Avainsana: valtuustoaloite

Valtuustoaloite 26.9.2022

Yhteys Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen

Valtuustoaloite ehdottaa yhteyttä Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen. Tuusulan, Keravan ja Järvenpään alueella sijaitseva Tuomalan metsä ja suo on n. 250 hehtaarin yhtenäinen metsäalue, joka on osittain suojeltu, ja metsänhoitoa suunnitellaan nyt luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön lähtökohdista. Metsä sisältää paikoittain useita arvokkaita luontokohteita.

Alueelta löytyy Tuusulan puolella valmiiksi valaistu Annivaaran ulkoilureitti, Keravan puolella Pihkaniityn pururata sekä laaja epävirallinen kovan käytön muokkaama polkuverkosto. Tuusulan kunta suunnittelee alueelle laajempaa virkistysaluetta ja on asettanut osallistavan metsäsuunnittelun käsikirjan sekä Tuomalansuon hoito- ja käyttösuunnitelman nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten nyt jo tehtyyn suunnitelmaan 14.10.22 asti. Saadun palautteen perusteella suunnitelma viimeistellään. Suunnitelma toimenpide-ehdotukset on kohdennettu pääosin Tuusulan kunnan ja valtion omistamille alueille: tiedottaminen ja opastaminen, reitit, virkistyskäyttöä tukevat rakenteet sekä käytön ohjaaminen (parkkipaikat, julkisen liikenteen yhteydet).

Suunnitelmaa on ollut laatimassa myös Keravan kaupungin edustaja, ja Keravan puolelle on suunnitteilla mm. puomi ja opaste Kalevankadun päähän, sekä nuotiopaikka Mansikkamäelle. Karttoihin alueen sisäänkulku on kuitenkin laadittu Tuusulan suunnasta. Keravan nuotiopaikalta on vain epäviralliset polkuverkostot syvemmälle metsään. Luonteva sisäänkulku Keravalta olisi Kalevankadun päästä, josta on jo nyt olemassa laaja polkuverkosto, ja jota on kuljettu vuosikymmenten ajan. Kalevan koululle kulkevat HSL:n bussit. Keravalaiset ovat metsäalueen suurin käyttäjäkunta, ja sitä ovat käyttäneet mm. Keravan Urheilijoiden suunnistajat, partiolippukunta Kalevan Kipunat sekä maastopyöräilijät. Lisäksi Keravan ja Tuusulan latuverkosto alueella on ollut yhtenäinen jo vuosikymmeniä. Olisi tärkeä saada Keravan puoleiselle alueelle opastettu reitti, jotta risteilevät polut eivät kuluttaisi luontoa loppuun. Kulkemista voitaisiin herkillä paikoilla ohjata opastuksella ja luontielementeillä ja polkuverkoston hallitsematonta leviämistä voidaan estää rakenteilla, kuten pitkospuilla. Esteettömät pitkospuut mahdollistaisivat rattaiden, pyörätuolien ja rollaatoreiden kanssa kulun luonnossa. Opastettu polku myös yhdistäisi Keravan Tuomalansuolle rakennettavaan pitkospuuverkostoon ja siten mahdollistaisi suoran kävelyreitin Keravan asemalta Tuusulanjärvelle saakka.

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitäämme, että Keravan puoleiselle metsäalueelle toteutettaisiin virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä kuten opasteita, reititystä sekä käytön ohjaamista Kalevankadun päädystä ja käytäisiin vuoropuhelua sekä Tuusulan kunnan että metsänomistajien kanssa, jotta virallinen yhteys, epävirallisten ja luontoa kuluttavien polkuverkostojen sijaan, saataisiin yhteys Kalevasta Tuomalansuon virkistysalueeseen.

Keravan sd-valtuustoryhmä

Keravan vihreä valtuustoryhmä

Kerava on pyörä- ja kävelymatkan päässä monesta kohteesta, jonne ihmiset niin Keravalta, kuin naapurikunnista kulkevat autojen lisäksi myös pyörällä ja kävellen. Me paikalliset tiedämme missä on Tuusulan Rantatie ja missä päin Sipoo tai minne pitää lähteä, jos haluaa Kalevaan tai vaikkapa Aurinkomäelle, mutta uudet keravalaiset ja naapurikuntien asukkaat eivät tätä tiedä.

Palautetta tulee tasaisesti, että Keravalla on vaikea löytää paikkoja, koska opasteita on niin vähän. Kerava on kuitenkin mainio kohde pyöräillä ja kävellä niin Sipoosta, Järvenpäästä, Tuusulasta  kuin Vantaaltakin. Vieraalle ihmiselle opasteiden puuttuminen luo kuvan vaikeaselkoisesta ja vähän sisäänpäin kääntyneestä kaupungista, jossa ei keskustan lisäksi oikein muuta mainittavaa olekaan, ja tämähän ei ole totta. Omien kohteiden lisäksi meiltä kulkee helposti pyörällä tai kävellen naapurikuntienkin kohteisiin. Sähköpyöräilyn lisääntyessä kymmenien kilometrienkään matka ei ole mikään harvinaisuus.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan opasteet kevyelle liikenteelle kartoitetaan ja laitetaan ajan tasalle siten, että täällä on mukava myös uusien ihmisten kulkea paikasta toiseen ilman jatkuvaa reitin hakemista älypuhelimesta tai kartasta. Omalta osaltaan toimivat opasteet lisäävät mielikuvaa elinvoimaisesta Hyvän Elämän Kaupungista.

Keravalla 19.9.2021

Keravan lounaiskulmassa sijaitseva Matkoissuo on Keravan luonnon monimuotoisuuden ja suoalueverkoston kannalta keskeinen alue. Koivikon asuinalueen kyljessä sijaitseva suoalue on monin tavoin merkittävä luontoalue.

Valtaosa suoalueesta sijaitsee Tuusulan puolella, jossa se muodostaa 32 hehtaarin kokoisen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevan Matkoisuon läpi kulkee valtaoja, jonka lähiympäristö on muuttunut puolukkaturvekankaaksi ja mustikkaturvekankaaksi. Molemmin puolin valtaojaa Matkoissuon keskiosa on kuitenkin säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ojan länsipuolisella suoalueella esiintyy uhanalaisia (VU) suotyyppejä, kuten muurainkorpea, tupasvillakorpea sekä hyvin vähäisessä määrin sarakorpea. Lisäksi tavataan isovarpurämettä ja tupasvillarämeen erilaisia variantteja. Ojan itäpuolella esiintyviä uhanalaisia (VU) suotyyppejä ovat tupasvillakorvet, ruohoiset sarakorvet, puolukkakorvet, sararämeet ja saranevat. Lisäksi tavataan kuljurämettä ja tupasvillarämeen eri variantteja. Huomionarvoisista lintulajeista kohteelta on tavattu käki ja tiltaltti, lisäksi vanhan metsän lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen.

Keravan puoleisella osalla suoalue ja sen reunat ovat Tuusulan puolta metsittyneempiä, mutta luonnonsuojelualueen kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta Keravan puoleisen osan suojelu olisi erittäin tärkeää. Koko alue muodostaa sekä luonnonsuojelullisesti, virkistyksellisesti että maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Matkoissuo on tärkeä osa suoyhdistymää, joka tulisi säilyttää osana maakunnallista suojelualueverkostoa.

Matkoissuon Keravan puoleinen osa on merkitty voimassa olevassa Keravan yleiskaavassa SL-merkinnällä, jonka mukaan alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän lisäksi ehdotusvaiheessa olevassa Keravan viherkaavassa Matkoissuo on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Varsinainen päätös Matkoissuon julistamisesta Keravan toiseksi luonnonsuojelualueeksi (Haukkavuoren luonnonsuojelualueen ohelle) puuttuu.

Me allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupungin tekee päätöksen, että se päättää hakea Matkoissuon Keravan puoleisen osalle luonnonsuojelualueen statusta. Yhdessä Tuusulan puolen jo olemassa olevan Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen kanssa se muodostaisi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän yhtenäisen luonnonsuojelualueen.

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Kuva on Samulin itsensä kuvaama aloitteen alkuperäisestä ympäristöstä 24.5.2021

Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta.

Koulut voivat tarjota myös koulun sisäistä, koulun omille oppilaille tarjottavaa painotettua opetusta, kuten Kuopiossakin tehdään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Keravan perusopetuksen oppilaille ja huoltajille tehdään kysely, jossa kartoitetaan painotusopetuksen yläkoulujen ainetarjontavalikko. Jonka perusteella kaikkien Keravan 7.-9. -luokkien painotusluokka opetus jatkossa järjestettäisiin. Jolloin jatkossa kaikilla yläkoulun oppilailla olisi mahdollisuus saada painotettua opetusta omassa lähikoulussaan ilman pääsykokeita.

Tähän ideaan perustuen pyydämme, että valmistellaan uusi keravalainen painotusopetuksen malli, joka voidaan ottaa käyttöön 1.8.2022 syksystä alkaen.

Keravalla 20.5.2021

Niina Saarinen ja Anne Karjalainen