Oppisopimus osana Keravan työllisyyspalveluja – uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi Keravalla

Keravan SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt tämän illan valtuuston 15.3. kokoukseen seuraavan valtuustoaloitteen:

Viime vuonna 2020 Keravan kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus nousi ennätykselliseen 3 miljoonaan euroon. Keravalla on tällä hetkellä yhteensä 2436 työtöntä, joista 678 pitkäaikaistyöttömiä. Nyt olisikin tärkeää kehittää uusia palveluja, menetelmiä ja tapoja työllistää keravalaisia työttömiä. Tämä olisi ns. win-win-win –tilanne, kun pitkään työttömänä ollut pääsisi uudelle työura- tai opiskelupolulle ja uusia ammattilaisia saataisiin koulutettua työvoimasta kärsiville aloille. Samaan aikaan Keravan maksama kuntaosuus pienenisi. Hyviä uusia malleja ja käytänteitä on mahdollista hakea muista kunnista, kuten esimerkiksi Oulusta.


Oppisopimus osana kuntien työllisyyspalveluja – Case Oulun Lintulammen asukasyhdistys ry
Oulun mallissa työttömille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella uuteen ammattiin, joissa työllisyysnäkymät Oulun seudulla on hyvät. Mallissa hyödynnetään palkkatukea ja sen lisäksi Oulu maksaa kuntalisän. Oulun mallissa työnantajana ja käytännön toteuttajana toimii paikallinen kolmannen sektorin toimija ja oppisopimuksen toteuttaa paikallinen ammatillinen oppilaitos. Mallissa on panostettu oppisopimuskoulutettavan ohjaukseen. Tavoitteena on että noin 18 kk oppisopimusjakson jälkeen siirrytään joko Oulun kaupungille töihin, avoimille työmarkkinoille tai jatkamaan opintoja. Mallilla on saatu koulutettu erityisesti lähihoitajia ja lähiavustajia ikäihmisten kotiin tarjottavaan hoivapalveluihin.

Mallia on mahdollista muokata Keravalle sopivaksi ja hakea ulkopuolista rahoitusta mallin rakentamiseen. Oppisopimuksella on mahdollista kouluttautua useisiin ammatteihin ja työllistyä eri sektoreille mm. hoitoala, varhaiskasvatus, henkilökohtainen avustaminen, kotipalvelut, liikunta-ala, kunnossapito, rakentaminen, siivous, valmennus, kulttuuri-ala.

Keravan SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Kerava lähtee rakentamaan uusia toimintamalleja työllisyyden parantamiseksi, ja että selvitämme ulkopuolisen rahoituksen hakemista näiden työllisyyttä parantavien mallien kehittelyyn. Lisäksi ehdotamme että Kerava selvittää Oulussa käytössä olevan kolmannen sektorin rakentaman ja käytössä olevan oppisopimusta hyödyntävän työllistävän mallin soveltamista Keravalle.

Kohti parempaa ja asiakaslähtöistä katujen kunnossapitoa

Keravan SD-valtuustoryhmän valtuustoaloite 1.2.2021

Katujen kunnossapito on tärkeä kuntalaisille tarjottava palvelu. Erityisesti talvella lumen aurauksen ja hiekoituksen onnistuminen vaikuttavat kaikkien kuntalaisten, ja erityisesti erityisryhmien, turvallisuuteen ja liikkumiseen. Siksi katujen kunnossapidon laatuun ja nopeuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupungin itse tuottamassa katujen kunnossapidossa ja kaupungin solmimissa kunnossapitourakkasopimuksissa.

Samalla on selkeästi parannettava kaupungin reaaliaikaista ja jatkuvaa tiedotusta kunnossapidon etenemisestä ja siitä, miten ongelmapaikoista voi ilmoittaa kaupungin kunnossapidon suuntaan. Palautteen antaminen, ja palautteeseen aktiviisesti vastaaminen kaikkia kanavia pitkin on nostettava kaupungin prioriteettilistalle korkealle.

Katujen kunnossapito on erittäin tärkeä palvelu kuntalaisille. Kyseessä on myös turvallisuusasia.

Eräs tapa parantaa katujen kunnossapidon laatua ja sopimusten seurantaa on tehdä se läpinäkyväksi asukkaille hyödyntämällä teknologiaa. Olisikin selvitettävä, voidaanko hankkia kaupunkiin sähköinen järjestelmä, josta asukas voi seurata reaaliaikaisesti lumiaurauksen edistymistä sekä antaa palautetta. Tällaisia teknologioita on jo käytössä Suomen kuntakentässä, esimerkiksi Järvenpäässä ja Oulussa.

SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Keravan kaupunki selkiyttää katujen kunnossapidon tiedotusta ja kertoo aktiivisesti katujen kunnossapidon etenemisestä. Lisäksi selvittää sähköisen järjestelmän hankkimista katujen kunnossapidon reaaliaikaiseen seurantaan sekä asukkaiden palvelun parantamiseksi että urakoiden laadun valvontaan.

Kuva: Kerava.fi

Valtuustoaloite suoraa asiakastyötä tekevän sote-henkilökunnan kiittämisestä koronan aikana tehdystä työstä

Korona-aika on ollut sosiaali- ja terveysalan työntekijöille monin tavoin raskas ja se on vaatinut heiltä paineensietokykyä ja joustamista. Valmiuslaki mahdollisti poikkeamia palvelusuhteen ehdoissa mm. vuosilomien, työtehtävien, työyksiköiden vaihdon ja irtisanomisajan suhteen. Edelliset lisäsivät työntekijöiden kuormitusta tilanteessa, jossa työn suorittaminen asettaa heidät eturintamaan kaikille tuntemattoman ja uhkaavan uuden viruksen kanssa.

Koronan toinen aalto on parhaillaan käynnissä ja emme tiedä, miten kova koitos sote-henkilöstöllä on edessä. Tehyn teettämän kyselyn mukaan vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Kerava tarvitsee erityisen paljon hoito- ja ohjaustyötä tekevää motivoitunutta sote-henkilökuntaa.

Minä ja aloitteen muut allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki osoittaa arvostuksensa suoraa asiakastyötä tekeville sote-alan työntekijöille, joiden työtehtävien hoitaminen ei ole mahdollista etätyössä. Esitämme, että Kerava lahjoittaa kaupungin palveluksessa oleville suoraa asiakastyötä tekeville ohjaus- ja hoitotyön ammattilaisille kiitokseksi arvokkaasta työstä 70 euron arvoisen verottoman lahjakortin, jonka työntekijä voi käyttää omaa jaksamistaan tukevaan toimintaan.

Tämän aloitteen mukainen sote-henkilöstön kiittäminen on toimenpide, joka osaltaan vahvistaa Keravan strategista tavoitetta olla työnantaja hyvinvoiville ja innostuneille työntekijöille. Kerava on monessa asiassa edelläkävijä, nyt meillä on mahdollisuus olla sitä myös työnantajana poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa.

Keravalla – Hyvän elämän kaupungissa

Nina Korventaival (SDP), Samuli Isola (SDP)

Valtuustoaloite sote-henkilöstön kiittämisestä koronan aikana tehdystä työstä

Korona-aika on ollut sosiaali- ja terveysalan työntekijöille monin tavoin raskas ja se on vaatinut heiltä paineensietokykyä ja joustamista. Valmiuslaki mahdollisti poikkeamia palvelusuhteen ehdoissa mm. vuosilomien, työtehtävien, työyksiköiden vaihdon ja irtisanomisajan suhteen. Edelliset lisäsivät työntekijöiden kuormitusta tilanteessa, jossa työn suorittaminen asettaa heidät eturintamaan kaikille tuntemattoman ja uhkaavan uuden viruksen kanssa.

Koronan toinen aalto on parhaillaan käynnissä ja emme tiedä, miten kova koitos sote-henkilöstöllä on edessä. Tehyn teettämän kyselyn mukaan vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Kerava tarvitsee erityisen paljon hoito- ja ohjaustyötä tekevää motivoitunutta sote-henkilökuntaa.

Me aloitteen jättäneet ja aloitteen muut allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki osoittaa arvostuksensa suoraa asiakastyötä tekeville sote-alan työntekijöille, joiden työtehtävien hoitaminen ei ole mahdollista etätyössä. Esitämme, että Kerava lahjoittaa kaupungin palveluksessa oleville suoraa asiakastyötä tekeville ohjaus- ja hoitotyön ammattilaisille kiitokseksi arvokkaasta työstä tuntuvan suuruisen verottoman lahjakortin vai vastaavan etuuden, jonka työntekijä voi käyttää omaa jaksamistaan tukevaan toimintaan. Etuuden hankinnassa huomioidaan keravalaiset yritykset.

Tämän aloitteen mukainen sote-henkilöstön kiittäminen on toimenpide, joka osaltaan vahvistaa Keravan strategista tavoitetta olla työnantaja hyvinvoiville ja innostuneille työntekijöille. Kerava on monessa asiassa edelläkävijä, nyt meillä on mahdollisuus olla sitä myös työnantajana poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa.

Aloitteen ideoimiseen ja muotoiluun on osallistunut myös sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Heli Karhu.

Keravalla – Hyvän elämän kaupungissa

Nina Korventaival (SDP)

Samuli Isola (SDP)

VALTUUSTOALOITE ROTTAPOPULAATION NOPEAKSI JA TEHOKKAKSI VÄHENTÄMISEKSI KERAVALLA

Rottahavainnot eri puolilla Keravaa ovat lisääntyneet kuluneen vuoden aikana paljon.  Erityisen paljon rottia on havaittu mm. aseman seudulla, Saviolla ja Ahjossa. Rottia on katualueilla, asemilla, puistoissa ja piha-alueilla.

Viranomaisten vastuulla on rottakannan hallitseminen kaupungissa. Tähän työhön kuuluu rottakannan analysointi, torjuntatyön koordinointi ja toteuttaminen sekä kuntalaisten ohjaus ja neuvonta. Tämän lisäksi kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät ovat velvoitettuja huolehtimaan omien kiinteistöjensä siisteydestä ja siitä, etteivät ne houkuttele rottia puoleensa.

Rottahavainto kiinteistössä edellyttää välittömiä torjuntatoimia.  Kiinteistön omistaja voi tehdä torjuntatoimia itse, mutta rottien karkottaminen myrkyttämällä on kiellettyä muiden kuin tuholaistorjunnan ammattilaisten toimesta.

Keravalla rottapopulaatio on kasvanut niin suureksi, että kuntalaisten käytössä olevat torjuntakeinot eivät ole riittävän tehokkaita pitämään rotat poissa piha-alueilta ja ulkorakennuksista. Minä ja muut allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Kerava ryhtyy aktiivisiin toimiin rottapopulaation pienentämiseksi yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Keravalla 8.6.2020

Nina Korventaival

VALTUUSTOALOITE SELVITYKSESTÄ VAPAAEHTOISTYÖN MAHDOLLISUUKSISTA KERAVALLA

Keravalla toimii useita järjestöjä, jotka toimivat kokonaan tai osin vapaaehtoisvoimin. Keskeisiä vapaaehtoistyötä tarjoavia ja toteuttavia toimijoita ovat mm. Talkoorengas, Keski-uudenmaan yhdistysverkoston järjestöt, Me-talo, seurakunnat ja paikalliset eläkeläisjärjestöt.

Vapaaehtoiset tuovat iloa ja apua kaupungin toimialojen asiakkaille, mutta siitä huolimatta vapaaehtoistyön lisäämistä kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan. Vapaaehtoistyö täydentää ja tukee kaupungin omia palveluita. Vapaaehtoisten ohjautuminen kaupungin toimialoille entistä tehokkaammin, vaatii kaupungin oman vapaaehtoistyön verkoston luomista.

Vapaaehtoistyötä koordinoidaan kaupungin omana toimintana esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Kaupunkien vapaaehtoistyön koordinoinnista vastaavat työntekijät kehittävät kaupungin omille toimialoille suuntautuvaa vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä vapaaehtoistoimintaa tarjoavien toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori organisoi vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia ja virkistystä sekä tukee vapaaehtoisia ja sitä toteuttavia toimijoita arjessa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava tekee selvityksen vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, koordinoinnista ja kokonaisuudesta Keravalla. Selvityksen tuloksena voi olla vapaaehtoistyön koordinointivastuun nimeäminen jollekin taholle tai henkilölle.

Nina Korventaival, Sari Pesu, Lahja Havansi, Inna Kallioinen ja Juhani Lohikoski

Valtuustoaloite Keravan sosiaalipalveluiden valvonnan tehostamisesta

Kunnalla on vastuu valvoa alueellaan sijaitsevien sosiaalipalveluyksiköiden toimintaa. Sosiaalipalveluyksiköt ovat lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköitä.

Kunnan tehtävänä on valvoa, että asiakkaille on laadittu asianmukainen hoito- ja palvelusuunnitelma ja että asiakkaat saavat hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset laadukkaat palvelut.

Kunnat voivat toteuttaa sosiaalihuollon valvontaa monin eri tavoin. Keravalla valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveystoimiala.  Viranhaltijoiden vastuulla on seurata sekä kunnan omaa että alueen yksityistä palveluntuotantoa. Keravalla viranomaiset tekevät valvontaa muun työnsä ohella ja valvontaan kohdistettu resurssointi ei ole riittävää. Lisäksi osa valvontakohteista kuuluu valvovan viranomaisen omaan vastuualueeseen, jolloin viranhaltija on esteellinen suorittamaan puolueetonta valvontaa.

Keravan sd-valtuustoryhmä esittää, että Kerava käynnistää sosiaalipalveluiden valvontaohjelman valmistelun. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus valvonnan hankkimiseen ostopalveluna tai kuntayhteistyönä. Valvontaohjelman tulee sisältää sosiaalipalveluyksiköiden valvonnan periaatteet ja toteutussuunnitelman Keravalla toimivissa ostopalveluyksiköissä ja kaupungin omissa lastensuojelu-, vanhus-, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluyksiköissä.

Keravalla 3.6.2019

Keravan Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Vanhusasiamiehen toimi Keravalle

Keravalla asuu n. 7000 ikäihmistä. Heidän määränsä ja  ikänsä nousee jatkuvasti, ja vaikeudet selviytyä arjessa kasvavat. Monet heistä haluavat asua omassa kodissaan, mutta siihen tarvitaan tukitoimia. Erilaiset tukitoimet ovat tarpeen myös laitoksissa asuville.

Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneitä on kuultava niissä asioissa, jotka koskevat heitä. Tätä varten on perustettu kuntiin vanhusneuvostoja. Vaikka vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli vaikuttaa erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa mm. lausuntoja antamalla, niillä ei ole mahdollisuuksia puuttua yksittäisten ikäihmisten palveluissa ilmenevien ongelmien selvittämiseen. Erityistä huolta kannamme kotona asuvista huonokuntoisista ikäihmisistä.

Ehdotamme, että Keravalle perustetaan vanhusasiamiehen toimi. Vanhusasiamies täydentää vanhusneuvoston toimintaa valvomalla vanhustenhoidon saatavuutta ja laatua, tuomalla ongelmat esille ja raportoimalla niistä. Vanhusasiamies turvaa ikähmisten oikeuksien, palveluiden sekä yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Vanhusasiamies ottaa vastaan palautetta ikäihmisiltä, sovittelee ja järjestäää neuvotteluja heidän, heidän omaistensa ja palveluntuottajien kanssa ratkaisun löytämiseksi ongelmatilanteissa. Hän selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista sekä esittää kehittämismahdollisuuksia.

Vanhusasiamiehillä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa, ja tarvittaessa vanhusneuvosto voi antaa vanhusasiamiehelle selvitettäväksi yksittäistä kuntalaista koskevia asioita. Lisäksi vanhusasiamies käy yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa kertomassa ikäihmisten oikeuksista.

Keravalla 4.6.2018

Marja-Liisa Nykänen, SD ja Maila Hölttä, VAS