Avainsana: valtuustoaloite

Rottahavainnot eri puolilla Keravaa ovat lisääntyneet kuluneen vuoden aikana paljon.  Erityisen paljon rottia on havaittu mm. aseman seudulla, Saviolla ja Ahjossa. Rottia on katualueilla, asemilla, puistoissa ja piha-alueilla.

Viranomaisten vastuulla on rottakannan hallitseminen kaupungissa. Tähän työhön kuuluu rottakannan analysointi, torjuntatyön koordinointi ja toteuttaminen sekä kuntalaisten ohjaus ja neuvonta. Tämän lisäksi kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät ovat velvoitettuja huolehtimaan omien kiinteistöjensä siisteydestä ja siitä, etteivät ne houkuttele rottia puoleensa.

Rottahavainto kiinteistössä edellyttää välittömiä torjuntatoimia.  Kiinteistön omistaja voi tehdä torjuntatoimia itse, mutta rottien karkottaminen myrkyttämällä on kiellettyä muiden kuin tuholaistorjunnan ammattilaisten toimesta.

Keravalla rottapopulaatio on kasvanut niin suureksi, että kuntalaisten käytössä olevat torjuntakeinot eivät ole riittävän tehokkaita pitämään rotat poissa piha-alueilta ja ulkorakennuksista. Minä ja muut allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Kerava ryhtyy aktiivisiin toimiin rottapopulaation pienentämiseksi yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Keravalla 8.6.2020

Nina Korventaival

Keravalla toimii useita järjestöjä, jotka toimivat kokonaan tai osin vapaaehtoisvoimin. Keskeisiä vapaaehtoistyötä tarjoavia ja toteuttavia toimijoita ovat mm. Talkoorengas, Keski-uudenmaan yhdistysverkoston järjestöt, Me-talo, seurakunnat ja paikalliset eläkeläisjärjestöt.

Vapaaehtoiset tuovat iloa ja apua kaupungin toimialojen asiakkaille, mutta siitä huolimatta vapaaehtoistyön lisäämistä kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan. Vapaaehtoistyö täydentää ja tukee kaupungin omia palveluita. Vapaaehtoisten ohjautuminen kaupungin toimialoille entistä tehokkaammin, vaatii kaupungin oman vapaaehtoistyön verkoston luomista.

Vapaaehtoistyötä koordinoidaan kaupungin omana toimintana esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Kaupunkien vapaaehtoistyön koordinoinnista vastaavat työntekijät kehittävät kaupungin omille toimialoille suuntautuvaa vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä vapaaehtoistoimintaa tarjoavien toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori organisoi vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia ja virkistystä sekä tukee vapaaehtoisia ja sitä toteuttavia toimijoita arjessa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava tekee selvityksen vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, koordinoinnista ja kokonaisuudesta Keravalla. Selvityksen tuloksena voi olla vapaaehtoistyön koordinointivastuun nimeäminen jollekin taholle tai henkilölle.

Nina Korventaival, Sari Pesu, Lahja Havansi, Inna Kallioinen ja Juhani Lohikoski

Kunnalla on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevien sosiaalipalveluyksiköiden toimintaa. Sosiaalipalveluyksiköt ovat lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköitä.

Kunnan tehtävänä on valvoa, että asiakkaille on laadittu asianmukainen hoito- ja palvelusuunnitelma ja että asiakkaat saavat hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset laadukkaat palvelut.

Kunnat voivat toteuttaa sosiaalihuollon valvontaa monin eri tavoin. Keravalla valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveystoimiala.  Viranhaltijoiden vastuulla on seurata sekä kunnan omaa että alueen yksityistä palveluntuotantoa. Keravalla viranomaiset tekevät valvontaa muun työnsä ohella ja valvontaan kohdistettu resurssointi ei ole riittävää. Lisäksi osa valvontakohteista kuuluu valvovan viranomaisen omaan vastuualueeseen, jolloin viranhaltija on esteellinen suorittamaan puolueetonta valvontaa.

Keravan sd-valtuustoryhmä esittää, että Kerava käynnistää sosiaalipalveluiden valvontaohjelman valmistelun. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus valvonnan hankkimiseen ostopalveluna tai kuntayhteistyönä. Valvontaohjelman tulee sisältää sosiaalipalveluyksiköiden valvonnan periaatteet ja toteutussuunnitelman Keravalla toimivissa ostopalveluyksiköissä ja kaupungin omissa lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköissä.

Keravalla 3.6.2019

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Keravalla asuu n. 7000 ikäihmistä. Heidän määränsä ja  ikänsä nousee jatkuvasti, ja vaikeudet selviytyä arjessa kasvavat. Monet heistä haluavat asua omassa kodissaan, mutta siihen tarvitaan tukitoimia. Erilaiset tukitoimet ovat tarpeen myös laitoksissa asuville.

Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneitä on kuultava niissä asioissa, jotka koskevat heitä. Tätä varten on perustettu kuntiin vanhusneuvostoja. Vaikka vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli vaikuttaa erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa mm. lausuntoja antamalla, niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmenevien ongelmien selvittämiseen. Erityistä huolta kannamme kotona asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä.

Ehdotamme, että Keravalle perustetaan vanhusasiamiehen toimi. Vanhusasiamies täydentää vanhusneuvoston toimintaa valvomalla vanhustenhoidon saatavuutta ja laatua, tuomalla ongelmat esille ja raportoimalla niistä. Vanhusasiamies turvaa ikähmisten oikeuksien, palveluiden sekä yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Vanhusasiamies ottaa vastaan palautetta ikäihmisiltä, sovittelee ja järjestäää neuvotteluja heidän, heidän omaistensa ja palveluntuottajien kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmatilanteissa. Hän selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista sekä esittää kehittämismahdollisuuksia.

Vanhusasiamiehillä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa, ja tarvittaessa vanhusneuvosto voi antaa vanhusasiamiehelle selvitettäväksi yksittäistä kuntalaista koskevia asioita. Lisäksi vanhusasiamies käy yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista.

Keravalla 4.6.2018

Marja-Liisa Nykänen, SD ja Maila Hölttä, VAS