Valtuustoaloite: Toisen asteen koulutuksen tulee olla maksutonta Keravalla

Suomen hallitus suunnittelee toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden rajoittamista sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä toimenpide kaventaisi myös keravalaisten nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto.

Toimenpiteellä tavoitellaan valtakunnan tasolla vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä, joten kyseessä on minimaalinen säästö suhteessa sen mahdollisiin seurauksiin. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on merkittävä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille. Suunniteltu säästötoimenpide kohdistuu jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja perheisiin lisäten eriarvoisuutta kaikkialla Suomessa.

Keravan hyvinvointiraportin 2024 mukaan Keravalla on enemmän syrjäytymisriskissä olevia 18-24 -vuotiaita nuoria kuin muualla maassa, vaikka tilanne on hieman parantunut aiemmista vuosista. Toisen asteen koulutuksen maksullisuus oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen voi vaikuttaa siihen, että heistä suurempi osa jäisi pelkän perusasteen koulutuksen varaan.

Lisäksi säästö on Keravan näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi oppikirjojen, erilaisten opetusvälineiden ja tietokoneiden kerääminen pois opiskelijoilta sekä e-kirjalisenssien katkaiseminen opintojen loppuvaiheessa on arkijärjen vastaista ja erittäin haastavaa toteuttaa. Se myös lisäisi jo entisestään kuormittuneen opetushenkilöstön työkuormaa. Pahimmassa tapauksessa oppimateriaalien maksullisuudella olisi myös vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja tutkinnon valmistumiseen. Vaihtoehtoisesti lukuisten pienten laskujen ym. maksujen laskuttaminen nuorilta opiskelijoilta aiheuttaa lisää hallintotaakkaa sekä -kuluja kunnille.

Valtuutetuille kuuluvaa aloiteoikeutta käyttäen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Keravapäättää selvittää eri keinot turvata aidosti maksuton ja yhdenvertainen toisen asteen koulutus kaikille toisen asteen opiskelijoille siihen saakka, kun opiskelija täyttää 20 vuotta, mikäli valtio toteuttaa koulutusleikkauksen.

13.5.2024 Kerava

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Koulutuksen kansainvälisyys on Suomen etu

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell kantoi huolta suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydestä ja työperäisen maahanmuuton tulevaisuudesta (KU 23.7.2023).

Huoli on aiheellinen. Syntyvyys Suomessa on alentunut. Monilla elinkeinoelämän aloilla esiintyy pulaa työvoimasta. Nykyisen hallituksen tavoitteena on vähentää korkeakoulujen rahoitusta. Korkeakoulujen tulisi korvata vähentynyt rahoitus mm. ulkomailta Suomeen tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuja korottamalla.  Tuoreet selvitykset ja kesän aikana käyty keskustelu rasismista ovat epämiellyttävällä tavalla tuoneet esiin ahdasmielisiä näkemyksiä maassamme.

Suomessa on korkeatasoinen koulutus, joka on kiinnostanut myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Meillä on erityistä koulutusta, vaikkapa ammatillinen opettajankoulutus, jota on viety taloudellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla ulkomaille.

Hallitusohjelmassa todetaan, että työvoimapulaan vastataan mm. lisäämällä maahanmuuttajien osallistumista työelämään.  Suomen kansainvälistä vetovoimaisuutta on parannettava luomalla positiivista maakuvaa.

Suomen kiinnostavuuteen työpaikkana ja opiskelumaana tulee edelleen kiinnittää huomiota. Joskus ulkomailla käydessäni Suomesta kiinnostunut opiskelija on kysynyt, onko Suomi turvallinen maa ja esiintyykö maassa rasismia. Olen vastannut, että Suomi on turvallinen maa, yhteiskunta toimii ja että rasismiin liittyviä ilmiöitä esiintyy vähän. Toivon todella, että jatkossakin voin kertoa tuollaisen totuuden.

Jari Laukia, FT, Kerava