenmukaisesti.

Samalla olemme valitettavasti nähneet, kuinka maamme korkeimman tason poliittinen päättäjä, ministeri ilakoi päätöksistä saksineen ja leikkauslautoineen. Kysynkin, millaista vastuunkantoa tämä on? Vastuunkanto Suomen taloudesta ei poissulje vastuunkantoa niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Se ei varsinkaan edellytä pilkkaa. Tämä on viestini hallitukselle: meidän päättäjien on kyettävä empatiaan ja kohdeltava kaikkia kunnioittavasti.

Olemme jo nähneet, millaisiin leikkauksiin tämä hallitus on valmis. Synkkää tarinaa kertoo myös hallituksen tavoittelemat yksipuoliset ja historialliset työelämäuudistukset. Kyse on ideologisista valinnoista. Työllisyyden parantamisen kanssa näillä uudistuksilla ei ole mitään tekemistä, eivätkä viimeisimmät työttömyystilastot anna mairittelevaa kuvaa hallituksen valitsemasta linjasta.

Uskon, että kaikki suomalaiset voivat olla ylpeitä yhdestä Suomen historian saavutuksesta. Me saavutimme ensimmäisenä maailmassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Tällöin kaikille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille riippumatta sukupuolesta ja tulotaustasta myönnettiin äänioikeus. Tämä onkin Suomen historian hienoimmista hetkistä. Ja miten tämä saavutettiin? Juurikin poliittisilla lakoilla, joita hallitus haluaa nyt rajoittaa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla työrauhapaketilla tähdätään ennennäkemättömiin, rajuihin lakko-oikeuksien heikennyksiin.  Missään muualla Pohjoismaissa ei ole työtaistelutoimia rajoitettu tällaisella lainsäädännöllä.

Hallituksen pyrkimys murentaa suomalaista sopimisen kulttuuria tulee johtamaan pitkällä aikavälillä koko suomalaisen yhteiskunnan häviöön. Meidän menestys pienenä kansakuntana on aina perustunut yhteistyöhön, ei saneluun. Olemme pitäneet aina kaikki mukana, sillä meillä ei ole varaa jakaa kansaa. Olemme myös aina uskoneet vahvaan osaamistasoon ja koulutukseen.

Arvoisat kuulijat,

luottamusta on helpompi murentaa kuin rakentaa. Hallitus on päättänyt sanelevalla tyylillään romuttaa sopimisen ja siltojen rakentamisen mahdollisuuksia. Aiemmin työmarkkinaosapuolten yhteinen maali hyvinvoivasta Suomesta on luonut edellytykset sopimisen ja neuvottelun kulttuurille.  Keskinäinen luottamus osapuolten välillä on ollut tässä avainasemassa.  Työntekijäpuolen kutsuminen ay-mafiaksi ei tätä ainakaan paranna.

Luottamus toisiimme on arvokkainta, mitä Suomella on, ja ainoastaan sen varaan voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä. Suomalainen sopimisen kulttuuri on ollut kautta vuosien menestyksemme tae. Olemme vuosi vuoden jälkeen maailman onnellisin maa. Suomessa moni asia onkin kansainvälisessä vertailussa todella hyvin. Koulutus, terveydenhuolto, demokratia. Monessa yhteiskunnan tärkeässä kulmakivessä Suomi on onnistunut pienenä kansakuntana nousemaan korkeimmille sijoille.

Omakohtaisen kokemuksen kautta olen ollut suuresti vaikuttunut meidän neuvolajärjestelmästä. Perheeseemme syntyy heinäkuussa esikoinen ja raskauden aikana on ollut paljon opeteltavaa ja uutta jännitettävää. Neuvolan kautta saatu tuki ja opastus ovat olleet suurena tukena tällä matkalla ja siitä kiitos koko suomalaiselle terveydenhuollolle ja erityisesti sen osaaville ammattilaisille, hoitajille, kätilöille kuin myös lääkäreille. Toivon, että hieno neuvojärjestelmämme säilyy myös tuleville sukupolville.

Hyvät keravalaiset,

Kuplien, kynnysten ja esteiden raivaaminen ihmisten väliltä on paras lääke ihmisten välisen luottamuksen parantamiseksi myös jatkossa. Suomalaista tasa-arvoa tulee vaalia ja tämän puolesta tarvitaan paljon joukkovoimaa ja meidän kaikkien työtä.

Myös Suomen rajojen ulkopuolella myllertää. Aivan nurkan takana häämöttävät Euroopan parlamentin vaalit. Kesäkuun vaalit käydään monella tapaa ratkaisevalla hetkellä Euroopan historiassa, kun mantereellamme käydään sotaa, maltilliset ja laitaoikeiston puolueet solmivat liittoja ja kun ilmastonmuutos ja luontokato vaativat valtioita tiivistä yhteistyötä ja muuttavat yhteiskunnallisia ja taloudellisia järjestelmiämme.  Haluan kehottaa teitä pitämään ääntä myös tulevissa eurovaaleissa: vaaditaan yhdessä, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, tasa-arvoa ja solidaarisuutta edistetään sekä oikeusvaltiota ja demokratiaa puolustetaan kaikkialla Euroopassa.

Arvoisat kuulijat,

Paitsi kykyä vastuunkantoon, on meillä päättäjillä oltava uskallusta ja kykyä unelmoida paremmasta. Jos jotakin, osoittaa vappu sen, että aikanaan täysin poikkeukselliset yhteiskunnalliset muutokset voivat muuttua todeksi ja jopa itsestäänselvyyksiksi.

Siksi vappu on paitsi työn, myös toivon juhla. Vappu on kirkas osoitus siitä, kuinka moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun kohtelemme toisia arvostaen ja, kun luotamme kanssaihmisiin. Pidetään siis eritystä huolta toinen toisistamme, pidetään ääntä tärkeiden arvojen puolesta jaksetaan taistella oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää vappua kaikille!

Keravan asioita hoidettava paremmin

Oskari Lehto esitti poliitikoille kohdistetun kysymyksen Keski-Uusimaa -lehdessä 1.2.2024. Miksi poliitikot Keravalla vaikenevat kaupunginjohdon tekemisistä?

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä suhtautuu vakavuudella viime kuukausien aikana esille tulleisiin kaupungin hankintoihin liittyviin epäselvyyksiin. On ehdottoman tärkeää, että nyt meneillään olevat selvitykset tehdään perusteellisesti ja että niiden tuloksista viestitään sekä luottamushenkilöille, että kuntalaisille avoimesti ja ajantasaisesti.

Keravalaisten huoli Keravan tilanteesta ja verorahojen käytöstä on perusteltu. Keravalla on monia asioita, joiden ylläpitämiseen ja parantamiseen tulisi taloudellisesti panostaa aiempaa voimakkaammin. Esimerkiksi nostettakoon valtuustoryhmällemme erityisen tärkeä asia, lasten ja nuorten hyvinvointi.

Ryhmämme valtuutetut ovat avoimesti vaatineet asioiden selvittämistä ja tuoneet esille tyytymättömyyttä, joka koskee luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa päätöksentekoon muun muassa Kasvatuksen ja opetuksen toimialan kohdalla.

Oleellista ei kuitenkaan ole jumittua menneeseen, vaan huolehtia siitä, että tulevaisuudessa Keravan asioita hoidetaan paremmin. Tarkastusten ollessa käynnissä on turha pitää meteliä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita oltaisiin lakaisemassa maton alle.  Selvitysten tulosten saamisen jälkeen valtuustoryhmämme tekee perusteellisen tilannearvion ja käy keskustelun tarvittavista korjausliikkeistä, joiden toteutus toivoaksemme tapahtuu hyvässä yhteistyössä Keravan viranhaltijajohdon ja muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Nelli Niemelä Vuoden valtuutetuksi

Mahtavaa Nelli, vuoden valtuutettu 🌹🌹🌹

Meidän keravalainen Nellihän sen voiton vei, kiitos tuhannesti kaikille äänestäjille.

Nelli Niemelä – SDP on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja toimii kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Nelli on töissä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön asiantuntijana Suomen Icehearts ry:ssä.

Nelli on karismaattinen ja lempeä persoona, joka saa ihmiset omalla rauhallisuudellaan mukaan. Hänellä on hallussa vapaaehtoistoiminnan tärkeimmät kivijalat, kiittäminen ja kannustaminen. Hänellä on hyvin syvälle sisään rakennettu halu parantaa maailmaa sekä usko ihmisiin. Se ohjaa hänen kaikkea tekemistään.

Onnitteluja Nelli ottaa vastaan somen lisäksi missäs muuallakaan, kuin vaaliteltalla ja muissa vaalijalkautumissa.

📷 Jukka-Pekka Flander

Nina Korventaival nimettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi

Saimme upean ehdokkaan Keravalle, kun kaupunginvaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän vetäjä Nina Korventaival asetettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi.

-Tällä hallituskaudella sosialidemokraatit ovat tehneet ansiokasta työtä hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi Suomessa. Työtä kuitenkin vielä riittää. Päätin lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska haluan itse osallistua tähän arvokkaaseen työhön tulevalla hallituskaudella. Koen myös merkitykselliseksi sen, että kaikilla on mahdollisuus äänestää eduskuntavaaleissa omaa arvomaailmaansa edustavaa oman kotikuntansa ehdokasta, Korventaival kommentoi.

Ninan tukiryhmään voit ilmoittautua osoitteessa https://www.lyyti.in/Nina2023

Lue koko uutinen Uudenmaan Sosialidemokraattien julkaisemana täältä.

Sama suunta -seminaari voimaannutti – Markkua muistettiin

Lauantaina 21.1.2023 järjestettiin SDP Keravan Sama suunta -seminaaripäivä Tuusulan Gustavelundissa. Paikalla oli lähes 30 keravalaista toveria. Koko aurinkoisen lauantaipäivän ajan käytiin antoisaa keskustelua yhteisistä asioista, suuntaviivoista, menneestä ja tulevasta. Yhdessä todettiin – tärkeintä on, että kuntalaisten tahto ja tarpeet toteutuvat mahdollisimman hyvin – siitä pidämme kiinni!

Samassa tilaisuudessa aplodeerasimme ja muistimme lahjalla meidän Liimataisen Markkua – luottamushenkilönä Keravalla jo 50 vuoden ajan – upea saavutus ja tuhansia kokouksia keravalaisten hyväksi. Kiitos Markku!

Ryhmäpuheenvuoro: yhdessä ja yhteistyössä kohti vuotta 2023

Kolmen viikon päästä olemme historiallisessa tilanteessa, jolloin kaupunkiorganisaatiomme rakenne muuttuu oleellisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastuulle vaikuttaa Keravan vastuisiin ja velvoitteisiin. Kaupungin talouden kannalta tämä tarkoittaa aiempaa huomattavasti suppeampaa talousarviota. On selvää, että tämä muutos vaikutti myös talousarvioneuvotteluihin. Syksyllä 2023 olemme kuitenkin oletettavasti ja toivottavasti jo sopeutuneet muutokseen ja esitämme toiveen siitä, että talousarvioprosessiin ja keravalaisen perinteen mukaisen neuvottelukulttuurin toteutumiseen varataan aikaa enemmän kuin tänä vuonna.

Tiukasta aikataulusta huolimatta talousarvioneuvottelut käytiin hyvässä yhteishengessä. Talousarvioesityksessä huomioidaan kaikkien ryhmien yhteisenä tahtotilana lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen. Olemme tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä on huomioitu sosialidemokraattien esitykset erityisopetuksen sekä nuorisotyön resurssien vahvistamisesta, joskin tehtävää tämän osalta vielä on. Nostimme talousarvioneuvotteluissa esille tarpeen nuorisotyön kokonaisuuden kehittämiseen, odotamme kaupungilta aktiivista otetta asian edistämisen suhteen vuoden 2023 aikana. Keravalaiset lapset ja nuoret perheineen ansaitsevat täyden huomiomme vallitsevassa tilanteessa, jossa tunnistamme lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja siihen viittaavan oireilun merkittävästi lisääntyneen.

Talousarvio on oleellinen osa strategista johtamista, koska se luo puitteet operatiiviselle johtamiselle. Käytettävissä olevien eurojen lisäksi kaupunkistrategian mukaista toimintaa tulee ohjata halu kehittyä ja uudistaa – keskiössä keravalainen. Meidän valtuutettujen tehtävä on kunnan taloudellisten toimintaedellytysten ylläpitämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisen lisäksi kuulla kuntalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti asukasosallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tulee meillä Keravalla panostaa. Asukasosallisuuden vahvistamiseen liittyen ryhmämme jättää tänään myös valtuustoaloitteen.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen, jossa ei nähdäksemme ole mitään liikaa. Tähän perustuen sosialidemokraattinen ryhmä ei tule hyväksymään myöhemminkään sopeuttamistoimia, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin.

Vaikka edessä onkin suuria valtakunnallisia muutoksia ja kansainvälisiä epävarmuustekijöitä, suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisesti. Siitä huolimatta, kuten muutostilanteessa aina, myös haasteisiin tulee varautua. Turvallinen siirtymä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen osalta kunnasta hyvinvointialueelle edellyttää kiinteää yhdyspintatyötä kahden itsenäisen toimijan, Keravan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välillä. Yhteistyötä ja yhdyspintatyötä tulee tehdä sekä poliittisen johdon että viranhaltijajohdon kesken.  Jatkakaamme siis kohti vuotta 2023 yhdessä ja yhteistyössä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmämme kiittää keravalaisia ja Keravalla työskentelevää henkilöstöä, sekä hyvinvointialueelle siirtyvää henkilöstöä kuluneesta vuodesta ja toivottaa meille kaikille rauhaisaa joulun aikaa.

Nina Korventaival

nina.korventaival@kerava.fi

p. 040 835 3763

Keravan Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite: Kerava 100 vuotta – alueellisen asukasosallisuuden parantaminen

Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia.  Laki ei kuitenkaan määrittele sitä, miten tämä tehdään.

Keravan eri asuinalueilla on ollut erilaista asukaslähtöistä toimintaa. Silti kaikkia kaupungin asukkaita ei ole pystytty kohtaamaan ja kohtaamispaikoista on ollut puutetta. Keravalle muuttaa vuosittain uusia kuntalaisia ja tavoitteena on, että he jäisivät Keravalle asumaan. Havaittavissa on ollut turvattomuuden tunteen lisääntymistä kaupunkilaisten keskuudessa.

Kun Kerava täyttää vuonna 2024 sata vuotta, olisi tarpeen vahvistaa niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia luoden turvallista arkea Keravalla. Keravan arvoissa ja kaupunkistrategiassa osallisuus näkyy vahvasti – ”Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä tarjoamalla asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön tiloja, neuvontaa, ohjausta ja verkostoja.” Tämän saavuttamiseksi tarvitaan ”alhaalta ylös” tapahtuvia osallisuutta vahvistavia toimia, jossa kaupunki toimii mahdollistajana kohtaamispaikkojen tilojen osalta. Päiväkotien ja koulujen tilojen hyödyntäminen osana asukasosallisuuden vahvistamista on tarpeellista, mutta ne eivät yksinään ole riittäviä. Tarvitsemme alueellisia monitoimitiloja, jotka sijaitsevat lähellä asukkaita. Kun kaupunkilaiset kohtaavat erilaisissa tilaisuuksissa sekä vapaamuotoisesti, he tulevat kuulluksi ja saavat virikkeitä toisiltaan. Ihmisten kohdatessa voi syntyä uutta taloudellista ja hyvinvointia edistävää toimeliaisuutta.

Osallisuustyön johtamiseen, koordinointiin ja rakentamiseen on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluamme että,

kaupunki käynnistää Kerava 100 vuotta -osallisuusohjelman ja osallisuushankkeita Keravan eri kaupunginosiin siten, että ne toteutetaan osallistavalla tavalla kehittäen lähiasuinympäristön toimintakulttuuria ja edistäen demokratiaa.

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 

Keravaa kehitettävä asukkaiden äänellä

Viime aikoina keravalaisia on puhuttanut paljon keskustan kehittäminen. Anttilan talon kohtalo on saanut ihmiset liikkeelle, ja adressi talon säilyttämisen puolesta on kerännyt jo yli 3 000 nimeä. Selkeä tahtotila säilyttämiselle on.

Keravan keskustassa on paljon potentiaalia. Ihmiset viihtyvät palveluiden parissa ja siksi on selvää, että jotain tuolle murheenkryyninäkin tunnetulle huikkakujalle on tehtävä. Eihän kaupungin ytimessä voi olla aluetta, joka pelottaa asukkaita ja pitää yllä epämääräistä häiriötilaa päivästä toiseen.

Ratkaisun ei kuitenkaan tarvitse olla kaiken nykyisen maan tasalle jyrääminen ja maksimaalisen kerrosneliömäärän rakentaminen tilalle. Keskusta-aluetta, myös Anttilan talon aluetta, voi kehittää asukkaiden ääntä kuunnellen ja Keravan kokoisen kaupungin henkeä edistäen.

Keravan kaupunkistrategian mukaan ”Kaupungin kaiken toiminnan tavoitteena on tuottaa keravalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluita, ja toimintojen lähtökohtana ovat hyvinvoivat keravalaiset.” Kaupungin yhteiset arvot ovat inhimillisyys, osallisuus ja rohkeus. Anttilan talon osalta nyt pitäisi löytää arvojen mukaista toimintaa,  rohkeutta uusiin ratkaisuihin, joilla asukkaiden ääni tulee kuulluksi ja osallisuus tunnustetuksi.

Vuoden 2023 Keravan Demarien toiminnan ytimessä on pidemmän aikavälin vision luominen siitä, keitä ovat keravalaiset ja mikä heille on tärkeää. Tähän luomistyöhön osallistetaan keravalaiset ja osallistamiseen löydetään uusia keinoja. Ensi vuoden toimintaa linjaa myös kevään eduskuntavaalit, syyskuussa järjestettävä puoluekokous ja lähestyvät presidentinvaalit.


Keravan Demarit valitsi syyskokouksessaan  24.11. vuodelle 2023 puheenjohtajaksi Kaisa Niskasen ja varapuheenjohtajaksi Jari Laukian. Hallitukseen valittiin Ilppo Alatalo, Pertti Jelekäinen, Nelli Niemelä ja Pekka Tammisto.

Valta vaihtui valtuustoryhmässä

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on perinteisesti järjestäytynyt kesän korvana, mutta nyt kokous pidettiin järjestäytymisen osalta poikkeuksellisesti marraskuussa. Taustalla on henkilökohtaisten syiden takia poisjääneen puheenjohtajan paikan täyttäminen. Ja mikäpä olisikaan oivallisempaa, kuin valita tehtävään varapuheenjohtajana toiminut Nina Korvantaival.

Jotta Nina tulisi tutuksi, me vähän kyselimme Ninan mietteitä.

Kauanko olet ollut mukana poliittisessa vaikuttamistyössä ja mikä sai sinut innostumaan mukaan?

Lähdin mukaan SDP:n toimintaan keväällä 2012. Halusin saada lisää tietoa poliittisesta toiminnasta, eikä minulla silloin ollut poliittisia tavoitteita. Liittyessäni puolueeseen en suunnitellut ryhtyväni ehdokkaaksi kuntavaaleissa, mutta niinhän siinä kävi, että syksyn vaaleissa minut valittiin ryhmämme ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Päätökseeni ryhtyä ehdokkaaksi vaikutti ensisijaisesti se, että halusin päästä vaikuttamaan alan ammattilaisena oman kaupunkini sote-asioihin. Tulinkin valituksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan, jonka jäsen olen nyt kolmatta kautta ja varsinainen kaupunginvaltuuston jäsen olen ollut edellisellä ja tällä valtuustokaudella.

Pitkän sosiaali- ja terveyslautakunnan kokemuksen myötä oli luontevaa ryhtyä ehdokkaaksi aluevaaleissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vaikutan ryhmämme 1. varavaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä. Olen hyvinvointialueella myös Terveydenhuollon palvelut -jaoston varapuheenjohtaja.

Miksi SDP?

Valitsin SDP:n, koska puolueen arvot vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus tuntuivat omiltani. Haluan osaltani olla rakentamassa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa jokaisesta ihmisestä pidetään huolta ja jokaisella on mahdollisuus oman näköiseen hyvään elämään. Olin lisäksi seurannut tarkasti sekä paikallista että valtakunnallista päätöksentekoa ja poliittista keskustelua, jonka myötä olin vakuuttunut siitä, että SDP:ssä on erityisen paljon osaamista. Pääsinkin aloittelijana uskomattoman osaavaan joukkoon, jossa on ollut hyvä kasvaa ja oppia. Oppiminen toki jatkuu koko ajan ja on iso kunnia, että ryhmämme valitsi minut valtuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Mitkä ovat mielestäsi tämän valtuustokauden suurimmat haasteet?

Olemme tällä valtuustokaudella kohdanneet sekä ennakoimattomia että ennakoituja haasteita. Ukrainan sodan aiheuttama globaali kriisi on tuonut mukanaan haasteita, jotka me kaikki tunnistamme. Näistä esimerkkinä ihmisten toimeentulon heikentyminen energian hinnan ja muiden elinkustannusten noustessa heijastuu väistämättä Keravan politiikkaan, mutta siitä huolimatta ja sen takia velvollisuutemme on edistää asukkaiden hyvinvointia haastavassakin taloustilanteessa. Tämä edellyttää rohkeita päätöksiä, joiden keskiössä on ihminen. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueelle on lisäksi iso muutos kuntaorganisaatiollemme. Saumaton yhteistyö Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa, on todella tärkeää ja siinä olemme me poliitikot avainasemassa viranhaltijoiden rinnalla.

Mikä on mielestäsi suurin epäkohta, joka pitäisi korjata?

Olen tällä hetkellä erityisen huolissani keravalaisten lasten ja etenkin nuorten hyvinvoinnista. Meidän tulee vahvistaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Kasvatuksen ja opetuksen toimiala ja sekä vapaa-ajan toimiala ovat jatkossakin niitä tahoja Keravalla, joissa asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka toistan itseäni, korostan tässäkin yhteydessä yhteistyön merkitystä hyvinvointialueen kanssa.

Mikä on keravalainen helmi?

Keravalainen helmi on ehdottomasti keravalaiset ihmiset ja kansalaisaktiivisuus, jonka tuloksista olemme saaneet nauttia erityisesti kulttuurin saralla. Pinta-alaltaan pienen ja tiheästi asutun kaupungin etu on myös se, että ihmiset tuntevat toisiaan ja kaikki on lähellä, usein kävelymatkan päässä. Olemme hyvien kulkuyhteyksien äärellä ja liikkuminen esimerkiksi Helsinkiin on nopeaa ja sujuvaa.

Millaisia terveisiä haluat lähettää keravalaisille?

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Toivomme sd-ryhmässä, että keravalaiset ovat meihin yhteydessä niistä asioista, joihin poliittisella toiminnalla on mahdollista vaikuttaa. Ihan vain moikkaaminen ja kuulumistenkin vaihtaminen teltalla tai ruokakaupassa on aina mukavaa.

Nina Korventaival

nina.korventaival@kerava.fi

p. 040 835 3763

Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Keravan kaupunginvaltuutettu

Tervetuloa Keravan Demareiden syyskokoukseen 24.11. klo 17.30

Tervetuloa syyskokoukseen to 24.11. klo 17.30 Keuda-taloon

Syksyn pimeys on täällä taas, mutta onneksi pääsemme vihdoin kokoontumaan naamakkain. Olet lämpimästi tervetullut Keravan Demareiden syyskokoukseen torstaina 24.11.2022 klo 17.30 alkaen Keuda-talon Lounge-saliin. Sääntömääräisten asioiden lisäksi meille saapuu oma eduskuntavaaliehdokkaamme, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen, kertomaan omasta vaalityöstään ja ajatuksistaan ajankohtaisista asioista. Tarkoitus on myös käydä lyhyesti läpi ajatuksia, mitä oma organisaatiomme aikoo tehdä eduskuntavaaleissa.

Jos et pääse syyskokoukseen, mutta olet kiinnostunut syyskokousvalinnoista, olethan etukäteen yhteydessä. Halukkaille voidaan myös järjestää mahdollisuus etäosallistumiseen, olethan tässäkin tapauksessa yhteydessä. Lisätietoa: puheenjohtaja Kaisa Niskanen, 040 830 5684, kaisa.niskanen@teollisuusliitto.fi

Tarjolla on kahvia ja pientä syötävää, edskuntavaaliasian ansiosta mukaan kutsutaan myös kaikki keravalaiset demarit puolueosastosta riippumatta. Tervetuloa!