Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2025 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Olemme hyväksymässä Keravan talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027. Talousarvion pohjana on kaupunkistrategiamme, jonka mukaisesti tehtävämme on varmistaa, että Kerava on nyt ja tulevaisuudessa hyvän elämän kaupunki.
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmämme mielestä talousarvio vuodelle 2025 mahdollistaa kaupunkimme vision toteutumisen.

Onnistuminen edellyttää luonnollisesti muutakin, kuin hyvin laaditun talousarvion. Meidän tulee huolehtia siitä, että hoidamme talouttamme vastuullisesti ja seuraamme strategian toteutumista aktiivisesti. Uuden kaupunkiorganisaatiomme, Uuden Keravan käynnistyminen ensi vuoden alussa vaatii paljon niin henkilöstöltä, kuin meiltä päättäjiltä.

Vuoden alussa voimaan tulee lisäksi TE-uudistus, jonka myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta Keravan ja Sipoon työllisyysalueelle. Kaupunkimme tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että työllisyysalueen toiminta käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla. On selvää, että muutos vie aikaa. Muutos kuitenkin onnistuu, kun asioita ennakoidaan ja tarvittaessa korjausliikkeitä tehdään ketterästi ja tarpeeksi ajoissa.


Olemme tyytyväisiä siihen, että talousarvioon sisältyy useita keravalaisille tärkeitä asioita, joista sovimme yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Kiitän hyvästä yhteistyöstä teitä, valtuustokollegat ja viranhaltijat.
Eurojen kohdistamisen lisäksi talousarvioneuvotteluissa sovimme usean tärkeän selvityksen toteuttamisesta ensi vuoden aikana. Ryhmämme esityksestä tehdään selvitys maahanmuuttaja- ja kotouttamispalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, selvitetään kouluruoan monipuolisuus ja laatu ja laaditaan perusteellinen osallisuusohjelma. Taideoppilaitosten avustuksiin tehtiin vuodelle 2025 indeksikorotus ja ensi vuoden aikana niiden avustuskokonaisuuksista tehdään perusteellinen selvitys. Ilman avustustason tarkistusta on vaarana, että lukukausimaksujen nousemisen myötä yhä useampi lapsi ja nuori jää taideopetuksen ulkopuolelle. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua vapaa-ajallaan oman mielenkiintonsa mukaiseen toimintaan.


Ryhmämme aloitteesta talousarvioneuvotteluissa sovittiin Kauppalan talon peruskorjauksen ja Keinukallion risteysalueen ja -tien suunnittelun edistämisestä. Kannatimme myös muita talousarviosopimukseen kirjattuja esityksiä.
Lopuksi muutama sana yleisellä tasolla asioista, joiden edistämisen tulee olla keskiössä ensi vuonna. Aseman seudun ja kaupungin keskustan suunnittelua ja hankkeita pitää edistää kaupunkilaisia osallistaen ja kaupunkilaisten etua parhaiten palvelevia ratkaisuvaihtoehtoja hakien.


Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvalliseen elämään tulee panostaa. Vuoden aikana on tärkeää tarkastella sitä, miten Kerava voi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja liikuntaseurojen toimintaa. Tarvitsemme yhteisöllisyyttä, järjestöjä, kulttuuria ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä lähikuntien kanssa.

Näiden sanojen saattelemana sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027.
Kiitos kaikille upeasta Kerava 100 -juhlavuodesta ja rauhaisaa joulun aikaa.

Nina Korventaival, pj

sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat julkistettu, vuoden 2025 toimihenkilöt valittu

SDP Keravan väki kokoontui maanantaina 25.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli 26 jäsentä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös kevään alue- ja kuntavaaleista.

Keravalaiset aluevaaliehdokkaat vahvistetaan 30.11. Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokouksessa. Ensimmäinen lista kuntavaaliehdokkaista päätettiin julkaista ja samalla todettiin, että yhteinen tavoite kuntavaaleissa on nousta Keravan ykköspaikalle. Maan hallituksen kurjistamistoimille on saatava stoppi ja me voimme aloittaa sen Keravalta. SDP on ollut Keravaa rakentava, maltillinen ja vastuullinen puolue, joka ei huuda ja mekasta, vaan tekee työtä tasa-arvon, työn ja tavallisten ihmisten eteen. Solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen. Sellaisen Keravan eteen, josta jokainen saa olla ylpeä. Jossa ketään ei jätetä.

Kuntavaalien ehdokaslista täydentyy, nyt asetetut ehdokkaat löytyvät täältä.

Vuonna 2025 SDP Keravan puheenjohtajajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien. Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä. Johtokuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Ilppo Alatalo, Eva Guillard (uusi), Jyrki Halvari (uusi), Leena Harjula-Jalonen (uusi), Nina Korventaival (uusi), Tiina Kutvonen (uusi), Pauliina Niskanen sekä varajäseneksi Markku Liimatainen (uusi).

Asenteet ovat opittuja, mutta niitä voidaan muuttaa

Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2024 hyväksyttiin kolmen äänestyksen jälkeen Keravan kaupungin liputusohje, jossa määritellään Keravan kaupungin oma liputuskäytäntö. Liputusohje sisältää myös Pride-päivän liputuksen, joka valtuuston listaesityksen, eli kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti olisi toteutettu sateenkaarilipuin kaikissa kaupungin kiinteistöissä, joissa on lipputanko.

Asia jakoi vahvasti valtuutettujen mielipiteet ja salissa kuultiin hämmentäviä puheenvuoroja, joissa Pride leimattiin perhearvojen tuhoajaksi ja liputus rahanmenoksi. Valtuutettujen oikeasta reunasta kaikuikin ehdotonta vastustusta ja Pride-liputuksesta täysin luopumista. Esiin nousi myös ehdotus liputuksen rajaamiseksi vain kaupungintalolle. Keskustelussa nousi myös esitys liputuksen laajentamisesta päivästä seitsemään päivään. Lopulta kolmen äänestyksen jälkeen kävi niin, että valtuuston niukan enemmistön päätöksellä liputusohjeeseen päätyi ainoastaan liputus kaupungintalolla Pride-tapahtumapäivänä.

Me allekirjoittaneet olisimme toivoneet sateenkaarilippujen liehuvan Keravan omistamien kiinteistöjen lipputangoissa kokonaisen viikon ajan ja äänestimme sen esityksen puolesta.

Me keravalaiset poliitikot olemme viime aikoina eri foorumeissa pohtineet toimenpiteitä, joilla voisimme innostaa nuoria mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Puhumme nuorten osallistamisesta, nuorten äänen kuulemisesta ja ennen kaikkea heidän vaikutusmahdollisuuksiensa vahvistamisesta.

Samaan aikaan teot puhuvat toista kieltä.

Aloite Pride-liputukseen Keravalla on alunperin nuorten itsensä tuottama. Keravan kaupunginvaltuuston enemmistö kuitenkin päätti rajata liputuksen yhteen lipputankoon Keravan alueella. Keskeinen peruste päätökselle oli sateenkaarilippujen noin 5 000 euron hankintahinta.

Pridessa ja sen huomioimisessa sateenkaarilipuin on kyse ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamisesta. Ihmisoikeudet ovat jakamattomat, yhdenvertaisuus on jokaisen oikeus. Kyse on pohjimmiltaan asenteista ja arvoista, siitä miten me suhtaudumme toiseen ihmiseen. Asenteet ovat opittuja, mutta niitä voidaan muuttaa.

Muutos edellyttää rohkeutta, jota uusien ajatusten kärkikaupungilla ja sen päättäjillä tulisi olla.

Katse kohti tulevaa ja suvaitsevampaa päätöksentekoa, jonka myötä toivoaksemme tähänkin liputusasiaan saadaan laajennus seuraavalla valtuustokaudella.

Nina Korventaival, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Airi Reen, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Samuli Isola, kaupunginvaltuutettu (sd.)

SDP Keravan syyskokous 25.11.

Kaikki SDP:n jäsenet Keravalla ovat tervetulleita SDP Keravan syyskokoukseen maanantaina 25.11. klo 18 alkaen Keravan lukion auditorioon.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden eli toimintasuunnitelman, talousarvion ja henkilövalintojen lisäksi kuntavaalisuunnitelma, vaaliohjelma ja tulevien luottamushenkilövalintojen periaatteet. 

Tervetuloa!

Millaisen Keravan sinä haluat?

Keväällä 2025 käytävissä kunta- ja aluevaaleissa päätetään tärkeistä toimivan arjen palveluista. SDP haluaa varmistaa, että apua ja tukea on saatavilla jokaiselle silloin, kun sitä tarvitaan ja huolen pitämistä ihan jokaisesta. SDP puolustaa tasa-arvoisia, laadukkaita ja saavutettavia hyvinvointivaltion palveluja.

Politiikassa on kyse arvoista mutta myös kyvystä hoitaa yhteisiä asioita. Tervetuloa mukaan hoitamaan suomalaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden asioita – yhdessä sopimalla ja rakentamalla. 

Lähde ehdokkaaksi täällä

Jutellaan lisää.

Valtuustoaloite: Toisen asteen koulutuksen tulee olla maksutonta Keravalla

Suomen hallitus suunnittelee toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden rajoittamista sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä toimenpide kaventaisi myös keravalaisten nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto.

Toimenpiteellä tavoitellaan valtakunnan tasolla vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä, joten kyseessä on minimaalinen säästö suhteessa sen mahdollisiin seurauksiin. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on merkittävä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille. Suunniteltu säästötoimenpide kohdistuu jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja perheisiin lisäten eriarvoisuutta kaikkialla Suomessa.

Keravan hyvinvointiraportin 2024 mukaan Keravalla on enemmän syrjäytymisriskissä olevia 18-24 -vuotiaita nuoria kuin muualla maassa, vaikka tilanne on hieman parantunut aiemmista vuosista. Toisen asteen koulutuksen maksullisuus oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen voi vaikuttaa siihen, että heistä suurempi osa jäisi pelkän perusasteen koulutuksen varaan.

Lisäksi säästö on Keravan näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi oppikirjojen, erilaisten opetusvälineiden ja tietokoneiden kerääminen pois opiskelijoilta sekä e-kirjalisenssien katkaiseminen opintojen loppuvaiheessa on arkijärjen vastaista ja erittäin haastavaa toteuttaa. Se myös lisäisi jo entisestään kuormittuneen opetushenkilöstön työkuormaa. Pahimmassa tapauksessa oppimateriaalien maksullisuudella olisi myös vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja tutkinnon valmistumiseen. Vaihtoehtoisesti lukuisten pienten laskujen ym. maksujen laskuttaminen nuorilta opiskelijoilta aiheuttaa lisää hallintotaakkaa sekä -kuluja kunnille.

Valtuutetuille kuuluvaa aloiteoikeutta käyttäen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Keravapäättää selvittää eri keinot turvata aidosti maksuton ja yhdenvertainen toisen asteen koulutus kaikille toisen asteen opiskelijoille siihen saakka, kun opiskelija täyttää 20 vuotta, mikäli valtio toteuttaa koulutusleikkauksen.

13.5.2024 Kerava

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

VALTUUSTOALOITE 13.5.2024

Keravan maa- ja asuntopoliittisen ohjelman 2023-2025 arviointi ja päivitys vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä

Keravan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.8.2023 maa- ja asuntopoliittisen ohjelman vuosille 2023-2025. Maa- ja asuntopoliittisen ohjelman toimeenpanoa seurataan mittareilla, jotka raportoidaan kvartaaleittain kaupunginhallituksessa ja kaksi kertaa vuodessa kaupunginvaltuustossa. Maa- ja asuntopoliittisen ohjelman ajantasaisuus arvioidaan kerran valtuustokaudessa.

Asuntopoliittisen ohjelman osalta toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Asumisen kustannukset ovat nousseet kaikissa asumismuodoissa mm. vastikkeet ja vuokrat ovat nousseet. Kustannuspaineet ovat johtuneet korkojen ja hintojen noususta. Näin nopeisiin muutoksiin eivät kaikki ole pystyneet varautumaan. Erityisesti on kannettava huolta pienituloisten, vanhusten, työttömien ja opiskelijoiden osalta, kun samoihin kohderyhmään kohdistuu saman aikaisesti muitakin sosiaaliturvan leikkauksia.

Eduskunta on tehnyt asumiseen ja sosiaaliturvaan liittyviä leikkauksia, ja edelleen Suomen hallitus on kehysriihessä 16.4.2024 päättänyt uusista linjauksista.

Esimerkkejä

  • uusien asumisoikeusasuntojen tuotannon tukeminen valtion toimesta lopetetaan. Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen päättyy. Mikä on kohtuuhintaisen asumisen tulevaisuus kaupungeissa?
  • yleisen asumistuen leikkaukset tulivat 1.4.2024 voimaan. Yleinen asumistuki pienenee seuraavan tarkistuksen yhteydessä, mutta viimeistään ensi vuoden maaliskuussa. Kelan mukaan tukea saavia ruokakuntia oli helmikuussa yli 400 000. Eläkkeensaajan asumistukeen muutokset eivät vaikuta. Leikkausten on arvioitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon.
  • yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin päättyy. Asumistukea ei voi saada omistusasuntoon enää 1.1.2025 alkaen. Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.
  • opiskelijat palautetaan yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Käytännössä muutos voi SYLin mukaan tarkoittaa vuositasolla jopa tuhansien eurojen leikkausta opiskelijan saamaan tukeen. Vuonna 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin opintotukijärjestelmän muutoksen yhteydessä.

Keravan maa- ja asuntopoliittisen ohjelmassa 2023-2025 ei ole voitu huomioida uusien lakien ja tulevien muutosten vaikutuksia keravalaisten asumiskustannuksiin. Onko Keravalla jatkossa tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja? Kuinka suurta joukkoa muutokset koskevat Keravalla? Onko Keravan Nikkarinkruunu Oy varautunut muuttuneeseen tilanteeseen? Kuinka ahdinkoon joutuneita keravalaisia pystytään auttamaan?  Miten estetään asunnottomuuden lisääntyminen Keravalla?

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginhallitus käynnistää pikaisesti Keravan maa- ja asuntopoliittisen ohjelman 2023-2025 asuntopolitiikan osion arvioinnin ja päivityksen huomioiden asumiseen kohdistuneet muutokset. Päivitetty ohjelma ja toimenpiteet asuntopolitiikan osalta tuodaan valtuuston käsittelyyn.

Keravan Sd-valtuustoryhmä

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman vappupuhe Keravalla 1.5.2024

Arvoisat kuulijat,

hienoa olla täällä Keravalla ja Aurinkomäellä tänään! Vappu on työväen juhla ja tänään saamme yhdessä nostaa maljan niille kaikille, jotka ovat taistelleet parempien työolojen puolesta meillä ja maailmalla. Kaikkien oikeus kohtuulliseen palkkaan ja työaikanaan, vuosilomaan ja turvalliseen työpaikkaan ovat työväenliikkeen yhteisen ponnistelun tulos. Tätä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä.

Juhlahetki siman ja munkin äärellä ja läheisten ympäröimänä tuntuu tänä keväänä erityisen tarpeelliselta. Moni asia on muutoksessa meillä ja maailmalla. Sodat ja konfliktit, lasten ja nuorten pahoinvointi sekä talouden heikot näkymät vetävät mieltä matalaksi. Mihin tämä maailma on oikein menossa, tuntuu olevan vakioaihe monessa kahvipöydässä.

Näinä aikoina edellytetään erityistä vastuunkantoa tämän maan päättäjiltä. Mutta ei vain vastuunkantoa vaan myös näköalaa kohti parempia aikoja, tarvitaan myös toivon rakentamista.

Suomen julkisen talouden tilanne on vakava. Junnaava tuottavuus, ikääntyvä väestö ja investointien puute edellyttävät vaikeitakin päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Päättäjien vaativa tehtävä on sovittaa nämä talouden sopeutukset yhteen kasvun luonnin kanssa.

Maan istuvalla hallituksella tuntuu olevan kuitenkin ravihevosen silmälaput rajoittamassa näkökenttää. Silmälaput estävät näkemästä niin sivuille kuin taaksepäin ja tuloksena on vallan kahvassa oleva porukka, joka ei kuuntele ympäröivän yhteiskunnan viestiä, mutta ei ota myöskään opiksi historian virheistä. Hallitus ei ole kuunnellut työelämän heikennyksissä palkansaajien, mutta ei myöskään lukuisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Lopputuloksena on hallituksen aikaansaama työmarkkinakaaos, joka on maksanut jo nyt suomalaiselle yhteiskunnalle liian paljon.

Ei hallitus ole myöskään kuunnellut talouden asiantuntijoita, kun se on jättänyt rakennusalan täysin oman onnensa varaan ja lopputuloksena Suomessa rakennetaan tällä hetkellä vähiten uusia asuntoja sitten 1940-luvun. Pelkään pahoin, että rakennusalan kriisi tulee näkymään erityisesti pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina pahentuvana asuntopulana. Vaihtoehtona hallituksen valitsemalle linjalle olisi ollut rakentaa samanlainen rakennusalanelvytyspaketti kuin tehtiin finanssikriisin aikaan.

Hyvät kuulijat,

Vielä hallitustaipaleen alussa maamme johto vannoi, että julkisen talouden sopeuttamisessa keltään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Toissa viikolla päättyneessä kehysriihessä hallitus päätti muun muassa sairaalapalvelujen heikennyksistä, terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottamisesta, ammattikoulutuksesta leikkaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden romuttamisesta. Samaan aikaan hallitus on antanut kaikista varakkaimmille pysyvän veronalennuksen.

Pääministeri Orpo myönsi, että kehysriihen toimien vaikutukset tulevat tuntumaan ympäri yhteiskuntaa, mutta painotti, että ”kokonaisuus on rakennettu oikeudenmukaisuus huomioiden”. On mielestäni perusteltua kysyä, millaista oikeudenmukaisuutta tai kohtuullisuutta se oikein on, kun kahden lapsen osa-aikatyössä käyvältä, pienituloiselta yksinhuoltajalta leikataan jopa 700 euroa kuukaudessa, kun taas ministeri saa nauttia hallituksen ansiosta pysyvästä veronalennuksesta, jopa 1700 euroa vuositasolla.

Suomalaisten luottamus hyvinvointivaltioon riippuu suoraan siitä, että kansalaiset voivat luottaa sen synnyttävän hyvinvointia. Väistämättä mieleen tulee kysyä, mitä hyvinvointivaltiostamme on tämän Orpon-Purran nelivuotiskauden jälkeen jäljellä.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kansakunnan sitko ovat rakentuneet myös sen pohjalle, että yhteiskunnan tuloerot ovat olleet kansainvälisessä vertailussa maltilliset. Vaurauden jakaantuminen tasaisemmin on taannut yhteiskuntarauhaa, vahvan maanpuolustustahdon ja ehkäissyt yhteiskunnallista jakaantumista. Orpon ja Purran joukoissa tunnutaan ajattelevan, ettei se kuitenkaan ole ongelma, jos yhteiskuntaluokat jakaantuvat ja tuloerot voimistuvat.

Iso-Britanniassa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan jyrkin tuloerojen kasvu tapahtui pääministeri Margaret Thatcherin aikakaudella. Varsinkin Thatcherin toisen hallituskauden alusta lähtien tuloerot kasvoivat rajusti.

Thatcherin aikana brittiyhteiskuntaa uudistettiinkin rajulla tavalla työmarkkinoita myllertämällä, ammattiliittojen toimintamahdollisuuksia rajoittamalla sekä sosiaaliturvaa heikentämällä. Oikeistopolitiikan uudistukset osuivat moneen tärkeään hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaan, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen. Tuloksena oli entistä jakaantuneempi kansakunta ja eriarvoisuuden jyrkkä kasvu. Hyvin toimeentulevat vaurastuivat huimasti, kun taas suorittavassa työssä olevien toimeentulo heikkeni huomattavasti. Tänä päivänä eriarvoisuus näkyy Isossa-Britanniassa mm. nuorisorikollisuutena tai siinä, että asukkaista joka viides ja lapsista jopa joka kolmas elää köyhyydessä. Se on vauraassa, maailman viidenneksi suurimmassa taloudessa paljon.

Aikanaan Thatcherin perusteluina uudistuksille kuului usein: ”koska vaihtoehtoa ei ole”. Samanlaista retoriikkaa kuullaan nyt Suomessakin. Toivon, että julkisen talouden vakavan tilanteenkin keskellä pidämme kiinni asioista, joille antamamme arvo yhdistää meitä yli ideologisten rajojen, kuten hyvinvointivaltion peruspilareista, mukaan lukien eriarvoisuuden torjunnasta.

Hyvät keravalaiset,

Avain suomalaisten keskinäisen luottamuksen vaalimiseen tiukassa taloustilanteessa on, että sopeutustalkoot ovat yhteiset ja taakkaa jaetaan oikeudenmukaisesti.

Samalla olemme valitettavasti nähneet, kuinka maamme korkeimman tason poliittinen päättäjä, ministeri ilakoi päätöksistä saksineen ja leikkauslautoineen. Kysynkin, millaista vastuunkantoa tämä on? Vastuunkanto Suomen taloudesta ei poissulje vastuunkantoa niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Se ei varsinkaan edellytä pilkkaa. Tämä on viestini hallitukselle: meidän päättäjien on kyettävä empatiaan ja kohdeltava kaikkia kunnioittavasti.

Olemme jo nähneet, millaisiin leikkauksiin tämä hallitus on valmis. Synkkää tarinaa kertoo myös hallituksen tavoittelemat yksipuoliset ja historialliset työelämäuudistukset. Kyse on ideologisista valinnoista. Työllisyyden parantamisen kanssa näillä uudistuksilla ei ole mitään tekemistä, eivätkä viimeisimmät työttömyystilastot anna mairittelevaa kuvaa hallituksen valitsemasta linjasta.

Uskon, että kaikki suomalaiset voivat olla ylpeitä yhdestä Suomen historian saavutuksesta. Me saavutimme ensimmäisenä maailmassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Tällöin kaikille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille riippumatta sukupuolesta ja tulotaustasta myönnettiin äänioikeus. Tämä onkin Suomen historian hienoimmista hetkistä. Ja miten tämä saavutettiin? Juurikin poliittisilla lakoilla, joita hallitus haluaa nyt rajoittaa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalla työrauhapaketilla tähdätään ennennäkemättömiin, rajuihin lakko-oikeuksien heikennyksiin.  Missään muualla Pohjoismaissa ei ole työtaistelutoimia rajoitettu tällaisella lainsäädännöllä.

Hallituksen pyrkimys murentaa suomalaista sopimisen kulttuuria tulee johtamaan pitkällä aikavälillä koko suomalaisen yhteiskunnan häviöön. Meidän menestys pienenä kansakuntana on aina perustunut yhteistyöhön, ei saneluun. Olemme pitäneet aina kaikki mukana, sillä meillä ei ole varaa jakaa kansaa. Olemme myös aina uskoneet vahvaan osaamistasoon ja koulutukseen.

Arvoisat kuulijat,

luottamusta on helpompi murentaa kuin rakentaa. Hallitus on päättänyt sanelevalla tyylillään romuttaa sopimisen ja siltojen rakentamisen mahdollisuuksia. Aiemmin työmarkkinaosapuolten yhteinen maali hyvinvoivasta Suomesta on luonut edellytykset sopimisen ja neuvottelun kulttuurille.  Keskinäinen luottamus osapuolten välillä on ollut tässä avainasemassa.  Työntekijäpuolen kutsuminen ay-mafiaksi ei tätä ainakaan paranna.

Luottamus toisiimme on arvokkainta, mitä Suomella on, ja ainoastaan sen varaan voidaan rakentaa aitoa yhteistyötä. Suomalainen sopimisen kulttuuri on ollut kautta vuosien menestyksemme tae. Olemme vuosi vuoden jälkeen maailman onnellisin maa. Suomessa moni asia onkin kansainvälisessä vertailussa todella hyvin. Koulutus, terveydenhuolto, demokratia. Monessa yhteiskunnan tärkeässä kulmakivessä Suomi on onnistunut pienenä kansakuntana nousemaan korkeimmille sijoille.

Omakohtaisen kokemuksen kautta olen ollut suuresti vaikuttunut meidän neuvolajärjestelmästä. Perheeseemme syntyy heinäkuussa esikoinen ja raskauden aikana on ollut paljon opeteltavaa ja uutta jännitettävää. Neuvolan kautta saatu tuki ja opastus ovat olleet suurena tukena tällä matkalla ja siitä kiitos koko suomalaiselle terveydenhuollolle ja erityisesti sen osaaville ammattilaisille, hoitajille, kätilöille kuin myös lääkäreille. Toivon, että hieno neuvojärjestelmämme säilyy myös tuleville sukupolville.

Hyvät keravalaiset,

Kuplien, kynnysten ja esteiden raivaaminen ihmisten väliltä on paras lääke ihmisten välisen luottamuksen parantamiseksi myös jatkossa. Suomalaista tasa-arvoa tulee vaalia ja tämän puolesta tarvitaan paljon joukkovoimaa ja meidän kaikkien työtä.

Myös Suomen rajojen ulkopuolella myllertää. Aivan nurkan takana häämöttävät Euroopan parlamentin vaalit. Kesäkuun vaalit käydään monella tapaa ratkaisevalla hetkellä Euroopan historiassa, kun mantereellamme käydään sotaa, maltilliset ja laitaoikeiston puolueet solmivat liittoja ja kun ilmastonmuutos ja luontokato vaativat valtioita tiivistä yhteistyötä ja muuttavat yhteiskunnallisia ja taloudellisia järjestelmiämme.  Haluan kehottaa teitä pitämään ääntä myös tulevissa eurovaaleissa: vaaditaan yhdessä, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, tasa-arvoa ja solidaarisuutta edistetään sekä oikeusvaltiota ja demokratiaa puolustetaan kaikkialla Euroopassa.

Arvoisat kuulijat,

Paitsi kykyä vastuunkantoon, on meillä päättäjillä oltava uskallusta ja kykyä unelmoida paremmasta. Jos jotakin, osoittaa vappu sen, että aikanaan täysin poikkeukselliset yhteiskunnalliset muutokset voivat muuttua todeksi ja jopa itsestäänselvyyksiksi.

Siksi vappu on paitsi työn, myös toivon juhla. Vappu on kirkas osoitus siitä, kuinka moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun kohtelemme toisia arvostaen ja, kun luotamme kanssaihmisiin. Pidetään siis eritystä huolta toinen toisistamme, pidetään ääntä tärkeiden arvojen puolesta jaksetaan taistella oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.

Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää vappua kaikille!

Keravan asioita hoidettava paremmin

Oskari Lehto esitti poliitikoille kohdistetun kysymyksen Keski-Uusimaa -lehdessä 1.2.2024. Miksi poliitikot Keravalla vaikenevat kaupunginjohdon tekemisistä?

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä suhtautuu vakavuudella viime kuukausien aikana esille tulleisiin kaupungin hankintoihin liittyviin epäselvyyksiin. On ehdottoman tärkeää, että nyt meneillään olevat selvitykset tehdään perusteellisesti ja että niiden tuloksista viestitään sekä luottamushenkilöille, että kuntalaisille avoimesti ja ajantasaisesti.

Keravalaisten huoli Keravan tilanteesta ja verorahojen käytöstä on perusteltu. Keravalla on monia asioita, joiden ylläpitämiseen ja parantamiseen tulisi taloudellisesti panostaa aiempaa voimakkaammin. Esimerkiksi nostettakoon valtuustoryhmällemme erityisen tärkeä asia, lasten ja nuorten hyvinvointi.

Ryhmämme valtuutetut ovat avoimesti vaatineet asioiden selvittämistä ja tuoneet esille tyytymättömyyttä, joka koskee luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa päätöksentekoon muun muassa Kasvatuksen ja opetuksen toimialan kohdalla.

Oleellista ei kuitenkaan ole jumittua menneeseen, vaan huolehtia siitä, että tulevaisuudessa Keravan asioita hoidetaan paremmin. Tarkastusten ollessa käynnissä on turha pitää meteliä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita oltaisiin lakaisemassa maton alle.  Selvitysten tulosten saamisen jälkeen valtuustoryhmämme tekee perusteellisen tilannearvion ja käy keskustelun tarvittavista korjausliikkeistä, joiden toteutus toivoaksemme tapahtuu hyvässä yhteistyössä Keravan viranhaltijajohdon ja muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Nelli Niemelä Vuoden valtuutetuksi

Mahtavaa Nelli, vuoden valtuutettu 🌹🌹🌹

Meidän keravalainen Nellihän sen voiton vei, kiitos tuhannesti kaikille äänestäjille.

Nelli Niemelä – SDP on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja toimii kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Nelli on töissä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön asiantuntijana Suomen Icehearts ry:ssä.

Nelli on karismaattinen ja lempeä persoona, joka saa ihmiset omalla rauhallisuudellaan mukaan. Hänellä on hallussa vapaaehtoistoiminnan tärkeimmät kivijalat, kiittäminen ja kannustaminen. Hänellä on hyvin syvälle sisään rakennettu halu parantaa maailmaa sekä usko ihmisiin. Se ohjaa hänen kaikkea tekemistään.

Onnitteluja Nelli ottaa vastaan somen lisäksi missäs muuallakaan, kuin vaaliteltalla ja muissa vaalijalkautumissa.

📷 Jukka-Pekka Flander