Valtuustoaloite: yhteys Kalevasta Tuomalansuon virkistysalueeseen

Valtuustoaloite 26.9.2022

Yhteys Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen

Valtuustoaloite ehdottaa yhteyttä Keravan Kalevan kaupunginosasta suunnitteilla olevaan Tuusulan Tuomalansuon virkistysalueeseen. Tuusulan, Keravan ja Järvenpään alueella sijaitseva Tuomalan metsä ja suo on n. 250 hehtaarin yhtenäinen metsäalue, joka on osittain suojeltu, ja metsänhoitoa suunnitellaan nyt luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön lähtökohdista. Metsä sisältää paikoittain useita arvokkaita luontokohteita.

Alueelta löytyy Tuusulan puolella valmiiksi valaistu Annivaaran ulkoilureitti, Keravan puolella Pihkaniityn pururata sekä laaja epävirallinen kovan käytön muokkaama polkuverkosto. Tuusulan kunta suunnittelee alueelle laajempaa virkistysaluetta ja on asettanut osallistavan metsäsuunnittelun käsikirjan sekä Tuomalansuon hoito- ja käyttösuunnitelman nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten nyt jo tehtyyn suunnitelmaan 14.10.22 asti. Saadun palautteen perusteella suunnitelma viimeistellään. Suunnitelma toimenpide-ehdotukset on kohdennettu pääosin Tuusulan kunnan ja valtion omistamille alueille: tiedottaminen ja opastaminen, reitit, virkistyskäyttöä tukevat rakenteet sekä käytön ohjaaminen (parkkipaikat, julkisen liikenteen yhteydet).

Suunnitelmaa on ollut laatimassa myös Keravan kaupungin edustaja, ja Keravan puolelle on suunnitteilla mm. puomi ja opaste Kalevankadun päähän, sekä nuotiopaikka Mansikkamäelle. Karttoihin alueen sisäänkulku on kuitenkin laadittu Tuusulan suunnasta. Keravan nuotiopaikalta on vain epäviralliset polkuverkostot syvemmälle metsään. Luonteva sisäänkulku Keravalta olisi Kalevankadun päästä, josta on jo nyt olemassa laaja polkuverkosto, ja jota on kuljettu vuosikymmenten ajan. Kalevan koululle kulkevat HSL:n bussit. Keravalaiset ovat metsäalueen suurin käyttäjäkunta, ja sitä ovat käyttäneet mm. Keravan Urheilijoiden suunnistajat, partiolippukunta Kalevan Kipunat sekä maastopyöräilijät. Lisäksi Keravan ja Tuusulan latuverkosto alueella on ollut yhtenäinen jo vuosikymmeniä. Olisi tärkeä saada Keravan puoleiselle alueelle opastettu reitti, jotta risteilevät polut eivät kuluttaisi luontoa loppuun. Kulkemista voitaisiin herkillä paikoilla ohjata opastuksella ja luontielementeillä ja polkuverkoston hallitsematonta leviämistä voidaan estää rakenteilla, kuten pitkospuilla. Esteettömät pitkospuut mahdollistaisivat rattaiden, pyörätuolien ja rollaatoreiden kanssa kulun luonnossa. Opastettu polku myös yhdistäisi Keravan Tuomalansuolle rakennettavaan pitkospuuverkostoon ja siten mahdollistaisi suoran kävelyreitin Keravan asemalta Tuusulanjärvelle saakka.

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitäämme, että Keravan puoleiselle metsäalueelle toteutettaisiin virkistyskäyttöä tukevia toimenpiteitä kuten opasteita, reititystä sekä käytön ohjaamista Kalevankadun päädystä ja käytäisiin vuoropuhelua sekä Tuusulan kunnan että metsänomistajien kanssa, jotta virallinen yhteys, epävirallisten ja luontoa kuluttavien polkuverkostojen sijaan, saataisiin yhteys Kalevasta Tuomalansuon virkistysalueeseen.

Keravan sd-valtuustoryhmä

Keravan vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite: Kerava tutkimuskohteeksi – pieni radanvarsikaupunki ja muuttuva yhteiskunta

Muuttuva maailma ja yhteiskunta ja muutoksien tuomat haasteet muuttavat myös Keravaa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, huumeiden saatavuus on helpompaa kuin ikinä ja nuorten väkivallan on nähty raaistuvan ja tekijöiden nuorentuvan. Lisäksi äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osuus väestöstä kasvaa. Nämä asiat tuovat uusia haasteita palveluihin. Palveluiden on yritettävä pysyä perässä ja samaan aikaan niin kaupungin kuin kaupunkilaistenkin talousnäkymät ovat vähintäänkin haastavat. Mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseen ei ole.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta, vaan keinoja kaikkien lasten ja nuorten yhteiskunnan toimijoiksi kasvamiseen on etsittävä kaikin tavoin. Näemme ja kuulemme, mitä isommissa lähikaupungeissa tapahtuu ja tiedämme, että radanvarsikaupunkina isompien kaupunkien ilmiöt saapuvat tänne väistämättä. Apulaisprofessori Venla Borneliuksen mukaan segregaatiota on tarkasteltu lähes ainoastaan isojen kaupunkien ongelmana, vaikka sen vaikutukset näkyvät myös pienemmissä kaupungeissa (H.S 13.6.2022). Voimme jäädä odottamaan, tai voimme etsiä ratkaisuja. Kentän huoli harvoin yksinään riittää muutokseen. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa.

Tästä syystä esitämme, että Kerava etsiytyy tai tarjoutuu tutkimuskohteeksi. Tutkimuksen avulla Keravan on mahdollista suunnitella ja toteuttaa palveluita niin, että painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa eivätkä ongelmat pääse pahenemaan. Pienenä ja kompaktina pääkaupunkiseudun radanvarsikaupunkina Keravaa on verrattain helppo tutkia. Vaikka Kerava on pieni, täällä on kaikki mitä isoissakin kaupungeissa – lyhyen junamatkan päässä pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Olemme vielä vaiheessa, jossa tilanteen kehitykseen voi vaikuttaa. Asumme pienessä kaupungissa, jossa on yhteisöllisyyttä ja tahtoa varmistaa, että keravalaiset voivat hyvin ja että arki Keravalla on onnellista ja sujuvaa.

Keravalla 13.6.2022

SDP Kerava valtuustoryhmä

Aloite: Selkokieli palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Selkokieli on suomen kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli.  Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. (THL, Vammaispalveluiden käsikirja).

Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä.

Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista noin 22% on vieraskielisiä ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa.

Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä (Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa. Painopisteenä kielellinen saavutettavuus – Valto (valtioneuvosto.fi). Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle.

SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen.

Valtuustoaloite: Opasteet ajan tasalle Keravalla

Kerava on pyörä- ja kävelymatkan päässä monesta kohteesta, jonne ihmiset niin Keravalta, kuin naapurikunnista kulkevat autojen lisäksi myös pyörällä ja kävellen. Me paikalliset tiedämme missä on Tuusulan Rantatie ja missä päin Sipoo tai minne pitää lähteä, jos haluaa Kalevaan tai vaikkapa Aurinkomäelle, mutta uudet keravalaiset ja naapurikuntien asukkaat eivät tätä tiedä.

Palautetta tulee tasaisesti, että Keravalla on vaikea löytää paikkoja, koska opasteita on niin vähän. Kerava on kuitenkin mainio kohde pyöräillä ja kävellä niin Sipoosta, Järvenpäästä, Tuusulasta  kuin Vantaaltakin. Vieraalle ihmiselle opasteiden puuttuminen luo kuvan vaikeaselkoisesta ja vähän sisäänpäin kääntyneestä kaupungista, jossa ei keskustan lisäksi oikein muuta mainittavaa olekaan, ja tämähän ei ole totta. Omien kohteiden lisäksi meiltä kulkee helposti pyörällä tai kävellen naapurikuntienkin kohteisiin. Sähköpyöräilyn lisääntyessä kymmenien kilometrienkään matka ei ole mikään harvinaisuus.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan opasteet kevyelle liikenteelle kartoitetaan ja laitetaan ajan tasalle siten, että täällä on mukava myös uusien ihmisten kulkea paikasta toiseen ilman jatkuvaa reitin hakemista älypuhelimesta tai kartasta. Omalta osaltaan toimivat opasteet lisäävät mielikuvaa elinvoimaisesta Hyvän Elämän Kaupungista.

Keravalla 19.9.2021

Valtuustoaloite: Matkoissuosta Keravan toinen luonnonsuojelualue

Keravan lounaiskulmassa sijaitseva Matkoissuo on Keravan luonnon monimuotoisuuden ja suoalueverkoston kannalta keskeinen alue. Koivikon asuinalueen kyljessä sijaitseva suoalue on monin tavoin merkittävä luontoalue.

Valtaosa suoalueesta sijaitsee Tuusulan puolella, jossa se muodostaa 32 hehtaarin kokoisen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevan Matkoisuon läpi kulkee valtaoja, jonka lähiympäristö on muuttunut puolukkaturvekankaaksi ja mustikkaturvekankaaksi. Molemmin puolin valtaojaa Matkoissuon keskiosa on kuitenkin säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ojan länsipuolisella suoalueella esiintyy uhanalaisia (VU) suotyyppejä, kuten muurainkorpea, tupasvillakorpea sekä hyvin vähäisessä määrin sarakorpea. Lisäksi tavataan isovarpurämettä ja tupasvillarämeen erilaisia variantteja. Ojan itäpuolella esiintyviä uhanalaisia (VU) suotyyppejä ovat tupasvillakorvet, ruohoiset sarakorvet, puolukkakorvet, sararämeet ja saranevat. Lisäksi tavataan kuljurämettä ja tupasvillarämeen eri variantteja. Huomionarvoisista lintulajeista kohteelta on tavattu käki ja tiltaltti, lisäksi vanhan metsän lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen.

Keravan puoleisella osalla suoalue ja sen reunat ovat Tuusulan puolta metsittyneempiä, mutta luonnonsuojelualueen kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta Keravan puoleisen osan suojelu olisi erittäin tärkeää. Koko alue muodostaa sekä luonnonsuojelullisesti, virkistyksellisesti että maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Matkoissuo on tärkeä osa suoyhdistymää, joka tulisi säilyttää osana maakunnallista suojelualueverkostoa.

Matkoissuon Keravan puoleinen osa on merkitty voimassa olevassa Keravan yleiskaavassa SL-merkinnällä, jonka mukaan alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän lisäksi ehdotusvaiheessa olevassa Keravan viherkaavassa Matkoissuo on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Varsinainen päätös Matkoissuon julistamisesta Keravan toiseksi luonnonsuojelualueeksi (Haukkavuoren luonnonsuojelualueen ohelle) puuttuu.

Me allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupungin tekee päätöksen, että se päättää hakea Matkoissuon Keravan puoleisen osalle luonnonsuojelualueen statusta. Yhdessä Tuusulan puolen jo olemassa olevan Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen kanssa se muodostaisi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän yhtenäisen luonnonsuojelualueen.

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Kuva on Samulin itsensä kuvaama aloitteen alkuperäisestä ympäristöstä 24.5.2021

Valtuustoaloite: Jokaisella oppilaalla on oikeus painotettuun opetukseen

Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta.

Koulut voivat tarjota myös koulun sisäistä, koulun omille oppilaille tarjottavaa painotettua opetusta, kuten Kuopiossakin tehdään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Keravan perusopetuksen oppilaille ja huoltajille tehdään kysely, jossa kartoitetaan painotusopetuksen yläkoulujen ainetarjontavalikko. Jonka perusteella kaikkien Keravan 7.-9. -luokkien painotusluokka opetus jatkossa järjestettäisiin. Jolloin jatkossa kaikilla yläkoulun oppilailla olisi mahdollisuus saada painotettua opetusta omassa lähikoulussaan ilman pääsykokeita.

Tähän ideaan perustuen pyydämme, että valmistellaan uusi keravalainen painotusopetuksen malli, joka voidaan ottaa käyttöön 1.8.2022 syksystä alkaen.

Keravalla 20.5.2021

Niina Saarinen ja Anne Karjalainen

Sujuva palvelupolku nepsy-lapsille Keravalla

Neuropsykiatrisesti oireilevien eli nepsy-lasten ja heidän perheensä saama tuki on valtakunnallisesti epätasa-arvoista ja mikään taho ei koordinoi palvelukokonaisuutta. Ongelmien varhainen tunnistaminen edellyttää mm. neuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun saumatonta yhteistyötä ja nopeaa lähetettä erikoissairaanhoitoon. Valtakunnallisesti tunnistetut ongelmat sujuvan ja tarpeisiin vastaavan palvelupolun löytymiseksi ovat todellisuutta myös Keravalla. Liian usein jää perheiden omalle vastuulle selvittää, mitä palveluita ja tukitoimia on saatavilla.

Nepsy-lasten pääsy vammaispalveluiden asiakkaaksi ei ole itsestään selvää toisin, kuin esimerkiksi lievästi kehitysvammaisilla lapsilla. Keravan omaishoidontuen myöntämiskriteerit ja käytettävissä oleva hoitoisuusarvio eivät ole sovellu nepsy-lasten hoitoisuuden arviointiin, jonka takia myönteisten omaishoidontuen päätösten saaminen on hankalaa. Nepsy-lapset ovat usein väliinputoajia ja perheiden avun tarpeeseen havahdutaan vasta, kun vanhemmat uupuvat tai lapsen koulunkäynti muodostuu hoitosuhteen puuttumisen takia mahdottomaksi. Tilanteen kriisiytyminen voi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen ja ääritapauksessa jopa huostaanottoon.

Tarvitsemme Keravalle mallin, jossa nepsy-lapset saavat varhaisessa vaiheessa asiantuntevaa palveluohjausta ja pääsevät tutkimuksiin. Mallissa huomioidaan lisäksi nepsy-lapsen tuen tarve koulumaailmassa. Nepsy-lapsen opetuksessa tulee huomioida mm. lapsen aistitoimintojen poikkeavuus, toiminnanohjauksen vaikeus ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava selvittää, miten nepsy-lasten monialainen palvelupolku varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi on mahdollista saada sujuvaksi Keravalla. Selvittelytyössä tulee tehdä yhteistyötä Vantaan kanssa ja tuleva malli tulee huomioida Kerava-Vantaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.

Nina Korventaival, SDP

Mari Kauhaniemi, Vihreät

Valtuustoaloite Alpo ”Aikka” Hakalan muiston kunnioittamiseksi Keravalla

Alpo ”Aikka” Hakala, Teddy Guitar poistui keskuudestamme 10.4.2021. Hänen mukanaan lähti ilmiö, joka antoi keravalaisuudelle kasvot ja äänen kokonaiselle sukupolvelle. Alpo Hakala oli mies, jonka laulun, karisman, taidon, tyylitajun ymmärsi jokainen, joka pysähtyi kuulemaan ja katsomaan.

Alpo Hakalalla oli syvä ymmärrys musiikin ja kulttuurin yhteisistä juurista. Hän ymmärsi ja oivalsi, hänen suuri musiikillinen sivistyksensä nosti esiin hiljaisia soundeja ja muistoja sieltä jostain. Hän loi uutta ja yhdisti vanhaa ja teki kaikesta erityistä. Se synnytti ainutlaatuista, joka sai Suomen sydämet syrjälleen ja nuorison löytämään tien.

Alpo Hakala oli mies, joka lauloi Keravan musiikin maailmankartalle. Alpon, Antti-Pekan ja Palen Teddy & The Tigers oli ilmiö, Suomen suosituin yhtye 70-luvun lopulla. Se asetti uudet standardit sille, miten vanhan ajan rokista tehdään uuden ajan rokkia. Ja miten kaukaa Amerikan takamailta nousseesta musiikista ja kulttuuriperinnöstä tuli kiinteä osa suomalaista nuorisokultturia. Yhtyeuransa (erityisesti Teddy & The Tigers ja Bad Sign) jälkeen Aikka jatkoi sooloprojekteilla, joissa hän nosti esiin ja uudisti herkempää, koskettavaa mies ja penkki -musiikkiperinnettä.

Alpo Hakalan merkitystä kaikelle tälle – musiikille, Suomelle ja Keravalle – ei voi yliarvioida. Hän oli se, joka loi, joka tulkitsi ja välitti musiikin voimaa meille kaikille.

Alpo Hakala oli keravalainen ikoni. Hänen juurensa olivat syvällä Keravan mullassa ja savessa. Hän nosti Keravaa ja keravalaisuutta esiin kaikin tavoin. Hänen merkityksensä Keravan kannalta on mittaamaton. Se työ kantaa hedelmää tästä eteenkinpäin.

Alpo Hakala on todella ansainnut pysyvän muistomerkin kotikaupunkiinsa. Se voi olla Aurinkomäen esiintymislavan nimeäminen mestarin mukaan, se voi löytyä jonkin merkityksellisen paikan, kadun, polun tai puiston nimeämisestä Alpo ”Aikka” Hakalan mukaan.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Keravan kaupunki kunnioittaa Alpo ”Aikka” Hakalan muistoa ja nimeää hänen muistolleen merkittävän paikan kotikaupungissaan Keravalla.

Keravalla 11.4.2021

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen henkilöstön vaaterahan maksamiseksi Keravalla

Varhaiskasvatuksen opetus- ja hoitohenkilöstön päivittäisiin työtehtäviin kuuluu ulkoilu lasten kanssa ympäri vuoden. Työtehtävien hoitaminen edellyttää asianmukaisia ulkokäyttöön soveltuvia kausivaatteita ja -jalkineita, jotka henkilöstön tulee hankkia itse. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle muodostuu ulkovarusteiden lisäksi kuluja myös erilaisten liikuntavarusteiden ja -välineiden hankinnasta sekä sisävaatteiden poikkeuksellisen suuresta kulumisesta, rikkoutumisesta ja likaantumisesta.

Työkäytössä olevia vaatteita ja kenkiä voi vähentää tulonhankkimiskuluina verotuksessa vain, jos työpukua ei voi käyttää muutoin kuin työtehtävissä (Verohallinnon ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista, 4.5). Tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ei ole oikeutettu verovähennykseen ammattikäyttöön hankkimiensa vaatteiden ja muiden varusteiden osalta, riippumatta siitä, käytetäänkö vaatteita tosiasiallisesti myös vapaa-ajalla vaiko vain työtehtävän suorittamisessa.

Keravalla on pula koulutetusta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajia haettaessa päteviä hakijoita puuttuu vuosittain, eivätkä kaikki tehtäviin valitut ota paikkaa vastaan, vaan suuntaavat töihin naapurikuntiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaus Keravalla ei ole kilpailukykyinen kaikkien lähikuntien palkkatason kanssa. Esimerkiksi Vantaan ja Tuusulan kunnan palkkataso on Keravaa parempi.

Vaateraha lisää Keravan vetovoimaisuutta työnantajana ja on konkreettinen kädenojennus työolojen parantamisen suuntaan, sekä osoitus varhaiskasvatuksen ammattilaisten työn arvostamisesta. Vaateraha kannustaa nykyisiä varhaiskasvatuksen osaajia jäämään töihin Keravalle ja auttaa kaupunkia saamaan uusia motivoituneita työntekijöitä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava ottaa käyttöön 200 euron suuruisen vaaterahan maksukäytännön varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Vaateraha maksetaan kahdessa erässä, kesäkuussa ja joulukuussa.

Keravalla 12.4.2021

Nina Korventaival (SDP) ja Karoliina Kaarivirta (Vihreät)

Oppisopimus osana Keravan työllisyyspalveluja – uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi Keravalla

Keravan SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt tämän illan valtuuston 15.3. kokoukseen seuraavan valtuustoaloitteen:

Viime vuonna 2020 Keravan kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus nousi ennätykselliseen 3 miljoonaan euroon. Keravalla on tällä hetkellä yhteensä 2436 työtöntä, joista 678 pitkäaikaistyöttömiä. Nyt olisikin tärkeää kehittää uusia palveluja, menetelmiä ja tapoja työllistää keravalaisia työttömiä. Tämä olisi ns. win-win-win –tilanne, kun pitkään työttömänä ollut pääsisi uudelle työura- tai opiskelupolulle ja uusia ammattilaisia saataisiin koulutettua työvoimasta kärsiville aloille. Samaan aikaan Keravan maksama kuntaosuus pienenisi. Hyviä uusia malleja ja käytänteitä on mahdollista hakea muista kunnista, kuten esimerkiksi Oulusta.


Oppisopimus osana kuntien työllisyyspalveluja – Case Oulun Lintulammen asukasyhdistys ry
Oulun mallissa työttömille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella uuteen ammattiin, joissa työllisyysnäkymät Oulun seudulla on hyvät. Mallissa hyödynnetään palkkatukea ja sen lisäksi Oulu maksaa kuntalisän. Oulun mallissa työnantajana ja käytännön toteuttajana toimii paikallinen kolmannen sektorin toimija ja oppisopimuksen toteuttaa paikallinen ammatillinen oppilaitos. Mallissa on panostettu oppisopimuskoulutettavan ohjaukseen. Tavoitteena on että noin 18 kk oppisopimusjakson jälkeen siirrytään joko Oulun kaupungille töihin, avoimille työmarkkinoille tai jatkamaan opintoja. Mallilla on saatu koulutettu erityisesti lähihoitajia ja lähiavustajia ikäihmisten kotiin tarjottavaan hoivapalveluihin.

Mallia on mahdollista muokata Keravalle sopivaksi ja hakea ulkopuolista rahoitusta mallin rakentamiseen. Oppisopimuksella on mahdollista kouluttautua useisiin ammatteihin ja työllistyä eri sektoreille mm. hoitoala, varhaiskasvatus, henkilökohtainen avustaminen, kotipalvelut, liikunta-ala, kunnossapito, rakentaminen, siivous, valmennus, kulttuuri-ala.

Keravan SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Kerava lähtee rakentamaan uusia toimintamalleja työllisyyden parantamiseksi, ja että selvitämme ulkopuolisen rahoituksen hakemista näiden työllisyyttä parantavien mallien kehittelyyn. Lisäksi ehdotamme että Kerava selvittää Oulussa käytössä olevan kolmannen sektorin rakentaman ja käytössä olevan oppisopimusta hyödyntävän työllistävän mallin soveltamista Keravalle.