Tervetuloa Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle

🌹 Olet lämpimästi tervetullut perinteiseen Keravan Työväen Vappuun 1.5. Aurinkomäelle.

🎈 Ohjelma
– n. klo 10.50 laulaja ja esiintyjä Eva Guillard aloittaa musiikilla (sd)
– paikallispuheen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen (sd)
– juhlapuheen pitää kansanedustaja Pia Lohikoski (vas)
– lisää musiikkia, Lumon puhaltajat
– yhteislaulua

Tilaisuus päättyy yhteiseen kukkien laskuun Aurinkomäen Punaisten muistokivelle.

Tapahtumassa on myös makkaragrilli ja myynnissä simaa ja munkkeja.

Työväen Vapun juontaa Eva Guillard (sd).

Nähdään Vappuna!

Nuorilla on oikeus hyvään mielenterveyteen

Helsingin sanomat uutisoi 27.3.2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikköön pääsemisestä. Nuoret joutuvat jonottamaan yli puoli vuotta hoitoon pääsyä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Tilanne on nuorille kohtuuton ja olen huolissani, miten nuorten kohdalla toteutuu 1.5. alkaen terapiatakuu, jonka mukaan hoidon tulee alkaa kuukauden kuluessa hoidon arvioinnista. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja luottamus palveluihin pääsyyn.

Nuoruuden kehitysvaihe on monella tavalla herkkä ja vaikuttaa nuoren mieleen ja toimintakykyyn. Ei ole tavatonta, että nuoren mieliala vaihtelee murrosiän kuohuissa ja paineissa. Monissa perheissä ollaan tällä hetkellä taloudellisen ahdingon äärellä, kun leikkauksia on kohdennettu mm.asumisen tukeen.

Tutkimustietojen mukaan esimerkiksi perheen taloudellinen tiukka tilanne kuormittaa nuorten jaksamista ja aiheuttaa mielenterveyden haasteita.

Nuoren mielenterveyden haasteet voivat näkyä myös koulunkäynnin ja vapaa-ajanvieton vaarantumisena, jolloin puhutaan jo vakavasta syrjäytymisen vaarasta.

Jonottaessaan mielenterveyspalveluihin ja tilanteen pahentuessa tarvitaan usein myös perhesosiaalityön ja lopulta lastensuojelun palveluita.

Tiedämme myös, että mielenterveyden sairaudet voivat huonosti hoidettuna vaikeuttaa opiskelua ja työllistymistä. Hintalappu nuorten mielenterveyspalveluihin jonottamiselle voi kasvaa todella suureksi.

Päivän selvää on, että yhdenkään nuoren masennus tai ahdistus ei parane hoitoon jonottamalla.

Sen vuoksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja hyvinvointialueen toimijoilta sekä innovatiivistä ratkaisukykyä, miten ja missä nuoria kohdataan ja tarjotaan varhaista tukea ilman varsinaisia diagnooseja.

Nuorten oikeus saada keskusteluapua matalalla kynnyksellä ja niin sanottu hoitopolku tulee rakentaa peruspalveluista aina erikoissairaanhoitoon asti siten, että hoito on sujuvaa.

Hoitoa tulee tarjota riittävän kauan ja tiedostaa myös motivoivan työskentelyn tarve silloin, kuin sitoutuminen hoitoon on vaikeaa.

Kun satsaamme nyt nuoriin ja tarjoamme tuen ajoissa, luomme mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Se on kuin laittaisimme rahaa säästöön!

Kirjoittaja on Tiina Kutvonen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä sosiaalityöntekijä opiskelija

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 2.4.

Mikä sinulle on tärkeää?

Pysähdymme usein asiaa miettimään vasta, kun jokin asia ei enää toimi. Usein kyseessä on terveysasiat.

Näin kävi myös minulle, kun yllättäin 5 vuotta sitten sain tietää, että minulla on selkäytimessäni iso kasvain ja vaarana oli kävelykyvyn menettäminen.

Jälkeenpäin, kun olen asioita miettinyt, niin olisin voinut vaatia tarmokkaammin lääkäriin pääsyä ja olisin ehkä säästynyt pysyvältä selkäydinvammalta.

Jouduin itse maksamaan erikoislääkärin ja magneettikuvan, kun en sitä työterveydestäni saanut.

Eihän asioiden näin pitäisi mennä, että ihminen joutuu omalla kustannuksellaan menemään erikoislääkäriin ja magneettikuviin päästäkseen erikoissairaanhoitoon.

Valitettavasti näitä tarinoita olen nyt vaaliteltalla kuullut useita. Hoitoon ei pääse ja apua ei saa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää palvella asiakkaitaan niin, että puheluihin vastataan ja hoitoon päästään.

Toinen asia, johon useasti myös havahdutaan on oppilashuollon palveluiden saatavuus kouluissa, kun lapsella tai nuorella ei koulu suju tai tulee muita huolia.

Kouluissa pitää olla toimivat oppilashuollon palvelut. Koulupsykologille ja koulukuraattorille pitää päästä nopeasti, kun huoli herää.

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat kouluissa erittäin tärkeä tuki, sekä lapsille, että nuorille ja heidän perheilleen. Heitä ei kouluista saa viedä pois.

Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki muuttuu 1.8.2025.

Pohja-ajatuksena on, että oppilaalla oikeus saada tukitoimia opetuksen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimääränsuorittamiseksi.

Tukitoimia on annettava viivytyksettä. Oppilaalla on esisijainen oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin.

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömät on oppilaalla oikeus oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.

Miten tämä taataan Keravan kouluissa? Nämä asiat ovat minulle tärkeitä.

Kirjoittaja on Niina Saarinen, keravalainen kunta- ja aluevaaliehdokas sekä rehtori ja erityisluokanopettaja

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.3.

Antti Lindtman vieraili Keravalla 30.3.

Keravan demariväki on näissä vaaleissa niin täynnä energiaa, että ehdokkaiden tapaaminen onnistui kahdessa paikassa samaan aikaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kävi jututtamassa ensin keravalaisia Saviolla Salavapuiston lastentapahtumassa. Makkaragrilli oli kuumana ja talutusratsastus vetivät porukkaa ennätysmäärän Salavapuistoon.

Keskustassa suurmarkkinoilla kävi kuhina aamusta lähtien ja keravalaisten deamriehdokkaiden esitettä käytiin erikseen oikein hakemassa teltaltamme.

Tästä on hyvä jatkaa viimeiset kaksi viikkoa täyttä höyryä, koska myös Keravalla kaiken voi tehdä reilummin.

Kiitos Antti vierailusta ja tsempistä loppukiriin!

Keravan strategialla johtamisen kehittäminen

Keravan kaupunkistrategia 2021-2025 asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, joiden avulla Kerava voi kehittyä entistä elinvoimaisemmaksi ja vetovoimaisemmaksi kaupungiksi. Tavoitteet sisältävät tasapainoisen talouden, innostuneen henkilöstön, uusien ajatusten kärkikaupungin, sydämessä keravalaisen ja hyvinvoivan viherkaupungin.

Strategialla johtaminen on keskeinen tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä muutamia ajatuksia siitä, kuinka strategialla johtamista voitaisiin kehittää Keravalla:

Selkeä viestintä: Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tulee viestiä selkeästi kaikille kaupungin työntekijöille ja asukkaille, jotta kaikilla on sama suunta.
Koulutus ja valmennus: Kaupungin henkilöstölle tulee järjestää koulutuksia ja valmennuksia strategisen johtamisen malleista. Tehtävät tulee pilkkoa riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, jotta niiden saavuttaminen on mielekästä ja mahdollista. Työntekijät itse tekevät tehtävien pilkkomisen (bottom-up).
Osallistaminen: Asukkaita ja henkilöstöä tulee kannustaa osallistumaan strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi esim. lähipuistojen kehittämisessä on konkreettinen tapa saada asukkaat mukaan.
Seuranta ja arviointi: Järjestelmälliset seuranta- ja arviointimenetelmät, kuten KPI-mittarit ja säännölliset raportit, auttavat seuraamaan strategian toteutumista ja tekemään tarvittavia korjauksia. Tehtäviä seurataan pienempinä kokonaisuuksina jatkuvasti.
Palkitseminen ja kannustaminen: Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät, jotka tukevat strategian tavoitteiden saavuttamista, motivoivat työntekijöitä ja tiimejä.
Jatkuva parantaminen: Strategiaa ja sen toteutusta tulee arvioida ja kehittää säännöllisesti, jotta se vastaa kaupungin muuttuvia tarpeita.
Esimerkin toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi valmiina purettavaksi pienempiin tehtäviin:

Ikäihmisten ilmainen uimahallin ja kuntosalin käyttö (sydämessä keravalainen)
Yhteisöjen ja yhdistysten käyttöön tiloja yhteisölliseen toimintaan (sydämessä keravalainen)
Osallistuva budjetointi lähipuistojen kehittämisessä (Uusien ajatusten kärkikaupunki)
Metsäpuutarhojen laajentaminen eri puolille Keravaa (Hyvinvoiva viherkaupunki)
Strategian purkaminen tehtävätasolle ja onnistumisista palkitseminen (Innostunut henkilöstö)
Tasapainoinen talous saavutetaan, kun kaikki strategian osa-alueet puretaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi, vähenevät myös budjettiyllätykset, kun kaikki tekeminen on perusteltua ja läpinäkyvää.

Näillä toimenpiteillä Kerava voi tehokkaasti kehittää strategialla johtamista ja edistää kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhdessä voimme tehdä Keravasta entistä paremman paikan elää ja asua. Tämä on nyt erityisen tärkeää uudelle valtuustolle, kun määritetään seuraavaa kaupunkistrategiaa tuleville vuosille.

Kirjoittaja on SDP Keravan kuntavaaliehdokas Essi Rytilä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 26.3.2025

Kerava, tuo kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija

Kulttuurin keidas ja taiteiden tyyssija. Sitä Kerava minulle on.

Kun 3-vuotiaana muutin takaisin Suomeen, juurtuen Keravalle, tulivat kaupunkimme erilaiset tapahtumat heti osaksi elämääni.

Ajan saatossa kuvioihin astui musiikin ja tanssin opinnot keravalaisissa taideoppilaitoksissa, sekä peruskoulutaival musiikkiluokalla.

Nyt 21-vuotiaana, katson matkaani keravalaisen kulttuurin ja taiteiden parissa kasvaneena ylpeydellä.

Keravalla kerrytetyn taiteellisen opinto- ja harrastuspohjan kautta, olen päässyt osaksi luovien alojen kenttää suuremmin, kuin osasin kuvitella.

Vuonna 2020 toteutin yhden isoimmista unelmistani, kun kilpailin The Voice Of Finland -televisiolaulukilpailussa, vain 16-vuotiaana.

Laulukilpailu johti monien ovien aukeamiseen, sillä tänä vuonna olen saanut työskennellä tapahtuma-alan projektien parissa viisi vuotta, niin esiintyjänä, kuin muissakin rooleissa.

Olen aina ollut jokseenkin syrjäänvetäytyvä, mutta esiintymismahdollisuudet, joita Keravalla on eteeni tarjoutunut, ovat aina vetäneet puoleensa.

Voin vain arvuutella, kuinka monesti olen esiintynyt Kerava-salissa, kirjastossa ja lukuisissa muissa kaupunkimme viihde-estradeista, aina vuodesta 2010 lähtien.

Vuonna 2024 toteutin pitkäaikaisen haaveeni, kun pääsin tuottamaan Keravalla täysin oman nuorten esiintymistapahtuman, ENCOREn.

Tärkeimpänä Keravalla kulkemani polku kulttuurin ja taiteiden parissa on tarjonnut minulle rohkeuden olla oma itseni.

Näillä kokemuksilla haluan pyrkiä mahdollistamaan kaupunkilaisten luovia unelmia Keravalla.

Kaupunginvaltuutettuna puolustaisin keravalaisen kulttuurielämän monia ulottuvuuksia koko sydämestäni.

𝘒𝘰𝘵𝘪𝘴𝘦𝘶𝘵𝘶𝘳𝘢𝘬𝘬𝘢𝘶𝘥𝘦𝘭𝘭𝘢,
𝓔𝓿𝓪 𝓖𝓾𝓲𝓵𝓵𝓪𝓻𝓭 🌹

Asunnottomuus pahenee

Asunnottomien määrä on kasvanut viime aikoina. Asiaan on vaikuttanut moni asia. Ainakaan sosiaaliturvan heikennykset ja korkeat elinkustannukset eivät ole helpottaneet asiaa.

Asunnottomien ryhmässä ei ole ainoastaan päihdeongelmaiset, niin sanotusti unohdetut asiakasryhmät ovat pienituloiset.

Jokaisella tulisi olla oikeus vakaaseen ja turvalliseen kotiin. Asunnottomuuden ehkäiseminen vaatii konkreettisia tekoja kunnissa ja hyvinvointialueilla. Ennaltäehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa. Etenkin nuorille ja heikommassa asemassa oleville täytyisi olla tukea arjen hallintaan ja asumiseen.

Asumisen tuki ja asumisneuvonta olisivat yksi keskeinen asia. Sen lisäksi ennaltäehkäiseviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi panostettava.

Jokaisesta kunnasta olisi löydyttävä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti palveluohjauksen selkeyttämiseksi.

Sen lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöjen kanssa, jotta tuentarve kohdentuisi mahdollisimman hyvin ja pystyttäisiin tarjoamaan yksilön tarpeisiin sopiva tuki.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu Sini Syrjäläinen, joka on ehdolla myös tulevissa kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu 26.2. Keski-Uusimaa-lehdessä.

Voiko nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttaa kuntatasolla?

”Nuorten mielenterveystuen saavutettavuus on pahimmillaan monta kuukautta kestävä prosessi, johon nuoren vihdoin päästyä häntä tapaava työntekijä saattaa vaihtua jopa kuukausittain, eikä sitoutunutta ja luottamuksellista asiakassuhdetta ehdi syntyä.”

Muun muassa näin kirjoitin nuorten mielen hyvinvoinnista vuonna 2024 Keski-Uusimaassa, yhdessä nuorisovaltuustokollegani kanssa.

Mietitte varmaan, miksi puhun tästä kuntavaaliehdokkaana, kun hyvinvointialue tekee mielenterveysavun linjaukset.

Nostan asian esiin, koska olen kyllästynyt puheeseen siitä, ettei näihin asioihin voida kuntatasolla vaikuttaa.

Tiedän, ettei se ole totta. Olenhan sentään itse nuori ja kaikenlaista kokenut. Ei nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ole pelkkiä lääkkeitä ja psykiatrista hoitoa.

Mitkä tekijät koen tärkeiksi nuorten mielen hyvinvoinnin kannalta kuntatasolla?

Nuorisotyöntekijät – Ammattiosaajat, joiden avulla voidaan pelastaa niin paljon monessa ympäristössä.

Kun olin itse peruskoulussa, ei nuorisotyö ollut vielä niin laajaa, mitä se nykyään on. Sitä olisin kuitenkin kaivannut, varsinkin koulussa. Nykyään nuorisotyötä on enenevissä määrin joka puolella ja siihen on panostettava.

Yksilöllisyyden ymmärtäminen – Ajattelutapa, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa samalla niin paljon.

Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että tietyt keinot toimivat kaikille yhtä lailla. Usein mennään samalla kaavalla, koska ei ole resursseja alkaa syventämään metodeja. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi erilaisten opetus- tai kasvatusmenetelmien räätälöinti yksilökohtaisesti, voisi korjata monta asiaa.

Itsensä toteuttaminen – Tarve, jonka mahdollistuminen tukee nuoren kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta sekä itsensä löytämisestä.

Kun kaupungista löytyy laaja skaala erilaista ja saavutettavaa harrastustoimintaa, ja tarjonnan seasta löytyy oma suosikki, ollaan oikealla suunnalla. Olipa kyseessä sitten luova, liikunnallinen tai muu yleishyödyllinen juttu, on se tärkeä osa kasvua ja kehitystä kaikilta osin.

Turvallisuus – Tunne, jolle on useita eri tilanteita ja ympäristöjä. Sitä voi tuntea kaikkialla, jos turvattomuuteen puututaan.

Kokemus turvattomuudesta on ollut isosti esillä. Kun Suomen kaupungeista on tehty turvallisuusvertailua, Kerava ei ole ollut isosti esillä turvattomimpien paikkojen joukossa. Tiedän kuitenkin, että täällä tapahtuu esimerkiksi paljon koulu- ja katuväkivaltaa, joten turvallisuuteen on panostettava.

Ihmisläheinen päätöksenteko – Tehokeino, jolla tuodaan kaupungissa tapahtuvat asiat selkeästi ja arkistesti nuorten keskuuteen.

Kun nuoret pääsevät osaksi paikallista päätöksentekoa, jossa käsitellään heille tärkeitä teemoja, lisää se ehdottomasti mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan juuri tätä nuoret valtakunnallisesti toivovatkin.

Jos minusta tulee kaupunginvaltuutettu, aion tehdä kaikkeni, jotta kaupunkimme nuoriso kokisi kunnan panostavan heidän hyvinvointiinsa ja tuovan heidät näkyviksi.

Eva Guillard, 21, kuntavaaliehdokas (sd.)

Keravan kaupunkikuva uudistuu

Keravalla on käynnissä monia rakennushankkeita, jotka uudistavat kaupunkikuvaa. Kävelykadun ilme tulee muuttumaan, ja keskeisellä paikalla sijaitseva Anttilan talo puretaan. Tilalle on suunniteltu kerrostaloja. Itse asiassa koko kaupungin keskusta-alue on uudistumassa, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Keskustan lisäksi myös muualla Keravalla on suunnitteilla useita kaupunkikuvaa muuttavia rakennuskohteita.

Jokainen meistä asuu jossakin rakennuksessa ja työskentelee ja viettää aikaa rakennetussa ympäristössä. Arkkitehtuuri on taiteen muoto, jossa yhdistyvät estetiikka ja rakennustekniikka. Voidaan siis sanoa, että arkkitehtuuri taiteenlajina koskettaa meitä kaikkia. Onkin äärimmäisen tärkeää pohtia, millaista kaupunkiympäristöä rakennamme.

Keravan rakennusjärjestyksessä todetaan, että rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Tämä tarkoittaa laadukasta suunnittelua ja toteutusta. Rakennusten tulee olla kestäviä, pitkäikäisiä ja ympäristön sekä ilmaston muutokset huomioivia. Kaupunkirakenteen on samalla oltava viihtyisä ja edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Valitettavasti näyttää siltä, että ihmiskunta ei ole kyennyt estämään ilmaston lämpenemistä tai ympäristön muutosta. Tästä syystä myös rakentamisen on sopeuduttava näihin muutoksiin. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän sateita, hulevesiä, myrskytuulia sekä helteisten päivien määrää.

Rakentamisen tavoitteena tulee olla laadukkaan ympäristön luominen, joka kestää sukupolvelta toiselle. Parhaimmillaan kaupunkirakenteessa näkyy kerrostumia eri aikakausilta, mikä lisää kaupungin omaleimaisuutta. Kuten rakennusjärjestys toteaa, kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että viheralueet ja lähiluonto edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, ja ne kuuluvat olennaisena osana myös kaupunkikuvaan.

Tiiviisti rakennettuna kaupunkina Keravalla on hyvät edellytykset olla kiinnostava ja omaleimainen kaupunki myös arkkitehtonisesti.

Jari Laukia
FT, Kerava, kuntavaaliehdokas

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2025 talousarviosta

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Olemme hyväksymässä Keravan talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027. Talousarvion pohjana on kaupunkistrategiamme, jonka mukaisesti tehtävämme on varmistaa, että Kerava on nyt ja tulevaisuudessa hyvän elämän kaupunki.
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmämme mielestä talousarvio vuodelle 2025 mahdollistaa kaupunkimme vision toteutumisen.

Onnistuminen edellyttää luonnollisesti muutakin, kuin hyvin laaditun talousarvion. Meidän tulee huolehtia siitä, että hoidamme talouttamme vastuullisesti ja seuraamme strategian toteutumista aktiivisesti. Uuden kaupunkiorganisaatiomme, Uuden Keravan käynnistyminen ensi vuoden alussa vaatii paljon niin henkilöstöltä, kuin meiltä päättäjiltä.

Vuoden alussa voimaan tulee lisäksi TE-uudistus, jonka myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta Keravan ja Sipoon työllisyysalueelle. Kaupunkimme tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että työllisyysalueen toiminta käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla. On selvää, että muutos vie aikaa. Muutos kuitenkin onnistuu, kun asioita ennakoidaan ja tarvittaessa korjausliikkeitä tehdään ketterästi ja tarpeeksi ajoissa.


Olemme tyytyväisiä siihen, että talousarvioon sisältyy useita keravalaisille tärkeitä asioita, joista sovimme yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Kiitän hyvästä yhteistyöstä teitä, valtuustokollegat ja viranhaltijat.
Eurojen kohdistamisen lisäksi talousarvioneuvotteluissa sovimme usean tärkeän selvityksen toteuttamisesta ensi vuoden aikana. Ryhmämme esityksestä tehdään selvitys maahanmuuttaja- ja kotouttamispalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, selvitetään kouluruoan monipuolisuus ja laatu ja laaditaan perusteellinen osallisuusohjelma. Taideoppilaitosten avustuksiin tehtiin vuodelle 2025 indeksikorotus ja ensi vuoden aikana niiden avustuskokonaisuuksista tehdään perusteellinen selvitys. Ilman avustustason tarkistusta on vaarana, että lukukausimaksujen nousemisen myötä yhä useampi lapsi ja nuori jää taideopetuksen ulkopuolelle. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua vapaa-ajallaan oman mielenkiintonsa mukaiseen toimintaan.


Ryhmämme aloitteesta talousarvioneuvotteluissa sovittiin Kauppalan talon peruskorjauksen ja Keinukallion risteysalueen ja -tien suunnittelun edistämisestä. Kannatimme myös muita talousarviosopimukseen kirjattuja esityksiä.
Lopuksi muutama sana yleisellä tasolla asioista, joiden edistämisen tulee olla keskiössä ensi vuonna. Aseman seudun ja kaupungin keskustan suunnittelua ja hankkeita pitää edistää kaupunkilaisia osallistaen ja kaupunkilaisten etua parhaiten palvelevia ratkaisuvaihtoehtoja hakien.


Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvalliseen elämään tulee panostaa. Vuoden aikana on tärkeää tarkastella sitä, miten Kerava voi tukea ja vahvistaa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja liikuntaseurojen toimintaa. Tarvitsemme yhteisöllisyyttä, järjestöjä, kulttuuria ja toimivaa yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä lähikuntien kanssa.

Näiden sanojen saattelemana sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelman vuosille 2026 ja 2027.
Kiitos kaikille upeasta Kerava 100 -juhlavuodesta ja rauhaisaa joulun aikaa.

Nina Korventaival, pj

sosialidemokraattinen valtuustoryhmä