Avainsana: kuntavaalit

Helsingin sanomat uutisoi 27.3.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköön pääsemisestä. Nuoret joutuvat jonottamaan yli puoli vuotta hoitoon pääsyä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Tilanne on nuorille kohtuuton ja olen huolissani, miten nuorten kohdalla toteutuu 1.5. alkaen terapiatakuu, jonka mukaan hoidon tulee alkaa kuukauden kuluessa hoidon arvioinnista. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja luottamus palveluihin pääsyyn.

Nuoruuden kehitysvaihe on monella tavalla herkkä ja vaikuttaa nuoren mieleen ja toimintakykyyn. Ei ole tavatonta, että nuoren mieliala vaihtelee murrosiän kuohuissa ja paineissa. Monissa perheissä ollaan tällä hetkellä taloudellisen ahdingon äärellä, kun leikkauksia on kohdennettu mm.asumisen tukeen.

Tutkimustietojen mukaan esimerkiksi perheen taloudellinen tiukka tilanne kuormittaa nuorten jaksamista ja aiheuttaa mielenterveyden haasteita.

Nuoren mielenterveyden haasteet voivat näkyä myös koulunkäynnin ja vapaa-ajanvieton vaarantumisena, jolloin puhutaan jo vakavasta syrjäytymisen vaarasta.

Jonottaessaan mielenterveyspalveluihin ja tilanteen pahentuessa tarvitaan usein myös perhesosiaalityön ja lopulta lastensuojelun palveluita.

Tiedämme myös, että mielenterveyden sairaudet voivat huonosti hoidettuna vaikeuttaa opiskelua ja työllistymistä. Hintalappu nuorten mielenterveyspalveluihin jonottamiselle voi kasvaa todella suureksi.

Päivän selvää on, että yhdenkään nuoren masennus tai ahdistus ei parane hoitoon jonottamalla.

Sen vuoksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja hyvinvointialueen toimijoilta sekä innovatiivistä ratkaisukykyä, miten ja missä nuoria kohdataan ja tarjotaan varhaista tukea ilman varsinaisia diagnooseja.

Nuorten oikeus saada keskusteluapua matalalla kynnyksellä ja niin sanottu hoitopolku tulee rakentaa peruspalveluista aina erikoissairaanhoitoon asti siten, että hoito on sujuvaa.

Hoitoa tulee tarjota riittävän kauan ja tiedostaa myös motivoivan työskentelyn tarve silloin, kuin sitoutuminen hoitoon on vaikeaa.

Kun satsaamme nyt nuoriin ja tarjoamme tuen ajoissa, luomme mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Se on kuin laittaisimme rahaa säästöön!

Kirjoittaja on Tiina Kutvonen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä sosiaalityöntekijä opiskelija

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 2.4.

Pysähdymme usein asiaa miettimään vasta, kun jokin asia ei enää toimi. Usein kyseessä on terveysasiat.

Näin kävi myös minulle, kun yllättäin 5 vuotta sitten sain tietää, että minulla on selkäytimessäni iso kasvain ja vaarana oli kävelykyvyn menettäminen.

Jälkeenpäin, kun olen asioita miettinyt, niin olisin voinut vaatia tarmokkaammin lääkäriin pääsyä ja olisin ehkä säästynyt pysyvältä selkäydinvammalta.

Jouduin itse maksamaan erikoislääkärin ja magneettikuvan, kun en sitä työterveydestäni saanut.

Eihän asioiden näin pitäisi mennä, että ihminen joutuu omalla kustannuksellaan menemään erikoislääkäriin ja magneettikuviin päästäkseen erikoissairaanhoitoon.

Valitettavasti näitä tarinoita olen nyt vaaliteltalla kuullut useita. Hoitoon ei pääse ja apua ei saa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää palvella asiakkaitaan niin, että puheluihin vastataan ja hoitoon päästään.

Toinen asia, johon useasti myös havahdutaan on oppilashuollon palveluiden saatavuus kouluissa, kun lapsella tai nuorella ei koulu suju tai tulee muita huolia.

Kouluissa pitää olla toimivat oppilashuollon palvelut. Koulupsykologille ja koulukuraattorille pitää päästä nopeasti, kun huoli herää.

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat kouluissa erittäin tärkeä tuki, sekä lapsille, että nuorille ja heidän perheilleen. Heitä ei kouluista saa viedä pois.

Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki muuttuu 1.8.2025.

Pohja-ajatuksena on, että oppilaalla oikeus saada tukitoimia opetuksen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimääränsuorittamiseksi.

Tukitoimia on annettava viivytyksettä. Oppilaalla on esisijainen oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin.

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömät on oppilaalla oikeus oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.

Miten tämä taataan Keravan kouluissa? Nämä asiat ovat minulle tärkeitä.

Kirjoittaja on Niina Saarinen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä rehtori ja erityisluokanopettaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.3.

Keravan demariväki on näissä vaaleissa niin täynnä energiaa, että ehdokkaiden tapaaminen onnistui kahdessa paikassa samaan aikaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kävi jututtamassa ensin keravalaisia Saviolla Salavapuiston lastentapahtumassa. Makkaragrilli oli kuumana ja talutusratsastus vetivät porukkaa ennätysmäärän Salavapuistoon.

Keskustassa suurmarkkinoilla kävi kuhina aamusta lähtien ja keravalaisten deamriehdokkaiden esitettä käytiin erikseen oikein hakemassa teltaltamme.

Tästä on hyvä jatkaa viimeiset kaksi viikkoa täyttä höyryä, koska myös Keravalla kaiken voi tehdä reilummin.

Kiitos Antti vierailusta ja tsempistä loppukiriin!

Keravan kaupunkistrategia 2021-2025 asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla Kerava voi kehittyä entistä elinvoimaisemmaksi ja vetovoimaisemmaksi kaupungiksi. Tavoitteet sisältävät tasapainoisen talouden, innostuneen henkilöstön, uusien ajatusten kärkikaupungin, sydämessä keravalaisen ja hyvinvoivan viherkaupungin.

Strategialla johtaminen on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä muutamia ajatuksia siitä, kuinka strategialla johtamista voitaisiin kehittää Keravalla:

Selkeä viestintä: Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tulee viestiä selkeästi kaikille kaupungin työntekijöille ja asukkaille, jotta kaikilla on sama suunta.
Koulutus ja valmennus: Kaupungin henkilöstölle tulee järjestää koulutuksia ja valmennuksia strategisen johtamisen malleista. Tehtävät tulee pilkkoa riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, jotta niiden saavuttaminen on mielekästä ja mahdollista. Työntekijät itse tekevät tehtävien pilkkomisen (bottom-up).
Osallistaminen: Asukkaita ja henkilöstöä tulee kannustaa osallistumaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi esim. lähipuistojen kehittämisessä on konkreettinen tapa saada asukkaat mukaan.
Seuranta ja arviointi: Järjestelmälliset seuranta- ja arviointimenetelmät, kuten KPI-mittarit ja säännölliset raportit, auttavat seuraamaan strategian toteutumista ja tekemään tarvittavia korjauksia. Tehtäviä seurataan pienempinä kokonaisuuksina jatkuvasti.
Palkitseminen ja kannustaminen: Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät, jotka tukevat strategian tavoitteiden saavuttamista, motivoivat työntekijöitä ja tiimejä.
Jatkuva parantaminen: Strategiaa ja sen toteutusta tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti, jotta se vastaa kaupungin muuttuvia tarpeita.
Esimerkin toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi valmiina purettavaksi pienempiin tehtäviin:

Ikäihmisten ilmainen uimahallin ja kuntosalin käyttö (sydämessä keravalainen)
Yhteisöjen ja yhdistysten käyttöön tiloja yhteisölliseen toimintaan (sydämessä keravalainen)
Osallistuva budjetointi lähipuistojen kehittämisessä (Uusien ajatusten kärkikaupunki)
Metsäpuutarhojen laajentaminen eri puolille Keravaa (Hyvinvoiva viherkaupunki)
Strategian purkaminen tehtävätasolle ja onnistumisista palkitseminen (Innostunut henkilöstö)
Tasapainoinen talous saavutetaan, kun kaikki strategian osa-alueet puretaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, vähenevät myös budjettiyllätykset, kun kaikki tekeminen on perusteltua ja läpinäkyvää.

Näillä toimenpiteillä Kerava voi tehokkaasti kehittää strategialla johtamista ja edistää kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhdessä voimme tehdä Keravasta entistä paremman paikan elää ja asua. Tämä on nyt erityisen tärkeää uudelle valtuustolle, kun määritetään seuraavaa kaupunkistrategiaa tuleville vuosille.

Kirjoittaja on SDP Keravan kuntavaaliehdokas Essi Rytilä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 26.3.2025

Asunnottomien määrä on kasvanut viime aikoina. Asiaan on vaikuttanut moni asia. Ainakaan sosiaaliturvan heikennykset ja korkeat elinkustannukset eivät ole helpottaneet asiaa.

Asunnottomien ryhmässä ei ole ainoastaan päihdeongelmaiset, niin sanotusti unohdetut asiakasryhmät ovat pienituloiset.

Jokaisella tulisi olla oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin. Asunnottomuuden ehkäiseminen vaatii konkreettisia tekoja kunnissa ja hyvinvointialueilla. Ennaltäehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa. Etenkin nuorille ja heikommassa asemassa oleville täytyisi olla tukea arjen hallintaan ja asumiseen.

Asumisen tuki ja asumisneuvonta olisivat yksi keskeinen asia. Sen lisäksi ennaltäehkäiseviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi panostettava.

Jokaisesta kunnasta olisi löydyttävä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti palveluohjauksen selkeyttämiseksi.

Sen lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöjen kanssa, jotta tuentarve kohdentuisi mahdollisimman hyvin ja pystyttäisiin tarjoamaan yksilön tarpeisiin sopiva tuki.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu Sini Syrjäläinen, joka on ehdolla myös tulevissa kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu 26.2. Keski-Uusimaa-lehdessä.

Keravalla on käynnissä monia rakennushankkeita, jotka uudistavat kaupunkikuvaa. Kävelykadun ilme tulee muuttumaan, ja keskeisellä paikalla sijaitseva Anttilan talo puretaan. Tilalle on suunniteltu kerrostaloja. Itse asiassa koko kaupungin keskusta-alue on uudistumassa, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Keskustan lisäksi myös muualla Keravalla on suunnitteilla useita kaupunkikuvaa muuttavia rakennuskohteita.

Jokainen meistä asuu jossakin rakennuksessa ja työskentelee ja viettää aikaa rakennetussa ympäristössä. Arkkitehtuuri on taiteen muoto, jossa yhdistyvät estetiikka ja rakennustekniikka. Voidaan siis sanoa, että arkkitehtuuri taiteenlajina koskettaa meitä kaikkia. Onkin äärimmäisen tärkeää pohtia, millaista kaupunkiympäristöä rakennamme.

Keravan rakennusjärjestyksessä todetaan, että rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Tämä tarkoittaa laadukasta suunnittelua ja toteutusta. Rakennusten tulee olla kestäviä, pitkäikäisiä ja ympäristön sekä ilmaston muutokset huomioivia. Kaupunkirakenteen on samalla oltava viihtyisä ja edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Valitettavasti näyttää siltä, että ihmiskunta ei ole kyennyt estämään ilmaston lämpenemistä tai ympäristön muutosta. Tästä syystä myös rakentamisen on sopeuduttava näihin muutoksiin. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän sateita, hulevesiä, myrskytuulia sekä helteisten päivien määrää.

Rakentamisen tavoitteena tulee olla laadukkaan ympäristön luominen, joka kestää sukupolvelta toiselle. Parhaimmillaan kaupunkirakenteessa näkyy kerrostumia eri aikakausilta, mikä lisää kaupungin omaleimaisuutta. Kuten rakennusjärjestys toteaa, kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueet ja lähiluonto edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, ja ne kuuluvat olennaisena osana myös kaupunkikuvaan.

Tiiviisti rakennettuna kaupunkina Keravalla on hyvät edellytykset olla kiinnostava ja omaleimainen kaupunki myös arkkitehtonisesti.

Jari Laukia
FT, Kerava, kuntavaaliehdokas