Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.
Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.
Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.
Keravalla 13.6.2022
SDP Kerava valtuustoryhmä