Demarit: tuetaan ikäihmisiä, lapsia ja työntekijöitä

Eilen keskiviikkona 15.10. käynnistyivät Keravan kaupungin talousarvioneuvottelut meidän sosialidemokraattien johdolla. Juuri nyt tulevaisuudennäkymät vetävät mietteliääksi. Verotulot pienenee, työttömyys ja ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa.

Meitä sosialidemokraatteja neuvotteluissa ohjaa vaaliohjelma, jossa linjatut tärkeät asiat näkyvät myös näissä neuvotteluissa. Meille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki.

Meille tärkeitä kysymyksiä budjettineuvotteluissa ovat mm.

  • Selvitys yli 65-vuotiaiden ilmaisesta uintivuorosta esim. arkisin, tiettyinä päivinä klo 11–13
  • Selvitys yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksista
  • Osallistavan budjetoinnin kehittäminen ja laajentaminen
  • Kouluille nuorisotyöntekijöitä ja kouluvalmentajia
  • Nuorten liikunnan harrastusmaksut ja taiteen perusopetuksen rahoituksen lisäys

Neuvotteluja vetänyt sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Korventaival ja varapuheenjohtaja Samuli Isola uskovat, että vaikka erilaisia näkemyksiä löytyy, sopu saadaan varmasti aikaan.

Sote-järjestöjen leikkaukset ovat pois nuorten hyvinvoinnista

Leikkaukset sote-järjestöiltä ovat samalla leikkaus nuorten hyvinvoinnista. Leikkaus heiltä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Leikkaus heiltä, jotka tarvitsevat tukea eniten asunnottomuustyössä. Nuorten tukemisesta ei ole varaa leikata. Nuorissa on tulevaisuus.

Ministeri Purra ehdotti 100 miljoonan euron lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Tämä lisäleikkaus ei onneksi toteutunut budjettiriihessä. Jos tämä 100 miljoonan lisäleikkaus olisi toteutunut, se olisi tarkoittanut, että tällä hallituskaudella järjestöjen valtionavustuksista leikkaus olisi ollut yli 60 prosenttia. Lisäleikkauksilla olisi ollut katastrofaaliset vaikutukset järjestöjen toimintamahdollisuuksiin ja edellytyksiin tarjota tukea sitä tarvitseville.

Sote-järjestöt ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa meillä Suomessa. Hallituksen tekemistä leikkauksista noin 64 % kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mikäli lisäleikkauksia olisi tullut, ne olisivat romuttaneet koko sote-järjestökentän.
Vaikka hallitus nyt hylkäsikin suunnitellut 100 miljoonan lisäleikkaukset järjestöavustuksista, ovat jo aiemmin päätetyt avustusleikkaukset huomattavia järjestökentälle. Seuraavina vuosina, vuoteen 2027 mennessä leikkaukset tulee olemaan sote-järjestöjen valtionavustuksista yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tämä määrä tulee siis olemaan yli kolmasosa avustuksista.

Esimerkki hallituksen toiminnan ristiriitaisuudesta. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut työhön nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuus on kuitenkin Suomessa kääntynyt nousuun viime vuosina, eikä viitteitä kasvun taittamiseksi ole näkyvissä.  Mikäli lisäleikkaukset olisivat toteutuneet sellaisenaan, ne olisivat romuttaneet paitsi hallitusohjelmakirjauksen ja lisännyt samalla nuorten asunnottomuusriskiä ja eriarvoisuutta sekä syventänyt haavoittuvassa asemassa olevien nuorten pahoinvointia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen elintärkeä työ on investointi hyvinvointiin, jota meillä ei ole varaa menettää.

Sini Syrjäläinen, kaupunginvaltuutettu, vara-aluevaltuutettu, sairaanhoitaja, kätilö YAMK

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.9.2025

Vitkuttelu kestävän kehityksen toimissa tulee kansalaisille kalliiksi

Sanomalehden otsikko kertoo: Kiinasta tuli vihreän siirtymän johtomaa. Kiinassa on myös
ymmärretty kestävän kehityksen tarjoamat liiketaloudelliset mahdollisuudet – ajatellaanpa vaikka
aurinkopaneeliratkaisuja tai sähköautoja.


Ovatko Suomi ja Eurooppa jääneet jalkoihin? Kestävän kehityksen saralla on saavutettu hyviä
tuloksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Silti tekemistä riittää. Kummasti mökkijärven
ranta vihertää sinilevälautassa. Kirjanpainaja nakertaa ikikuusikkoa. Myrskyt kaatavat puita.
Ihmiset kärvistelevät ennätyshelteissä.


Silti jotkut johtavat poliitikot maassamme haluavat mieluummin jatkaa entiseen malliin kuin ryhtyä
määrätietoisiin toimiin kestävän kehityksen suuntaviivojen määrittelemiseksi. Ympäristön kannalta
kestävän kehityksen edistäminen tulee kuulemma kalliiksi. Mutta myös toimien viivyttely ja
muutokseen sopeutuminen käyvät kalliiksi.


Rakentamisessa on huomioitava asuntojen ja työpaikkojen viilennystarpeet, hulevedet ja myrskyt.
Muutosten kustannukset lankeavat yrityksille ja asukkaille. Myrskyt ja hyönteisten aiheuttamat
tuhot rasittavat metsänomistajia. Kansantaloudelle syntyy tappioita, kun yritykset epäröivät
investoida epäselvien tulevaisuudennäkymien vuoksi. Ilman uusia investointeja ei synny myöskään
työpaikkoja uuden teknologian ja toimintatapojen kehittämiseen.


Ilmaston lämpenemistä ei enää voida täysin estää, mutta voimme yhä rajoittaa sitä tiettyyn tasoon.
Metsänhoitoa ja maankäyttöä uudistamalla voimme parantaa vesistöjen tilaa. Tietoa ja osaamista on
– koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli muutoksen toteuttamisessa.


Paikallistasolla kunnat ovat laatineet kestävän kehityksen toimintasuunnitelmia. Hyvinvointialueet
huomioivat toiminnassaan myös ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen toimet on otettava
huomioon kaikilla hallinnonaloilla.


Suomella on kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen kärkimaa. Koulutuksen ja tutkimuksen
avulla voimme kehittää uusia innovaatioita ja toimintatapoja myös kansainvälisille markkinoille.
Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka ulottuu yli vaalikausien. Poliittisten päättäjien tehtävä on luoda
edellytykset yhteiskuntarakenteen kehittämiselle ja yritysten investoinneille. Jo tehdyistä
päätöksistä on pidettävä kiinni ja toimittava asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on ennen
kaikkea kansalaisten paremmasta tulevaisuudesta.

Jari Laukia, kaupunginvaltuutettu, FT

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 24.8.2025

Liitoille on entistäkin enemmän tarvetta

Järvenpääläinen putkiasentaja kehotti liittoja katsomaan peiliin mielipidekirjoituksessaan sunnuntaina 1.6. Hänen mukaansa ammattiliitoilla ei ole kykyä neuvotella sopimuksia, jotka vastaisivat 2020-luvun työelämän tarpeita. Rohkenen olla asiasta eri mieltä.

Suomalaista työelämää ja työmarkkinajärjestelmää on murjottu järein työkaluin maan hallituksen toimin viimeiset kaksi vuotta, elinkeinoelämän täydellä tuella. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja kaaokseen työmarkkinoilla siinä määrin, että suomalainen työelämä on ottanut hypyn pohjoismaista poispäin. Tämän todentaa myös se, että Suomi tippui viime vuonna Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n työelämäoikeuksia mittaavan Global Rights Indeksin korkeimmasta luokituksesta alaspäin mm. Baltian maiden, Ghanan ja Malawin tasolle. Tästä saamme kiittää hallituksen työntekijöiden oikeuksia loukkaavaa ja asemaa heikentäviä toimia.

Edellä mainittujen oikeuksien puolesta työntekijät lakkoilivat viime vuonna. On totta, etteivät lakot muuttaneet hallituksen politiikan suuntaa, mutta ne antoivat vahvan signaalin siitä, ettei epäoikeudenmukaisuutta hyväksytä. Tämä todennäköisesti konkretisoitui kevään kunta- ja aluevaaleissa, joissa hallituspuolueiden kannatus jäi todella alhaiseksi.

Mitä tulee sitten kykyihin neuvotella ja sopia. Esim. päänavaajasopimuksena toimiva Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus sisältää monta kohtaa, jotka vastaavat 2020-luvun työntekijöiden tarpeisiin lainsäädännön luoman turvan kadotessa entistä enemmän alta pois. Tästä esimerkkinä painavan syyn vaatimuksen säilyminen irtisanomisperusteissa.

SAK:laisen palkansaajakentän palkkatavoite työehtosopimuskierroksella oli tällä kertaa julkinen, mikä oli neuvottelutaktiikkana tietysti erilainen. On muistettava, että neuvotteluissa on myös pöydän toisella puolella omat tavoitteet. Tällä kierroksella siellä ei näyttänyt olevan vain työnantaja, vaan pöydässä oli toimijana mm. muuttunut lainsäädäntö, joka käänsi pöytien dynamiikkaa ja mm. valtakunnansovittelijan roolin työnantajalle myönteisemmäksi. Haasteista huolimatta niissä pöydissä työntekijät pärjäsivät ja sovitut korotukset lapioivat ostovoimakuopan umpeen, tekstien merkitystä unohtamatta. Viime talven toimet osoittivat työntekijöiden valmiuden toimia neuvottelujen tukena. Liittojen hallinnot koostuvat jäsenistä, jotka myös työskentelevät itse liittojen sopimusaloilla. Kyllä työntekijöitä siis, niitä yksittäisiäkin, kuullaan päätöksiä tehdessä monin eri tavoin.

Peili on hyvä väline, kun reflektoidaan toimintaa. Jos neuvottelut eivät meinaa sujua, niin sille peilille voisi olla käyttöä siellä, missä tämä neuvottelukenttä on päätetty tehdä näin hankalaksi. Muuttuneessa tilanteessa järjestäytyneet työntekijät ovat yhä ainoa voima, joka kykenee puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Siksi liitoille, jokaisella alalla, on tänä päivänä tarvetta entistä enemmän.

Paavo Niskanen, pääluottamusmies, Teollisuusdemari, Teollisuusliiton hallituksen jäsen

2.6.2025 VALTUUSTOALOITE: Psykiatriset sairaanhoitajat takaisin kouluihin 

Keravalta siirrettiin elokuussa 2024 psykiatriset sairaanhoitajat pois kouluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Aikaisemmin heitä oli yhtenäiskouluissa Keravalla kolme. Heidän apunsa ja tukensa on todella tärkeää juuri haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.


Me valtuustoaloitteen allekirjoittajat olemme huolissamme keravalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaadimme Keravan kaupungin lasten ja nuorten toimialaa tekemään selvityksen kouluvalmentajien palkkaamisesta Tuusulan ja Järvenpään malleja mukaillen kuntouttavaan opetukseen yhtenäiskouluihin Keravalle. Osaamisena haettaisiin esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista.

Keravalla 2.6.2025

Niina Saarinen

Anne Karjalaisen vappupuhe 2025

1.5.2025

Arvoisat vappua juhlivat keravalaiset,

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä kun Keravan Työväenyhdistys KTY perustettiin. Lauantaina, joulukuun 9. päivänä 1905 Työmies-lehdessä oli keravalaisille ilmoitus, jossa heitä pyydettiin kokoontumaan perustamaan työväenyhdistys. Paikalle oli kutsuttu puhuja Helsingistä asti. Valmistava kokous pidettiin Koivulan kasvatuslaitoksen, nykyiseen avovankilaan johtavan tien varrella Mattilan talossa. Varsinainen kokous pidettiin keskustan kaupungintalon ja kirjaston välissä olevassa muurari Juslinin mökissä. Perustajajäsenet olivat pääasiassa rautatieläisiä, jotka olivat olleet mukana myös raittius- ja palokuntatoiminnassa. Perustajajäseniä olivat Viktor Levander, Vilho Ranta, Robert Kyöri ja vaihdemiehet Johan Nyberg ja Antti Parkkonen sekä itsellinen Erik Hamberg.

Vuonna 1906 vahvistettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa valtiollisella tasolla samalla kun säätyvaltiopäivät korvattiin Eduskunnalla. Tuolloin naiset ja myös suurin osa miespuolisesta väestöstä saivat ensi kertaa äänioikeuden, joka ei enää perustunut varallisuuteen.

Edelleen tulojen mukaan porrastettua kunnallista äänioikeutta pidettiin Euroopan vanhanaikaisimpana. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttaminen myös kunnallisella tasolla kuitenkin lykkääntyi vielä vuosikymmenellä, vaikka Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lain jo vuonna 1908. Sosialidemokraateilla oli vaikeuksia saada äänensä kuuluviin niin Tuusulan kunnan kuin myöhemmin vuonna 1924 perustetun Keravan kauppalan päätöksenteossa. Kokonaisuudessaan yleisellä äänioikeudella valitut valtuustot saatiin siis vasta vuoden 1920 kunnallisvaalien myötä.

”120 vuotta sosialidemokratiaa Keravalla” juhlitaan syksyllä ja silloin kuulemme lisää Keravan sosialidemokraattisesta historiasta.

Me sosialidemokraatit haluamme oman pienen hyvän kaupunkimme eteen tehdä työtä suurella sydämellä seuraavat 120 vuotta!

Rakkaat keravalaiset,

Pari viikkoa sitten pidettiin kunta- ja aluevaalit. Keravan puoluekartalla siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme Keravalla 29,7 % äänistä – siis 29,7 % äänistä – kasvua peräti 6,8 prosenttiyksikköä. Valtuustoryhmämme kasvoi kolmella valtuutetulla ja nyt meillä on 15:sta valtuutetun ryhmä. Tällä hetkellä SDP on Suomen suurin puolue. SDP on Keravan suurin puolue.

SDP:n ” Kerava – Pieni hyvä kaupunki” vaaliohjelmassamme nostettiin keravalainen keskiöön. Vaikka radanvarsi Kerava on kuuluisa kirsikkapuistaan, valkosipuli- ja sirkusmarkkinoistaan ja Keravan kolleista, on se meidän kotikaupunkimme, jossa on hyvä elää turvallista ja omannäköistä elämää: palvelut löytyvät läheltä, vaalitaan yhteisöllisyyttä ja edistetään asukkaiden aktiivista osallisuutta sekä kaupunkisuunnittelussa kunnioitetaan vanhaa ja luodaan uutta.

Uusi Keravan kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa kesäkuun 1. päivänä. Me sosialidemokraatit sitoudumme siihen, että teemme päätöksiä aina ihminen edellä hyvässä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.

Tänään tässä Aurinkomäen vappujuhlassa juhlistamme yhdessä hyvää vaalitulostamme. Tarjolla on grillimakkaraa ja pillimehua.

Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaaleissa siirryttiin vasemmalle. Me sosialidemokraatit saimme 29,6 % äänistä – kasvua 6,3 prosenttiyksikköä. Aluevaltuustoryhmämme kasvoi neljällä aluevaltuutetulla ja nyt meitä on yhteensä 21 aluevaltuutettua. Tällä kertaa meitä keravalaisia sosialidemokraatteja valittiin aluevaltuustoon peräti kolme. Minun lisäksi Nina Korventaival ja Niina Saarinen. Yhteensä keravalaisia aluevaltuutettuja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on 9 kun aluevaltuuston koko on 69.

Hoitoon on päästävä. Vahvistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Toimeentulo ja koti on turvattava kaikille. Ikäihmisille lisää palvelutaloja, joissa voi elää oman näköistä vanhuutta. Apua on saatava hädän hetkellä ja onnettomuuden sattuessa.

Orpon–Purran hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ovat poikkeuksellisen kovia. Indeksien jäädytykset, työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset osuvat erityisesti lapsiperheisiin. Hyvinvointivaltion purkutalkoot on alkanut, kuten takanamme olevan Anttilan talossa. Amerikasta saadaan vauhtia. Myös Euroopan unionissa puhaltaa voimakkaat tuulet oikealta. Me Vantaan ja Keravan sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sote- ja pelastuspalvelut järjestetään oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja yhdenvertaisesti.

Loppuun vielä tekoälysovellus ChatGPT algoritmin ehdotukset ”Miksi Kerava on maailman paras paikka asua”:

”Kerava on maailman paras, koska se yhdistää monenlaisten asukkaidensa tarpeet ja toiveet. Se tarjoaa

  • Rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön perheille, opiskelijoille ja senioreille.
  • Erinomaiset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle.
  • Monipuoliset ulkoilu- ja kulttuurimahdollisuudet, jotka rikastuttavat arkea.
  • Sitoutumisen kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun.
  • Vahvan yhteisöllisyyden, jossa asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa.

Siksi Kerava on monelle maailman paras paikka.”

Me keravalaiset sosialidemokraatit olemme täsmälleen samaa mieltä kuin amerikkalainen tekö-älysovelluksen algoritmi.

Oikein iloista vappua! Nautitaan kirsikkapuiden kukkaloistosta!

Tervetuloa Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle

🌹 Olet lämpimästi tervetullut perinteiseen Keravan Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle.

🎈 Ohjelma
– n. klo 10.50 laulaja ja esiintyjä Eva Guillard aloittaa musiikilla (sd)
– paikallispuheen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen (sd)
– juhlapuheen pitää kansanedustaja Pia Lohikoski (vas)
– lisää musiikkia, Lumon puhaltajat
– yhteislaulua

Tilaisuus päättyy yhteiseen kukkien laskuun Aurinkomäen Punaisten muistokivelle.

Tapahtumassa on myös makkaragrilli ja myynnissä simaa ja munkkeja.

Työväen Vapun juontaa Eva Guillard (sd).

Nähdään Vappuna!

Nuorilla on oikeus hyvään mielenterveyteen

Helsingin sanomat uutisoi 27.3.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköön pääsemisestä. Nuoret joutuvat jonottamaan yli puoli vuotta hoitoon pääsyä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Tilanne on nuorille kohtuuton ja olen huolissani, miten nuorten kohdalla toteutuu 1.5. alkaen terapiatakuu, jonka mukaan hoidon tulee alkaa kuukauden kuluessa hoidon arvioinnista. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja luottamus palveluihin pääsyyn.

Nuoruuden kehitysvaihe on monella tavalla herkkä ja vaikuttaa nuoren mieleen ja toimintakykyyn. Ei ole tavatonta, että nuoren mieliala vaihtelee murrosiän kuohuissa ja paineissa. Monissa perheissä ollaan tällä hetkellä taloudellisen ahdingon äärellä, kun leikkauksia on kohdennettu mm.asumisen tukeen.

Tutkimustietojen mukaan esimerkiksi perheen taloudellinen tiukka tilanne kuormittaa nuorten jaksamista ja aiheuttaa mielenterveyden haasteita.

Nuoren mielenterveyden haasteet voivat näkyä myös koulunkäynnin ja vapaa-ajanvieton vaarantumisena, jolloin puhutaan jo vakavasta syrjäytymisen vaarasta.

Jonottaessaan mielenterveyspalveluihin ja tilanteen pahentuessa tarvitaan usein myös perhesosiaalityön ja lopulta lastensuojelun palveluita.

Tiedämme myös, että mielenterveyden sairaudet voivat huonosti hoidettuna vaikeuttaa opiskelua ja työllistymistä. Hintalappu nuorten mielenterveyspalveluihin jonottamiselle voi kasvaa todella suureksi.

Päivän selvää on, että yhdenkään nuoren masennus tai ahdistus ei parane hoitoon jonottamalla.

Sen vuoksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja hyvinvointialueen toimijoilta sekä innovatiivistä ratkaisukykyä, miten ja missä nuoria kohdataan ja tarjotaan varhaista tukea ilman varsinaisia diagnooseja.

Nuorten oikeus saada keskusteluapua matalalla kynnyksellä ja niin sanottu hoitopolku tulee rakentaa peruspalveluista aina erikoissairaanhoitoon asti siten, että hoito on sujuvaa.

Hoitoa tulee tarjota riittävän kauan ja tiedostaa myös motivoivan työskentelyn tarve silloin, kuin sitoutuminen hoitoon on vaikeaa.

Kun satsaamme nyt nuoriin ja tarjoamme tuen ajoissa, luomme mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Se on kuin laittaisimme rahaa säästöön!

Kirjoittaja on Tiina Kutvonen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä sosiaalityöntekijä opiskelija

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 2.4.

Mikä sinulle on tärkeää?

Pysähdymme usein asiaa miettimään vasta, kun jokin asia ei enää toimi. Usein kyseessä on terveysasiat.

Näin kävi myös minulle, kun yllättäin 5 vuotta sitten sain tietää, että minulla on selkäytimessäni iso kasvain ja vaarana oli kävelykyvyn menettäminen.

Jälkeenpäin, kun olen asioita miettinyt, niin olisin voinut vaatia tarmokkaammin lääkäriin pääsyä ja olisin ehkä säästynyt pysyvältä selkäydinvammalta.

Jouduin itse maksamaan erikoislääkärin ja magneettikuvan, kun en sitä työterveydestäni saanut.

Eihän asioiden näin pitäisi mennä, että ihminen joutuu omalla kustannuksellaan menemään erikoislääkäriin ja magneettikuviin päästäkseen erikoissairaanhoitoon.

Valitettavasti näitä tarinoita olen nyt vaaliteltalla kuullut useita. Hoitoon ei pääse ja apua ei saa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää palvella asiakkaitaan niin, että puheluihin vastataan ja hoitoon päästään.

Toinen asia, johon useasti myös havahdutaan on oppilashuollon palveluiden saatavuus kouluissa, kun lapsella tai nuorella ei koulu suju tai tulee muita huolia.

Kouluissa pitää olla toimivat oppilashuollon palvelut. Koulupsykologille ja koulukuraattorille pitää päästä nopeasti, kun huoli herää.

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat kouluissa erittäin tärkeä tuki, sekä lapsille, että nuorille ja heidän perheilleen. Heitä ei kouluista saa viedä pois.

Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki muuttuu 1.8.2025.

Pohja-ajatuksena on, että oppilaalla oikeus saada tukitoimia opetuksen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimääränsuorittamiseksi.

Tukitoimia on annettava viivytyksettä. Oppilaalla on esisijainen oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin.

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömät on oppilaalla oikeus oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.

Miten tämä taataan Keravan kouluissa? Nämä asiat ovat minulle tärkeitä.

Kirjoittaja on Niina Saarinen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä rehtori ja erityisluokanopettaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.3.

Antti Lindtman vieraili Keravalla 30.3.

Keravan demariväki on näissä vaaleissa niin täynnä energiaa, että ehdokkaiden tapaaminen onnistui kahdessa paikassa samaan aikaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kävi jututtamassa ensin keravalaisia Saviolla Salavapuiston lastentapahtumassa. Makkaragrilli oli kuumana ja talutusratsastus vetivät porukkaa ennätysmäärän Salavapuistoon.

Keskustassa suurmarkkinoilla kävi kuhina aamusta lähtien ja keravalaisten deamriehdokkaiden esitettä käytiin erikseen oikein hakemassa teltaltamme.

Tästä on hyvä jatkaa viimeiset kaksi viikkoa täyttä höyryä, koska myös Keravalla kaiken voi tehdä reilummin.

Kiitos Antti vierailusta ja tsempistä loppukiriin!