Kerava, tuo kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija

Kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija. Sitä Kerava minulle on.

Kun 3-vuotiaana muutin takaisin Suomeen, juurtuen Keravalle, tulivat kaupunkimme erilaiset tapahtumat heti osaksi elämääni.

Ajan saatossa kuvioihin astui musiikin ja tanssin opinnot keravalaisissa taideoppilaitoksissa, sekä peruskoulutaival musiikkiluokalla.

Nyt 21-vuotiaana, katson matkaani keravalaisen kulttuurin ja taiteiden parissa kasvaneena ylpeydellä.

Keravalla kerrytetyn taiteellisen opinto- ja harrastuspohjan kautta, olen päässyt osaksi luovien alojen kenttää suuremmin, kuin osasin kuvitella.

Vuonna 2020 toteutin yhden isoimmista unelmistani, kun kilpailin The Voice Of Finland -televisiolaulukilpailussa, vain 16-vuotiaana.

Laulukilpailu johti monien ovien aukeamiseen, sillä tänä vuonna olen saanut työskennellä tapahtuma-alan projektien parissa viisi vuotta, niin esiintyjänä, kuin muissakin rooleissa.

Olen aina ollut jokseenkin syrjäänvetäytyvä, mutta esiintymismahdollisuudet, joita Keravalla on eteeni tarjoutunut, ovat aina vetäneet puoleensa.

Voin vain arvuutella, kuinka monesti olen esiintynyt Kerava-salissa, kirjastossa ja lukuisissa muissa kaupunkimme viihde-estradeista, aina vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2024 toteutin pitkäaikaisen haaveeni, kun pääsin tuottamaan Keravalla täysin oman nuorten esiintymistapahtuman, ENCOREn.

Tärkeimpänä Keravalla kulkemani polku kulttuurin ja taiteiden parissa on tarjonnut minulle rohkeuden olla oma itseni.

Näillä kokemuksilla haluan pyrkiä mahdollistamaan kaupunkilaisten luovia unelmia Keravalla.

Kaupunginvaltuutettuna puolustaisin keravalaisen kulttuurielämän monia ulottuvuuksia koko sydämestäni.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Voiko nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttaa kuntatasolla?

”Nuorten mielenterveystuen saavutettavuus on pahimmillaan monta kuukautta kestävä prosessi, johon nuoren vihdoin päästyä häntä tapaava työntekijä saattaa vaihtua jopa kuukausittain, eikä sitoutunutta ja luottamuksellista asiakassuhdetta ehdi syntyä.”

Muun muassa näin kirjoitin nuorten mielen hyvinvoinnista vuonna 2024 Keski-Uusimaassa, yhdessä nuorisovaltuustokollegani kanssa.

Mietitte varmaan, miksi puhun tästä kuntavaaliehdokkaana, kun hyvinvointialue tekee mielenterveysavun linjaukset.

Nostan asian esiin, koska olen kyllästynyt puheeseen siitä, ettei näihin asioihin voida kuntatasolla vaikuttaa.

Tiedän, ettei se ole totta. Olenhan sentään itse nuori ja kaikenlaista kokenut. Ei nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ole pelkkiä lääkkeitä ja psykiatrista hoitoa.

Mitkä tekijät koen tärkeiksi nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta kuntatasolla?

Nuorisotyöntekijät – Ammattiosaajat, joiden avulla voidaan pelastaa niin paljon monessa ympäristössä.

Kun olin itse peruskoulussa, ei nuorisotyö ollut vielä niin laajaa, mitä se nykyään on. Sitä olisin kuitenkin kaivannut, varsinkin koulussa. Nykyään nuorisotyötä on enenevissä määrin joka puolella ja siihen on panostettava.

Yksilöllisyyden ymmärtäminen – Ajattelutapa, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa samalla niin paljon.

Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että tietyt keinot toimivat kaikille yhtä lailla. Usein mennään samalla kaavalla, koska ei ole resursseja alkaa syventämään metodeja. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi erilaisten opetus- tai kasvatusmenetelmien räätälöinti yksilökohtaisesti, voisi korjata monta asiaa.

Itsensä toteuttaminen – Tarve, jonka mahdollistuminen tukee nuoren kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä itsensä löytämisestä.

Kun kaupungista löytyy laaja skaala erilaista ja saavutettavaa harrastustoimintaa, ja tarjonnan seasta löytyy oma suosikki, ollaan oikealla suunnalla. Olipa kyseessä sitten luova, liikunnallinen tai muu yleishyödyllinen juttu, on se tärkeä osa kasvua ja kehitystä kaikilta osin.

Turvallisuus – Tunne, jolle on useita eri tilanteita ja ympäristöjä. Sitä voi tuntea kaikkialla, jos turvattomuuteen puututaan.

Kokemus turvattomuudesta on ollut isosti esillä. Kun Suomen kaupungeista on tehty turvallisuusvertailua, Kerava ei ole ollut isosti esillä turvattomimpien paikkojen joukossa. Tiedän kuitenkin, että täällä tapahtuu esimerkiksi paljon koulu- ja katuväkivaltaa, joten turvallisuuteen on panostettava.

Ihmisläheinen päätöksenteko – Tehokeino, jolla tuodaan kaupungissa tapahtuvat asiat selkeästi ja arkistesti nuorten keskuuteen.

Kun nuoret pääsevät osaksi paikallista päätöksentekoa, jossa käsitellään heille tärkeitä teemoja, lisää se ehdottomasti mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan juuri tätä nuoret valtakunnallisesti toivovatkin.

Jos minusta tulee kaupunginvaltuutettu, aion tehdä kaikkeni, jotta kaupunkimme nuoriso kokisi kunnan panostavan heidän hyvinvointiinsa ja tuovan heidät näkyviksi.

Eva Guillard, 21, kuntavaaliehdokas (sd.)

Kotiseuturakkaudella, Eva

”Haluan olla vaikuttaja, joka laskeutuu kaupunkilaisten keskuuteen, ei niiden yläpuolelle.”

Tämä ajatus juolahti hyvin nopeasti mieleeni, kun aloin pohtia, millaiseksi kuntavaaliehdokkaaksi haluan profiloitua.

Kerava, tämä juuri itselle tärkein kaupunki on antanut minulle vuosien varrella paljon. Olen kokenut paljon sellaista, mikä olisi voinut suosiolla jäädä välistä, mutta myös paljon sellaisia upeita asioita, mitä ei muualla todennäköisesti olisi tapahtunut.

Kaikki Keravalla kerätyt kokemukset ovat luotsanneet minua eteenpäin, tehden minusta juuri sellaisen, kuin tänä päivänä olen. Juuri siksi koen tämän kaupungin niin omakseni, etten ole muuttanut täältä pois. Sen sijaan olen halunnut jäädä kehittämään sitä, mikä minulle täällä on tärkeää.

Olen yksi Keravan nuorimmista kuntavaaliehdokkaista ja vetoan siksi myös ennen kaikkea omaan ikäluokkaani. Pyrin lisäämään nuorten kiinnostusta paikallispolitiikkaan ja kirittämään heidän äänestysaktiivisuutta.

Kaikki vaikuttamishaluni kumpuaa siitä toiveesta, joka nuoremmalla minulla aikoinaan oli. Toivoin, että näköpiirissä olisi ollut joku kuntapäättäjä, joka olisi oikeasti ollut ennaltaehkäisemässä ikävien kokemusten syntymistä, kun taas samalla ollut mahdollistamassa hienoja asioita.

Nyt minä haluan olla se henkilö, jollaista olen itse toivonut Keravan päätöksentekoon. Sellainen valtuutettu, joka oikeasti tulee asioiden ytimeen – Kaupunkilaisten keskuuteen.

Kokemusten kautta vaikuttaminen on aina ollut minulle luontaista ja sen hyödyntämiseen tähtään myös näissä mittelöissä.

Kaiken poliittisen työni keskiössä on selkeys, läpinäkyvyys ja inhimillisyys.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

9 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

9 uutta ehdokasta mukaan tekemään Keravasta entistä parempaa pientä hyvää kaupunkia!

Eilen oli koolla iloinen SDP Keravan porukka, kun kokoonnuimme Viertolan toimintakeskukseen kuntavaali-iltaan.
Mukana oli monta ihan uutta ja tuoretta demaria, mutta samankaltaisia ajatuksia silti löytyi. Keravaa pitää kehittää suurella sydämellä.

Illan aikana tutustuimme toisiimme, kävimme läpi vaaliohjelmaa, kampanjoinnin perusasioita ja ideoimme tulevaa kevättä. Loikattiinpa vähän myös tuleviin päätöksentekopaikkoihin vaalien jälkeen. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä.

”Olipa kiva ilta” summasi yksi uusista ehdokkaistamme. Niin oli, tässä porukassa on mukava tehdä hommia paremman Keravan puolesta.

Jos sinua kiinnostaa Keravan kehittäminen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuuden edellä, tervetuloa mukaan!

Ehdokkaamme löydät täältä

Ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat julkistettu, vuoden 2025 toimihenkilöt valittu

SDP Keravan väki kokoontui maanantaina 25.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli 26 jäsentä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös kevään alue- ja kuntavaaleista.

Keravalaiset aluevaaliehdokkaat vahvistetaan 30.11. Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokouksessa. Ensimmäinen lista kuntavaaliehdokkaista päätettiin julkaista ja samalla todettiin, että yhteinen tavoite kuntavaaleissa on nousta Keravan ykköspaikalle. Maan hallituksen kurjistamistoimille on saatava stoppi ja me voimme aloittaa sen Keravalta. SDP on ollut Keravaa rakentava, maltillinen ja vastuullinen puolue, joka ei huuda ja mekasta, vaan tekee työtä tasa-arvon, työn ja tavallisten ihmisten eteen. Solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen. Sellaisen Keravan eteen, josta jokainen saa olla ylpeä. Jossa ketään ei jätetä.

Kuntavaalien ehdokaslista täydentyy, nyt asetetut ehdokkaat löytyvät täältä.

Vuonna 2025 SDP Keravan puheenjohtajajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien. Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä. Johtokuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Ilppo Alatalo, Eva Guillard (uusi), Jyrki Halvari (uusi), Leena Harjula-Jalonen (uusi), Nina Korventaival (uusi), Tiina Kutvonen (uusi), Pauliina Niskanen sekä varajäseneksi Markku Liimatainen (uusi).

Leena Harjula-Jalonen

Leena Harjula-Jalonen on 66-vuotias Sallasta, Espoon ja Helsingin kautta Keravalle muuttanut. Olen asunut perheeni kanssa Kalevassa yli 20 vuotta. Minulla on puoliso ja aikuinen poika. Olen ihanien kaksosten isoäiti. Eläkkeellä.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, retkeily, kirjoittaminen, lukeminen ja yhdistystoiminta.

Olen Keravan kaupunginvaltuuston varajäsen ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varajäsen. Edustan HSY:n kokouksissa valtakirjalla.

Toimin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana ja valtakunnallisen JHL -852 hallituksen jäsenenä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Helsingin yliopiston, kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Lisäksi olen opiskellut kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Työkokemukseni koostuu valtion, kunnan ja yksityisen sektorin palveluksesta. Helsingin yliopistolla olen työskennellyt kansallisessa huippuyksikössä tutkimuskoordinaattorina.

Olen työn ohessa voinut nähdä ja kokea monenlaisia ihmiskohtaloita ja ne ovat muokanneet minua katsomaan yhteiskuntaa läpileikkaavasti. On herännyt kysymys, mistä on hyvinvointivaltio tehty ja mihin se on menossa?

Työkokemukseeni kuuluvat myös turvapaikanhakijoiden ja luvansaaneiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, monikulttuurisen taustan omaavien parissa työskentely sekä kriminologiaan liittyvä työyhteisö ja asiakkaat. Myös sairaalat ovat tulleet tutuiksi työpaikkoina. Olen työskennellyt opiskeluaikoina Kaunialan sotavammasairaalassa, Malmin ja Sallan sairaalassa. Viimeisimmät työnimikkeet ovat olleet tutkimuskoordinaattori, talouspäällikkö, kamreeri ja toiminnan johtaja.

Lähdin aikoinaan Keravan Demareiden kyytiin, koska minua pyysi työkaveri ja keravalainen.

Koska olen henkilönä suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minun on ollut helppo lähteä politiikkaan mukaan. Olen toiminut vakituisena kolumnistina Keski-Uusimaassa ja olen voinut kirjoittaa minulle ja meille demareille tärkeistä asioista.

Elämänkokemuksen tuomalla intensiteetillä voin todeta, että lasten asiat ovat minun sydämeni palo samoin kuin vanhusten hoiva. Lasten pitää saada nauttia lasten oikeuksista joka päivä. Ne ovat kirjattuna YK:n Lasten oikeuksien julistukseenkin. Kiusaaminen tulee kitkeä nollaan! Vanhukset eivät saa olla vain kuluerä, vaan inhimillisen pääoman lähde.

On tärkeää, että Keravan kaupungin lastensuojelu, perhe – ja sosiaalityö saavat riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja että apu on oikea-aikaista. Se luo turvaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen.

On myös selvää, että omana tuotantona tuotetut kuntapalvelut tuovat parhaan tuloksen kuntalaisten hyväksi.

Keravaa tulee kehittää ja rakentaa sen kantokyvyn mukaan luontoarvoja ja luontoa unohtamatta.

Pidetään kaikki mukana!

Birgitta Wulf

Olen 2019 keravalle muuttanut eläkeläinen. Kotiuduin tänne välittömästi ja olen viihtynyt kaupungissamme erinomaisesti. Löysin itselleni  pian muuttoni jälkeen varamummin paikan ja olen ollut n 1,5v nyt jo kohta 4 vuotiaan lapsen varamummi. Toinenkin lapsi jo  odottaa varamummin syliä.

Lapset ovat sydäntäni lähellä. Olen kaksosten äiti ja kahden jo aikuistuneen lapsenlapsen mamma. Ammatiltani olen hoitaja ja olen työskennellyt koko ikäni hoitoalalla. 

Vuonna 2000 kehitin Roskisnalle hahmon www.roskisnalle.fi, koska tunnen myös huoleni lasten tulevaisuudesta.

Myös huostaanotetut lapset ja heidän perheensä ovat sydäntäni lähellä ja olenkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen http://kadotetutlapset.fi. 

Eija Ruusu

Olen Eija Ruusu, 50-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Olen hakemassa ensimmäistä kertaa valtuustoon. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolmen täysi-ikäisen poikani lisäksi 2,5-vuotias Venäjänsininen Valo-poika. Koulutuksiani ovat sosionomi AMK, YO, mielenterveyshoitaja sekä päihdetyön ammattitutkinto. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliohjaajana pitkäaikaistyöttömien parissa monialaisessa yhteispalvelu TYPissä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä.  Lisäksi olen toiminut Keravan Suojakotiyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Minulta löytyy myös näkemystä yrittäjyydestä. Olen elänyt yrittäjäperheessä käytännössä koko ikäni, ensin lapsuudenperheessäni ja sen jälkeen yrittäjämieheni rinnalla. Työskentelin myös vanhempieni perustamassa yrityksessä 15 vuotta ennen uranvaihtoa sosiaalialalle. 

Olen mökkihöperö. Vietän liki kaiken vapaa-aikani mökkeillen Orimattilassa. Rakastan puuhastelua ja suunnittelenkin jatkuvasti uusia projekteja mökillä, joita sitten toteutamme yhdessä mieheni kanssa. Kädessäni on milloin harava, multasäkki, lapio, sirkkeli, vasara tai ruuvinväännin ja osaan myös niitä kaikkia käyttää. Toinen meitä mieheni kanssa yhdistävä tekijä on vaikuttaminen ja politiikka. Työssäni näen paljon eriarvoisuutta ja siksi koenkin vaikuttamisen tärkeäksi. Työni kautta nousevat myös kolme keskeistä vaaliteemaani: Mielestäni kaikille tulee kuulua mahdollisuus kotiin, työhön ja unelmointiin! Meidän tuleekin pitää erityistä huolta heistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, kuten päihteidenkäyttäjistä, ikäihmisistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista yksinäisistä nuorista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan riittävästi yhteisöllisiä asumismuotoja ja näin taata myös näille ihmisryhmille ihmisarvoinen elämä. Tarvitsemme myös palveluja nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taustalla olevien haasteiden selvittelyyn sekä mahdollisuuksia mm.kuntouttaviin työllisyyspalveluihin ja oppisopimuskoulutukseen kunnassa. Lisäksi meidän on taattava kaikille mahdollisuus unelmointiin. Asunnottomuus ja työttömyys vievät tämän mahdollisuuden usein. Unelmoiva ihminen on tuottava ja tuottavuus mahdollistaa palvelut! 

Olen avoin kaikille haasteille sekä ajatuksille ja lupaankin tehdä kaikkeni tärkeiden yhteisten asioidemme eteen. Tärkeintä on, että kehitämme yhteistä ja onnellista Keravaa meille kaikille yhdessä, keskustellen ja kunnioittaen ❤️ 

Olen ehdolla kunnallisvaalissa numerolla 215! 

Nyt on RUUSUN AIKA!

Eija Ruusu

sosionomi AMK

sosiaaliohjaaja

Arja Rantanen

Olen Arja Rantanen, 64-vuotias, syntyperäinen keravalainen. Lapsuuteni olen asunut Saviolla, Sielurajan kallion kupeessa ja nykyään Kalevassa. Eläkkeellä oleva toimistosihteeri. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoimina, käsityöt, ulkoilu ja marjastus.

Tein pitkän työuran, 45 vuotta, Keravan kaupungin palveluksessa, viimeiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan hallintopalveluissa toimistosihteerinä. Aluksi olin töissä keskushallinnossa, kuntasuunnittelutoimistossa, paikassa, jossa valmisteltiin mm. kaupungin talousarviota, erilaisia tilastoja ja tutkimuksia. Olen myöskin sijaistanut kirjaamossa ja ollut tilintarkastajan sihteerinä.

Uskon, että pitkästä työkokemuksestani Keravan kaupungin palveluksessa on hyötyä päätöksenteossa. Haluaan edelleen olla mukana kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Ollessani Hyvinvointivaliokunnan sihteeri, näin kuinka tarpeellista on tehdä työtä ennaltaehkäisevästi ja ajoissa, ennekuin kuntalaisemme ovat ongelmissa ja tavoittamattomissa. Pienikin muutos alkupäässä tuottaa suuren tuloksen tulevaisuudelle.

Tulevaisuuden suunnittelussa tulee arvioida myös sen vaikutusta laajempi alaisesti. Vaikutus ihmisiin, luontoon, ympäristöön, tähän mitä Kerava on ja tulee jatkossa olemaan.

Peruspalveluiden tulee olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa lähialueella. Suomessa yksittäisten henkilöiden ruokakunnat lisääntyvät. Toivon että yksinäiseksi kokevien henkilöiden määrä ei lisäänny meidän kunnassamme. Meillä tulee olla helposti ja edullisesti järjestettyjä tilaisuuksia ja harrastuksia, joissa kohdata toinen ihminen.

Kolahtiko vaalilehti luukkuusi?

Tänä viikonloppuna jokaiseen keravalaiseen kotiin jaetaan SDP Keravan vaalilehti, jossa kerromme näkemyksiämme siitä, miten Keravaa tulisi luotsata eteenpäin. Otamme myös askeleen taaksepäin ja katsomme mitä kaikkea hyvää tässä meille rakkaassa kotikaupungissamme on saatu viime vuosien kuluessa aikaan.

Löydät upeat ehdokkaamme kartan mukaan alueittain, tarkista millaisia ehdokkaita meillä on juuri sinun omalla alueellasi.

Jos lehti jäi tulematta, tai et halua paperimainoksia kotiisi, voit lukea lehden myös tästä linkistä.