Avainsana: valtuustoaloite

Kerava on pyörä- ja kävelymatkan päässä monesta kohteesta, jonne ihmiset niin Keravalta, kuin naapurikunnista kulkevat autojen lisäksi myös pyörällä ja kävellen. Me paikalliset tiedämme missä on Tuusulan Rantatie ja missä päin Sipoo tai minne pitää lähteä, jos haluaa Kalevaan tai vaikkapa Aurinkomäelle, mutta uudet keravalaiset ja naapurikuntien asukkaat eivät tätä tiedä.

Palautetta tulee tasaisesti, että Keravalla on vaikea löytää paikkoja, koska opasteita on niin vähän. Kerava on kuitenkin mainio kohde pyöräillä ja kävellä niin Sipoosta, Järvenpäästä, Tuusulasta  kuin Vantaaltakin. Vieraalle ihmiselle opasteiden puuttuminen luo kuvan vaikeaselkoisesta ja vähän sisäänpäin kääntyneestä kaupungista, jossa ei keskustan lisäksi oikein muuta mainittavaa olekaan, ja tämähän ei ole totta. Omien kohteiden lisäksi meiltä kulkee helposti pyörällä tai kävellen naapurikuntienkin kohteisiin. Sähköpyöräilyn lisääntyessä kymmenien kilometrienkään matka ei ole mikään harvinaisuus.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet ehdotamme, että Keravan opasteet kevyelle liikenteelle kartoitetaan ja laitetaan ajan tasalle siten, että täällä on mukava myös uusien ihmisten kulkea paikasta toiseen ilman jatkuvaa reitin hakemista älypuhelimesta tai kartasta. Omalta osaltaan toimivat opasteet lisäävät mielikuvaa elinvoimaisesta Hyvän Elämän Kaupungista.

Keravalla 19.9.2021

Keravan lounaiskulmassa sijaitseva Matkoissuo on Keravan luonnon monimuotoisuuden ja suoalueverkoston kannalta keskeinen alue. Koivikon asuinalueen kyljessä sijaitseva suoalue on monin tavoin merkittävä luontoalue.

Valtaosa suoalueesta sijaitsee Tuusulan puolella, jossa se muodostaa 32 hehtaarin kokoisen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Kohteen kaakkoisosassa sijaitsevan Matkoisuon läpi kulkee valtaoja, jonka lähiympäristö on muuttunut puolukkaturvekankaaksi ja mustikkaturvekankaaksi. Molemmin puolin valtaojaa Matkoissuon keskiosa on kuitenkin säilynyt hyvin luonnontilaisena. Ojan länsipuolisella suoalueella esiintyy uhanalaisia (VU) suotyyppejä, kuten muurainkorpea, tupasvillakorpea sekä hyvin vähäisessä määrin sarakorpea. Lisäksi tavataan isovarpurämettä ja tupasvillarämeen erilaisia variantteja. Ojan itäpuolella esiintyviä uhanalaisia (VU) suotyyppejä ovat tupasvillakorvet, ruohoiset sarakorvet, puolukkakorvet, sararämeet ja saranevat. Lisäksi tavataan kuljurämettä ja tupasvillarämeen eri variantteja. Huomionarvoisista lintulajeista kohteelta on tavattu käki ja tiltaltti, lisäksi vanhan metsän lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja hömötiainen.

Keravan puoleisella osalla suoalue ja sen reunat ovat Tuusulan puolta metsittyneempiä, mutta luonnonsuojelualueen kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta Keravan puoleisen osan suojelu olisi erittäin tärkeää. Koko alue muodostaa sekä luonnonsuojelullisesti, virkistyksellisesti että maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Matkoissuo on tärkeä osa suoyhdistymää, joka tulisi säilyttää osana maakunnallista suojelualueverkostoa.

Matkoissuon Keravan puoleinen osa on merkitty voimassa olevassa Keravan yleiskaavassa SL-merkinnällä, jonka mukaan alue on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu. Tämän lisäksi ehdotusvaiheessa olevassa Keravan viherkaavassa Matkoissuo on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Varsinainen päätös Matkoissuon julistamisesta Keravan toiseksi luonnonsuojelualueeksi (Haukkavuoren luonnonsuojelualueen ohelle) puuttuu.

Me allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupungin tekee päätöksen, että se päättää hakea Matkoissuon Keravan puoleisen osalle luonnonsuojelualueen statusta. Yhdessä Tuusulan puolen jo olemassa olevan Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen kanssa se muodostaisi maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävän yhtenäisen luonnonsuojelualueen.

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Kuva on Samulin itsensä kuvaama aloitteen alkuperäisestä ympäristöstä 24.5.2021

Painotusopetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen/oppiaineisiin käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotusopetukseen annettuja tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikottaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta.

Koulut voivat tarjota myös koulun sisäistä, koulun omille oppilaille tarjottavaa painotettua opetusta, kuten Kuopiossakin tehdään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Keravan perusopetuksen oppilaille ja huoltajille tehdään kysely, jossa kartoitetaan painotusopetuksen yläkoulujen ainetarjontavalikko. Jonka perusteella kaikkien Keravan 7.-9. -luokkien painotusluokka opetus jatkossa järjestettäisiin. Jolloin jatkossa kaikilla yläkoulun oppilailla olisi mahdollisuus saada painotettua opetusta omassa lähikoulussaan ilman pääsykokeita.

Tähän ideaan perustuen pyydämme, että valmistellaan uusi keravalainen painotusopetuksen malli, joka voidaan ottaa käyttöön 1.8.2022 syksystä alkaen.

Keravalla 20.5.2021

Niina Saarinen ja Anne Karjalainen

Neuropsykiatrisesti oireilevien eli nepsy-lasten ja heidän perheensä saama tuki on valtakunnallisesti epätasa-arvoista ja mikään taho ei koordinoi palvelukokonaisuutta. Ongelmien varhainen tunnistaminen edellyttää mm. neuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun saumatonta yhteistyötä ja nopeaa lähetettä erikoissairaanhoitoon. Valtakunnallisesti tunnistetut ongelmat sujuvan ja tarpeisiin vastaavan palvelupolun löytymiseksi ovat todellisuutta myös Keravalla. Liian usein jää perheiden omalle vastuulle selvittää, mitä palveluita ja tukitoimia on saatavilla.

Nepsy-lasten pääsy vammaispalveluiden asiakkaaksi ei ole itsestään selvää toisin, kuin esimerkiksi lievästi kehitysvammaisilla lapsilla. Keravan omaishoidontuen myöntämiskriteerit ja käytettävissä oleva hoitoisuusarvio eivät ole sovellu nepsy-lasten hoitoisuuden arviointiin, jonka takia myönteisten omaishoidontuen päätösten saaminen on hankalaa. Nepsy-lapset ovat usein väliinputoajia ja perheiden avun tarpeeseen havahdutaan vasta, kun vanhemmat uupuvat tai lapsen koulunkäynti muodostuu hoitosuhteen puuttumisen takia mahdottomaksi. Tilanteen kriisiytyminen voi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen ja ääritapauksessa jopa huostaanottoon.

Tarvitsemme Keravalle mallin, jossa nepsy-lapset saavat varhaisessa vaiheessa asiantuntevaa palveluohjausta ja pääsevät tutkimuksiin. Mallissa huomioidaan lisäksi nepsy-lapsen tuen tarve koulumaailmassa. Nepsy-lapsen opetuksessa tulee huomioida mm. lapsen aistitoimintojen poikkeavuus, toiminnanohjauksen vaikeus ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät erityispiirteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava selvittää, miten nepsy-lasten monialainen palvelupolku varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi on mahdollista saada sujuvaksi Keravalla. Selvittelytyössä tulee tehdä yhteistyötä Vantaan kanssa ja tuleva malli tulee huomioida Kerava-Vantaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.

Nina Korventaival, SDP

Mari Kauhaniemi, Vihreät

Alpo ”Aikka” Hakala, Teddy Guitar poistui keskuudestamme 10.4.2021. Hänen mukanaan lähti ilmiö, joka antoi keravalaisuudelle kasvot ja äänen kokonaiselle sukupolvelle. Alpo Hakala oli mies, jonka laulun, karisman, taidon, tyylitajun ymmärsi jokainen, joka pysähtyi kuulemaan ja katsomaan.

Alpo Hakalalla oli syvä ymmärrys musiikin ja kulttuurin yhteisistä juurista. Hän ymmärsi ja oivalsi, hänen suuri musiikillinen sivistyksensä nosti esiin hiljaisia soundeja ja muistoja sieltä jostain. Hän loi uutta ja yhdisti vanhaa ja teki kaikesta erityistä. Se synnytti ainutlaatuista, joka sai Suomen sydämet syrjälleen ja nuorison löytämään tien.

Alpo Hakala oli mies, joka lauloi Keravan musiikin maailmankartalle. Alpon, Antti-Pekan ja Palen Teddy & The Tigers oli ilmiö, Suomen suosituin yhtye 70-luvun lopulla. Se asetti uudet standardit sille, miten vanhan ajan rokista tehdään uuden ajan rokkia. Ja miten kaukaa Amerikan takamailta nousseesta musiikista ja kulttuuriperinnöstä tuli kiinteä osa suomalaista nuorisokultturia. Yhtyeuransa (erityisesti Teddy & The Tigers ja Bad Sign) jälkeen Aikka jatkoi sooloprojekteilla, joissa hän nosti esiin ja uudisti herkempää, koskettavaa mies ja penkki -musiikkiperinnettä.

Alpo Hakalan merkitystä kaikelle tälle – musiikille, Suomelle ja Keravalle – ei voi yliarvioida. Hän oli se, joka loi, joka tulkitsi ja välitti musiikin voimaa meille kaikille.

Alpo Hakala oli keravalainen ikoni. Hänen juurensa olivat syvällä Keravan mullassa ja savessa. Hän nosti Keravaa ja keravalaisuutta esiin kaikin tavoin. Hänen merkityksensä Keravan kannalta on mittaamaton. Se työ kantaa hedelmää tästä eteenkinpäin.

Alpo Hakala on todella ansainnut pysyvän muistomerkin kotikaupunkiinsa. Se voi olla Aurinkomäen esiintymislavan nimeäminen mestarin mukaan, se voi löytyä jonkin merkityksellisen paikan, kadun, polun tai puiston nimeämisestä Alpo ”Aikka” Hakalan mukaan.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Keravan kaupunki kunnioittaa Alpo ”Aikka” Hakalan muistoa ja nimeää hänen muistolleen merkittävän paikan kotikaupungissaan Keravalla.

Keravalla 11.4.2021

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu

Varhaiskasvatuksen opetus- ja hoitohenkilöstön päivittäisiin työtehtäviin kuuluu ulkoilu lasten kanssa ympäri vuoden. Työtehtävien hoitaminen edellyttää asianmukaisia ulkokäyttöön soveltuvia kausivaatteita ja -jalkineita, jotka henkilöstön tulee hankkia itse. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle muodostuu ulkovarusteiden lisäksi kuluja myös erilaisten liikuntavarusteiden ja -välineiden hankinnasta sekä sisävaatteiden poikkeuksellisen suuresta kulumisesta, rikkoutumisesta ja likaantumisesta.

Työkäytössä olevia vaatteita ja kenkiä voi vähentää tulonhankkimiskuluina verotuksessa vain, jos työpukua ei voi käyttää muutoin kuin työtehtävissä (Verohallinnon ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista, 4.5). Tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö ei ole oikeutettu verovähennykseen ammattikäyttöön hankkimiensa vaatteiden ja muiden varusteiden osalta, riippumatta siitä, käytetäänkö vaatteita tosiasiallisesti myös vapaa-ajalla vaiko vain työtehtävän suorittamisessa.

Keravalla on pula koulutetusta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajia haettaessa päteviä hakijoita puuttuu vuosittain, eivätkä kaikki tehtäviin valitut ota paikkaa vastaan, vaan suuntaavat töihin naapurikuntiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaus Keravalla ei ole kilpailukykyinen kaikkien lähikuntien palkkatason kanssa. Esimerkiksi Vantaan ja Tuusulan kunnan palkkataso on Keravaa parempi.

Vaateraha lisää Keravan vetovoimaisuutta työnantajana ja on konkreettinen kädenojennus työolojen parantamisen suuntaan, sekä osoitus varhaiskasvatuksen ammattilaisten työn arvostamisesta. Vaateraha kannustaa nykyisiä varhaiskasvatuksen osaajia jäämään töihin Keravalle ja auttaa kaupunkia saamaan uusia motivoituneita työntekijöitä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava ottaa käyttöön 200 euron suuruisen vaaterahan maksukäytännön varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Vaateraha maksetaan kahdessa erässä, kesäkuussa ja joulukuussa.

Keravalla 12.4.2021

Nina Korventaival (SDP) ja Karoliina Kaarivirta (Vihreät)

Keravan SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt tämän illan valtuuston 15.3. kokoukseen seuraavan valtuustoaloitteen:

Viime vuonna 2020 Keravan kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus nousi ennätykselliseen 3 miljoonaan euroon. Keravalla on tällä hetkellä yhteensä 2436 työtöntä, joista 678 pitkäaikaistyöttömiä. Nyt olisikin tärkeää kehittää uusia palveluja, menetelmiä ja tapoja työllistää keravalaisia työttömiä. Tämä olisi ns. win-win-win –tilanne, kun pitkään työttömänä ollut pääsisi uudelle työura- tai opiskelupolulle ja uusia ammattilaisia saataisiin koulutettua työvoimasta kärsiville aloille. Samaan aikaan Keravan maksama kuntaosuus pienenisi. Hyviä uusia malleja ja käytänteitä on mahdollista hakea muista kunnista, kuten esimerkiksi Oulusta.

Oppisopimus osana kuntien työllisyyspalveluja – Case Oulun Lintulammen asukasyhdistys ry
Oulun mallissa työttömille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella uuteen ammattiin, joissa työllisyysnäkymät Oulun seudulla on hyvät. Mallissa hyödynnetään palkkatukea ja sen lisäksi Oulu maksaa kuntalisän. Oulun mallissa työnantajana ja käytännön toteuttajana toimii paikallinen kolmannen sektorin toimija ja oppisopimuksen toteuttaa paikallinen ammatillinen oppilaitos. Mallissa on panostettu oppisopimuskoulutettavan ohjaukseen. Tavoitteena on että noin 18 kk oppisopimusjakson jälkeen siirrytään joko Oulun kaupungille töihin, avoimille työmarkkinoille tai jatkamaan opintoja. Mallilla on saatu koulutettu erityisesti lähihoitajia ja lähiavustajia ikäihmisten kotiin tarjottavaan hoivapalveluihin.

Mallia on mahdollista muokata Keravalle sopivaksi ja hakea ulkopuolista rahoitusta mallin rakentamiseen. Oppisopimuksella on mahdollista kouluttautua useisiin ammatteihin ja työllistyä eri sektoreille mm. hoitoala, varhaiskasvatus, henkilökohtainen avustaminen, kotipalvelut, liikunta-ala, kunnossapito, rakentaminen, siivous, valmennus, kulttuuri-ala.

Keravan SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Kerava lähtee rakentamaan uusia toimintamalleja työllisyyden parantamiseksi, ja että selvitämme ulkopuolisen rahoituksen hakemista näiden työllisyyttä parantavien mallien kehittelyyn. Lisäksi ehdotamme että Kerava selvittää Oulussa käytössä olevan kolmannen sektorin rakentaman ja käytössä olevan oppisopimusta hyödyntävän työllistävän mallin soveltamista Keravalle.

Keravan SD-valtuustoryhmän valtuustoaloite 1.2.2021

Katujen kunnossapito on tärkeä kuntalaisille tarjottava palvelu. Erityisesti talvella lumen aurauksen ja hiekoituksen onnistuminen vaikuttavat kaikkien kuntalaisten, ja erityisesti erityisryhmien, turvallisuuteen ja liikkumiseen. Siksi katujen kunnossapidon laatuun ja nopeuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupungin itse tuottamassa katujen kunnossapidossa ja kaupungin solmimissa kunnossapitourakkasopimuksissa.

Samalla on selkeästi parannettava kaupungin reaaliaikaista ja jatkuvaa tiedotusta kunnossapidon etenemisestä ja siitä, miten ongelmapaikoista voi ilmoittaa kaupungin kunnossapidon suuntaan. Palautteen antaminen, ja palautteeseen aktiviisesti vastaaminen kaikkia kanavia pitkin on nostettava kaupungin prioriteettilistalle korkealle.

Katujen kunnossapito on erittäin tärkeä palvelu kuntalaisille. Kyseessä on myös turvallisuusasia.

Eräs tapa parantaa katujen kunnossapidon laatua ja sopimusten seurantaa on tehdä se läpinäkyväksi asukkaille hyödyntämällä teknologiaa. Olisikin selvitettävä, voidaanko hankkia kaupunkiin sähköinen järjestelmä, josta asukas voi seurata reaaliaikaisesti lumiaurauksen edistymistä sekä antaa palautetta. Tällaisia teknologioita on jo käytössä Suomen kuntakentässä, esimerkiksi Järvenpäässä ja Oulussa.

SDP:n valtuustoryhmä esittää, että Keravan kaupunki selkiyttää katujen kunnossapidon tiedotusta ja kertoo aktiivisesti katujen kunnossapidon etenemisestä. Lisäksi selvittää sähköisen järjestelmän hankkimista katujen kunnossapidon reaaliaikaiseen seurantaan sekä asukkaiden palvelun parantamiseksi että urakoiden laadun valvontaan.

Kuva: Kerava.fi

Korona-aika on ollut sosiaali- ja terveysalan työntekijöille monin tavoin raskas ja se on vaatinut heiltä paineensietokykyä ja joustamista. Valmiuslaki mahdollisti poikkeamia palvelusuhteen ehdoissa mm. vuosilomien, työtehtävien, työyksiköiden vaihdon ja irtisanomisajan suhteen. Edelliset lisäsivät työntekijöiden kuormitusta tilanteessa, jossa työn suorittaminen asettaa heidät eturintamaan kaikille tuntemattoman ja uhkaavan uuden viruksen kanssa.

Koronan toinen aalto on parhaillaan käynnissä ja emme tiedä, miten kova koitos sote-henkilöstöllä on edessä. Tehyn teettämän kyselyn mukaan vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa Kerava tarvitsee erityisen paljon hoito- ja ohjaustyötä tekevää motivoitunutta sote-henkilökuntaa.

Minä ja aloitteen muut allekirjoittaneet esitämme, että Keravan kaupunki osoittaa arvostuksensa suoraa asiakastyötä tekeville sote-alan työntekijöille, joiden työtehtävien hoitaminen ei ole mahdollista etätyössä. Esitämme, että Kerava lahjoittaa kaupungin palveluksessa oleville suoraa asiakastyötä tekeville ohjaus- ja hoitotyön ammattilaisille kiitokseksi arvokkaasta työstä 70 euron arvoisen verottoman lahjakortin, jonka työntekijä voi käyttää omaa jaksamistaan tukevaan toimintaan.

Tämän aloitteen mukainen sote-henkilöstön kiittäminen on toimenpide, joka osaltaan vahvistaa Keravan strategista tavoitetta olla työnantaja hyvinvoiville ja innostuneille työntekijöille. Kerava on monessa asiassa edelläkävijä, nyt meillä on mahdollisuus olla sitä myös työnantajana poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa.

Keravalla – Hyvän elämän kaupungissa

Nina Korventaival (SDP), Samuli Isola (SDP)