Avainsana: valtuustoaloite

Sirkusmarkkinat ja tapahtumat takaisin keskustaan! Keskustasta Keravan tapahtumien keskus!

Oletko samaa mieltä?

Tein tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen siitä, että Keravan tulee luoda keskustasta tapahtumien ydinalue.

Se tarkoittaa sitä, että muun muassa Sirkusmarkkinat tulisi palauttaa keskustaan ja tehdä keskustasta muutenkin Keravan yleisötapahtumien ykköspaikka

Alla valtuustoaloitteeni, jonka allekirjoitti lisäkseni 36 muuta valtuutettua 50 mahdollisesta – ja mikä hienoa, allekirjoittajia oli valtuustosalin joka puolelta.

Valtuustoaloite: Keskustasta Keravan tapahtumien keskus

Keravan keskustan alue on ollut jo vuosikymmeniä Keravan sydän. Mikä on tapahtunut keskustassa, on hyödyttänyt koko kaupunkia ja kaupunkilaisia. Keravalle toimiva ja elävä keskusta on ollut ja on ehdoton vetovoimatekijä. Keskusta-alueemme on kuin tehty kansaa palvelevien tapahtumien pitopaikaksi ja alustaksi.

Samaan aikaan Kerava on uuden edessä. Kaupungin täytyy tehdä valintoja ja keskittyä ydinvahvuuksiinsa. Keskusta ei elä itsestään eikä elinvoima hakeudu Keravalle itsestään. Kilpailu ihmisten ajasta ja valinnoista kuntien ja vetovoimaisten keskusten välillä on kovaa – ja Kerava voi pärjätä kovassa kisassa vain sillä, että se tukeutuu luontaisiin vahvuuksiinsa, joita ovat kaupungin ja keskustan kompaktius, monenlainen saavutettavuus, pitkälti valmis infrastruktuuri, esteettömyys sekä keskusta-alueen joustavuus monenlaisten tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava puhui Keravan valtuustolle siitä, että sellaiset kaupungit pärjäävät tulevaisuudessa, jossa luodaan erilaisille kohtaamisille aktiivisesti tiloja ja paikkoja. Keravalla on tähän kaikki edellytykset. Mutta siihen tarvitaan yhteinen visio ja sitoumus.

Kerava tarvitseekin kaupunkistrategiansa tueksi ja kärjeksi selkeän ja eteenpäin kurkottavan tapahtumastrategian, joka lähtee siitä, että Keravan tapahtumien painopiste on jatkossa yhä selkeämmin keskustassa. Tarvitsemme myös tapahtumien kehittämisohjelman ja kestäviä tekoja, jotka lisäävät Keravan ja keskusta-alueen veto- ja elinvoimaa. Hajauttamalla kaikille tarkoitettuja tapahtumia eri puolille kaupunkia, tai väliaikaisille kentille, heikennetään Keravan luontaisia voima- ja vetovoimatekijöitä. Ja poistetaan keskustasta elämää ja elämyksiä. Muun muassa keskustassa olleiden Sirkusmarkkinoiden, vanhojen autojen tapahtumien ja monien uusien tapahtumien luonteva ja toimiva paikka on keskustassa.

Keravalla on kaikki edellytykset tapahtumien ja elävään keskustaan. Etuja on monia. Keskusta on Keravalla kompakti ja selkeä, se on kaikkien saavutettavissa. Keskustassa ovat myös valmiit ja esteettömät kulkureitit, sekä hyvin hoidetut viheralueet, monenlaiset palvelut ja suuri määrä valmiita pysäköintipaikkoja. Keskustassa ja sen läheisyydessä asuu myös paljon asukkaita. Keskustassa toimii myös suuri määrä keravalaisia yrityksiä, joiden toimintaa keskustaan sijoitetut tapahtumat tuovat menestymisen mahdollisuuksia. Samaan aikaan rautatieaseman ja linja-autoaseman sekä toimivien liikenneväylien kautta Keravan keskustaan on helppoa ja luontevaa tulla kauempaakin.

Työ keskustan vireyttämiseksi ja tapahtumien keskustan vahvistamiseksi on aloitettava välittömästi, sillä keskustassa on vireillä useita suunnitelmia, jotka vaikuttavat tulevaisuuden kehitykseen: kävelykadun suunnittelukilpailu sekä keskuskentän, keskuspuiston, asema-alueen, Kauppalantalon ympäristön ja Aurinkomäen kehittäminen ovat kaikki suunnitelmissa. Näiden kaikkien alueiden kehittämisessä on otettava keskeisesti huomioon tapahtumien tarpeet ja erityispiirteet. Työhön on otettava myös kiinteistönomistajat, yritykset ja kaikki keravalaiset. Keskustasta tulee tehdä toimiva, muuntojoustava, viihtyisä, kaikille soveltuva, eikä keskustan alueelle tule suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, jotka estävät alueiden ja tilojen käyttöä monenlaisten tapahtumien ja toimintojen alustana.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kerava linjaa keskustan tapahtumien painopistealueeksi ja valmistelee tapahtumaohjelman, joka tukeutuu Keravan erityisiin vahvuuksiin ja keskustaan.

Keravalla 13.4.2026

Samuli Isola

Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on Suomessa yleistä, ja niiden määrä on lisääntynyt toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Eniten määräaikaisissa työsuhteissa ovat nuoret ja naiset.

Kokoomuksen johtama hallitus on esittänyt uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntijoiden arvioiden ja poliittisten naisjärjestöjen, myös hallituspuolueiden omien järjestöjen, mukaan esitys lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös omassa esityksessään. Vuoden 2024 väestötutkimuksen mukaan joka neljäs raskaana oleva on kokenut raskaussyrjintää. Tasa-arvovaltuutetun mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaussyrjintä Suomessa -tutkimuksen mukaan yleisin raskaussyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.

Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt huomattavasti yksityistä sektoria enemmän. Tilastokeskuksen mukaan julkisella sektorilla määräaikaisten työsopimusten osuus oli 24,8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 13,0 prosenttia vuonna 2023. Lukumääräisesti määräaikaisessa työsuhteessa oli julkisella sektorilla 163 000 ja yksityisellä sektorilla 210 000 palkansaajaa. Ehdotettu muutos heikentäisi erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisäisi epävarmuutta Keravan työpaikoilla, joilla henkilöstön pysyvyys, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat kriittisiä palveluiden laadulle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi.

Esitämme lisäksi, että Kerava vaikuttaa omistajaohjauksen kautta alueensa julkisiin työnantajiin, jotta myös nämä sitoutuisivat vastaavaan periaatteeseen. Kun suuret julkiset työnantajat toimivat yhdessä, voidaan ehkäistä epävarmojen pätkätöiden lisääntymistä koko pääkaupunkiseudulla.

Keravan tulee toimia esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työnantajapolitiikasta, joka tukee henkilöstön hyvinvointia ja vahvistaa työnantajamielikuvaa.

Edellä todetun perusteella esitämme, että:

Kerava sitoutuu olemaan ottamatta käyttöön perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka laki tämän mahdollistaisi.

Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto sisällytetään Keravan henkilöstöstrategiaan.

Tämä linjaus tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa Keravan veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla.

Kerava

13.4.2026

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Taiteidentapahtuma Keravalle

Kerava on kulttuurikaupunki. Täällä on tanssiopisto, musiikkiopisto, kuvataideopisto, joiden oppilaiden esityksistä kuntalaiset voivat nauttia. Perusopetuksen lisäksi Keravalla on ammatillinen oppilaitos ja lukio, jossa opiskelijat voivat myös perehtyä taideaineisiin. Lisäksi täällä muun muassa toimiin teatteri, ja Keravalla on pitkät perinteet sirkustaiteen saralla. Purkutaidetapahtuma on tuonut Keravalle myönteistä mainetta. Taide- ja museokeskus Sinkka avaa ovensa jälleen tulevana kesänä. Taide käsitteenä kattaa laajasti taiteen ja kulttuurin kirjon.

Useilla paikkakunnilla Suomessa järjestetään vuosittain kulttuuria läpileikkaavia tapahtumia, joita usein kutsutaan taiteiden yö -tapahtumiksi. Keravan kaupungin tavoitteena on elävöittää kaupunkia. Kaupunkistrategian vuorovaikutusraportissa kaupunkilaiset esittävät toiveen kaupunkikulttuurin lisäämiseksi.

Tässä valtuustoaloitteessa esitetään, että Keravan kaupunki selvittää yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden kanssa mahdollisuutta järjestää Keravalla taiteiden yö, taiteiden ilta tai vastaava taidetta ja kulttuuria läpileikkaava taiteidentapahtuma. Tapahtuma olisi omiaan elävöittämään keravalaista kulttuuritoimintaa, ja se voisi lisätä toimeliaisuutta kulttuurin ja liike-elämän alueilla sekä tuoda esiintymismahdollisuuksia eri taiteenalojen edustajille. Tapahtuma voisi myös tuoda yleisölle mahdollisuuksia osallistua taidetapahtumiin matalalla kynnyksellä.

Keravalla 9.2.2026

Jari Laukia