Tervetuloa Keravan Demareiden syyskokoukseen 24.11. klo 17.30

Tervetuloa syyskokoukseen to 24.11. klo 17.30 Keuda-taloon

Syksyn pimeys on täällä taas, mutta onneksi pääsemme vihdoin kokoontumaan naamakkain. Olet lämpimästi tervetullut Keravan Demareiden syyskokoukseen torstaina 24.11.2022 klo 17.30 alkaen Keuda-talon Lounge-saliin. Sääntömääräisten asioiden lisäksi meille saapuu oma eduskuntavaaliehdokkaamme, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen, kertomaan omasta vaalityöstään ja ajatuksistaan ajankohtaisista asioista. Tarkoitus on myös käydä lyhyesti läpi ajatuksia, mitä oma organisaatiomme aikoo tehdä eduskuntavaaleissa.

Jos et pääse syyskokoukseen, mutta olet kiinnostunut syyskokousvalinnoista, olethan etukäteen yhteydessä. Halukkaille voidaan myös järjestää mahdollisuus etäosallistumiseen, olethan tässäkin tapauksessa yhteydessä. Lisätietoa: puheenjohtaja Kaisa Niskanen, 040 830 5684, kaisa.niskanen@teollisuusliitto.fi

Tarjolla on kahvia ja pientä syötävää, edskuntavaaliasian ansiosta mukaan kutsutaan myös kaikki keravalaiset demarit puolueosastosta riippumatta. Tervetuloa!

Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelu on lähtenyt käyntiin?

Suomessa on pitkään haluttu panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista kunnat vastaavat vielä vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen sosiaali,- terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Vantaa -Kerava hyvinvointialueen – tuttavallisesti VAKE – rakentaminen lähti liikkeelle takamatkalta.

Tammikuun historiallisissa aluevaaleissa keravalaisia aluevaltuutettuja saatiin yhdeksän. Yhteensä aluevaltuutettuja on 69 henkilöä, joista aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja tulee Keravalta. Poliittisissa neuvotteluissa aluehallitukseen pääsi kolme keravalaista. Muut toimielimet aloittavat työnsä syksyllä. Kokoukset järjestetään Vantaan kaupungintalolla. Aluevaltuuston kokouksia voi seurata internetissä.

Aluevaltuuston työskentely käynnistyi virallisesti maalikuussa. Kevät on mennyt hallinnollisiin päätöksiin, johtavien viranhaltijoiden valintoihin sekä vantaalaisen ja keravalaisen poliittisen kulttuurin yhteensovittamiseen. Kevään aikana on hyväksytty uuden HUS-yhtymän perussopimus ja uuden Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimus.

Kesän jälkeen aluevaltuusto jatkaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategian ja talousarvion 2023 rakentamista. Hyvinvointialueen vuoden 2023 kokonaismenoihin olisi käytettävissä tämän hetken tiedon mukaisesti noin miljardi euroa. Alustavan laskennan perusteella talousarviokehyksen tilanne näyttäytyy alijäämäisenä. Vertailun vuoksi Keravan tämän vuoden sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat noin 120 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus hyvinvointialueille ei sisällä erillistä investointirahoitusta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia sisältää palvelustrategian. Kaupunkilaisten kannalta oleellista tulee olemaan palveluverkkosuunnitelma, palveluiden saatavuus ja laatu sekä asiakasmaksujen taso. Ensimmäiset vuodet hyvinvointialue maksaa sote-kiinteistöistä vuokraa Vantaan ja Keravan kaupungeille.

Erityisen tärkeää on huolehtia palveluverkon toimivuudesta koko alueen asukkaiden – myös keravalaisten näkökulmasta. Meille sosialidemokraateille on tärkeää nopea pääsy palveluihin, ja että asiakasmaksut eivät saa olla esteenä palveluihin hakeutumiselle.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää riittävän, osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamisen.

Valitettavasti Vantaan ja Keravan alueella ei ilmesty yhteistä sanomalehteä, joten valmistelun seuranta jää kaupunkilaisten aktiivisuuden varaan. Vantaan ja Keravan sosialidemokraatit ovatkin päättäneet panostaa viestintään syksyllä.

Anne Karjalainen, Vantaan ja Keravan aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Kerava (sd.)

Nina Korventaival, Vantaan ja Keravan aluehallituksen jäsen, Kerava (sd.)

Valtuustoaloite: Kerava tutkimuskohteeksi – pieni radanvarsikaupunki ja muuttuva yhteiskunta

Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.

Keravalla 13.6.2022

SDP Kerava valtuustoryhmä

Leena Harjula-Jalonen

Leena Harjula-Jalonen on 66-vuotias Sallasta, Espoon ja Helsingin kautta Keravalle muuttanut. Olen asunut perheeni kanssa Kalevassa yli 20 vuotta. Minulla on puoliso ja aikuinen poika. Olen ihanien kaksosten isoäiti. Eläkkeellä.
Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, retkeily, kirjoittaminen, lukeminen ja yhdistystoiminta.

Olen Keravan kaupunginvaltuuston varajäsen ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hallituksen jäsen sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan varajäsen. Edustan HSY:n kokouksissa valtakirjalla.

Toimin Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana ja valtakunnallisen JHL -852 hallituksen jäsenenä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Helsingin yliopiston, kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Lisäksi olen opiskellut kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja viestintää.

Työkokemukseni koostuu valtion, kunnan ja yksityisen sektorin palveluksesta. Helsingin yliopistolla olen työskennellyt kansallisessa huippuyksikössä tutkimuskoordinaattorina.

Olen työn ohessa voinut nähdä ja kokea monenlaisia ihmiskohtaloita ja ne ovat muokanneet minua katsomaan yhteiskuntaa läpileikkaavasti. On herännyt kysymys, mistä on hyvinvointivaltio tehty ja mihin se on menossa?

Työkokemukseeni kuuluvat myös turvapaikanhakijoiden ja luvansaaneiden vastaanottoon liittyvät tehtävät, monikulttuurisen taustan omaavien parissa työskentely sekä kriminologiaan liittyvä työyhteisö ja asiakkaat. Myös sairaalat ovat tulleet tutuiksi työpaikkoina. Olen työskennellyt opiskeluaikoina Kaunialan sotavammasairaalassa, Malmin ja Sallan sairaalassa. Viimeisimmät työnimikkeet ovat olleet tutkimuskoordinaattori, talouspäällikkö, kamreeri ja toiminnan johtaja.

Lähdin aikoinaan Keravan Demareiden kyytiin, koska minua pyysi työkaveri ja keravalainen.

Koska olen henkilönä suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, minun on ollut helppo lähteä politiikkaan mukaan. Olen toiminut vakituisena kolumnistina Keski-Uusimaassa ja olen voinut kirjoittaa minulle ja meille demareille tärkeistä asioista.

Elämänkokemuksen tuomalla intensiteetillä voin todeta, että lasten asiat ovat minun sydämeni palo samoin kuin vanhusten hoiva. Lasten pitää saada nauttia lasten oikeuksista joka päivä. Ne ovat kirjattuna YK:n Lasten oikeuksien julistukseenkin. Kiusaaminen tulee kitkeä nollaan! Vanhukset eivät saa olla vain kuluerä, vaan inhimillisen pääoman lähde.

On tärkeää, että Keravan kaupungin lastensuojelu, perhe – ja sosiaalityö saavat riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja että apu on oikea-aikaista. Se luo turvaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen.

On myös selvää, että omana tuotantona tuotetut kuntapalvelut tuovat parhaan tuloksen kuntalaisten hyväksi.

Keravaa tulee kehittää ja rakentaa sen kantokyvyn mukaan luontoarvoja ja luontoa unohtamatta.

Pidetään kaikki mukana!

Birgitta Wulf

Olen 2019 keravalle muuttanut eläkeläinen. Kotiuduin tänne välittömästi ja olen viihtynyt kaupungissamme erinomaisesti. Löysin itselleni  pian muuttoni jälkeen varamummin paikan ja olen ollut n 1,5v nyt jo kohta 4 vuotiaan lapsen varamummi. Toinenkin lapsi jo  odottaa varamummin syliä.

Lapset ovat sydäntäni lähellä. Olen kaksosten äiti ja kahden jo aikuistuneen lapsenlapsen mamma. Ammatiltani olen hoitaja ja olen työskennellyt koko ikäni hoitoalalla. 

Vuonna 2000 kehitin Roskisnalle hahmon www.roskisnalle.fi, koska tunnen myös huoleni lasten tulevaisuudesta.

Myös huostaanotetut lapset ja heidän perheensä ovat sydäntäni lähellä ja olenkin kadotettujen lasten asiantuntijaryhmän jäsen http://kadotetutlapset.fi

Eija Ruusu

Olen Eija Ruusu, 50-vuotias syntyperäinen keravalainen perheenäiti. Olen hakemassa ensimmäistä kertaa valtuustoon. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kolmen täysi-ikäisen poikani lisäksi 2,5-vuotias Venäjänsininen Valo-poika. Koulutuksiani ovat sosionomi AMK, YO, mielenterveyshoitaja sekä päihdetyön ammattitutkinto. Tällä hetkellä työskentelen sosiaaliohjaajana pitkäaikaistyöttömien parissa monialaisessa yhteispalvelu TYPissä Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä.  Lisäksi olen toiminut Keravan Suojakotiyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Minulta löytyy myös näkemystä yrittäjyydestä. Olen elänyt yrittäjäperheessä käytännössä koko ikäni, ensin lapsuudenperheessäni ja sen jälkeen yrittäjämieheni rinnalla. Työskentelin myös vanhempieni perustamassa yrityksessä 15 vuotta ennen uranvaihtoa sosiaalialalle. 

Olen mökkihöperö. Vietän liki kaiken vapaa-aikani mökkeillen Orimattilassa. Rakastan puuhastelua ja suunnittelenkin jatkuvasti uusia projekteja mökillä, joita sitten toteutamme yhdessä mieheni kanssa. Kädessäni on milloin harava, multasäkki, lapio, sirkkeli, vasara tai ruuvinväännin ja osaan myös niitä kaikkia käyttää. Toinen meitä mieheni kanssa yhdistävä tekijä on vaikuttaminen ja politiikka. Työssäni näen paljon eriarvoisuutta ja siksi koenkin vaikuttamisen tärkeäksi. Työni kautta nousevat myös kolme keskeistä vaaliteemaani: Mielestäni kaikille tulee kuulua mahdollisuus kotiin, työhön ja unelmointiin! Meidän tuleekin pitää erityistä huolta heistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, kuten päihteidenkäyttäjistä, ikäihmisistä sekä syrjäytymisvaarassa olevista yksinäisistä nuorista. Meidän tulee kyetä tarjoamaan riittävästi yhteisöllisiä asumismuotoja ja näin taata myös näille ihmisryhmille ihmisarvoinen elämä. Tarvitsemme myös palveluja nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden taustalla olevien haasteiden selvittelyyn sekä mahdollisuuksia mm.kuntouttaviin työllisyyspalveluihin ja oppisopimuskoulutukseen kunnassa. Lisäksi meidän on taattava kaikille mahdollisuus unelmointiin. Asunnottomuus ja työttömyys vievät tämän mahdollisuuden usein. Unelmoiva ihminen on tuottava ja tuottavuus mahdollistaa palvelut! 

Olen avoin kaikille haasteille sekä ajatuksille ja lupaankin tehdä kaikkeni tärkeiden yhteisten asioidemme eteen. Tärkeintä on, että kehitämme yhteistä ja onnellista Keravaa meille kaikille yhdessä, keskustellen ja kunnioittaen ❤️ 

Olen ehdolla kunnallisvaalissa numerolla 215! 

Nyt on RUUSUN AIKA!

Eija Ruusu

sosionomi AMK

sosiaaliohjaaja

Arja Rantanen

Olen Arja Rantanen, 64-vuotias, syntyperäinen keravalainen. Lapsuuteni olen asunut Saviolla, Sielurajan kallion kupeessa ja nykyään Kalevassa. Eläkkeellä oleva toimistosihteeri. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoimina, käsityöt, ulkoilu ja marjastus.

Tein pitkän työuran, 45 vuotta, Keravan kaupungin palveluksessa, viimeiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialan hallintopalveluissa toimistosihteerinä. Aluksi olin töissä keskushallinnossa, kuntasuunnittelutoimistossa, paikassa, jossa valmisteltiin mm. kaupungin talousarviota, erilaisia tilastoja ja tutkimuksia. Olen myöskin sijaistanut kirjaamossa ja ollut tilintarkastajan sihteerinä.

Uskon, että pitkästä työkokemuksestani Keravan kaupungin palveluksessa on hyötyä päätöksenteossa. Haluaan edelleen olla mukana kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Ollessani Hyvinvointivaliokunnan sihteeri, näin kuinka tarpeellista on tehdä työtä ennaltaehkäisevästi ja ajoissa, ennekuin kuntalaisemme ovat ongelmissa ja tavoittamattomissa. Pienikin muutos alkupäässä tuottaa suuren tuloksen tulevaisuudelle.

Tulevaisuuden suunnittelussa tulee arvioida myös sen vaikutusta laajempi alaisesti. Vaikutus ihmisiin, luontoon, ympäristöön, tähän mitä Kerava on ja tulee jatkossa olemaan.

Peruspalveluiden tulee olla kaikkien kuntalaisten saavutettavissa lähialueella. Suomessa yksittäisten henkilöiden ruokakunnat lisääntyvät. Toivon että yksinäiseksi kokevien henkilöiden määrä ei lisäänny meidän kunnassamme. Meillä tulee olla helposti ja edullisesti järjestettyjä tilaisuuksia ja harrastuksia, joissa kohdata toinen ihminen.

Kolahtiko vaalilehti luukkuusi?

Tänä viikonloppuna jokaiseen keravalaiseen kotiin jaetaan SDP Keravan vaalilehti, jossa kerromme näkemyksiämme siitä, miten Keravaa tulisi luotsata eteenpäin. Otamme myös askeleen taaksepäin ja katsomme mitä kaikkea hyvää tässä meille rakkaassa kotikaupungissamme on saatu viime vuosien kuluessa aikaan.

Löydät upeat ehdokkaamme kartan mukaan alueittain, tarkista millaisia ehdokkaita meillä on juuri sinun omalla alueellasi.

Jos lehti jäi tulematta, tai et halua paperimainoksia kotiisi, voit lukea lehden myös tästä linkistä.

Ehdokasvideo upeista kuntavaaliehdokkaistamme

Kuntavaalit käydään kesäkuussa 2021. Kuntavaaleissa päätetään meille kuntalaisille tärkeistä asioista; palveluista, kuten terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, opetuksesta, päivähoidosta ja liikuntapaikoista. Ihmisen kokoisista asioista.

Esittelemme videolla upeita ehdokkaitamme, jotka ovat valmiina kehittämään Keravaa entistä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Videon näet Youtube-kanavaltamme, pääset sinne tästä.

🌹 Haluaisitko sinä olla mukana tekemässä yhdessä maailman parasta Keravaa?

Äänestä tulevissa kuntavaaleissa! 📅 ennakkoäänestys 26.5.-8.6. 📅 varsinainen vaalipäivä 13.6.

58 upean ehdokkaan porukalla kuntavaaleihin

Aikamoinen loppurutistus on takana, mutta nyt on vaalipäällikön helppo hymyillä.

Tänään jätettiin viimeiset ehdokaslomakkeet keskusvaalilautakunnalle. Ehdokasasettelua sai vielä tuunata ja jätimme tänään 12 uuden upean ehdokkaan tiedot listaamme täydentämään.

Toinen toisiamme koronapandemian kourissa tukien on ollut linjoilla mahtava yhteishenki.

Tällä porukalla on upeaa lähteä kehittämään entistä parempaa Keravaa. 🌹🌹🌹

#kuntavaalit2021 #kerava