Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro 8.12. vuoden viimeisessä valtuustossa

🌹 Eilen 8.12. vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa me sosialidemokraatit pidimme ryhmäpuheenvuoron liittyen talousarvioneuvotteluihin.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kaupunginjohtaja ja keravalaiset

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kiittää kaikkia keravalaisia valtuustoryhmiä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä, sekä valmistelijoita perusteellisesta työstä talousarvion parissa. Vaikka ryhmien näkemykset Keravan talouden tilasta ja tärkeistä painotuksista erosivat jonkin verran toisistaan, neuvotteluiden tulos osoitti, että meillä on yhteinen tahtotila katsoa eteenpäin ja rakentaa kestävää tulevaisuutta Keravalla.

Sosialidemokraattien painotukset talousarvioneuvotteluissa olivat keravalaisille antamiemme lupausten ja kevään kuntavaaliohjelmamme mukaisia.

Meille demareille on ensisijaista turvata laadukkaat peruspalvelut, jotka toteutuvat lähipalveluina.

Kaupunkilaisten osallisuus oman asuinalueensa kehittämiseen on tärkeää ja sitä tullaan edistämään muun muassa kuntalaisia osallistavan budjetoinnin avulla. On tärkeää, että kuntalaiset pääsevät yhä paremmin vaikuttamaan siihen, millaiseksi yhteinen elinympäristömme kehitetään.

Investointien osalta korostamme pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä.

Kaupunkia on tärkeää kehittää kaikkialla. On tärkeää, oikeaa ja kestävää pitää kiinni alueellisista palveluista ja kaupungin tasapuolisesta ja tasavertaisesta kehittämisestä.

Palveluverkkoa ja kouluverkkoa, kuten esimerkiksi Killan koulun ratkaisuja, on tarkasteltava nimenomaisesti asukkaiden tarpeet edellä.

Kaupunginosissa on tärkeää olla kunnallisia palveluita.

Tätä me sosialidemokraatit vahvasti tuemme.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on asia, johon meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota Keravalla. Talousarvioneuvotteluissa huomioitiin esityksemme kouluvalmentajaresurssin vahvistamisesta. Neuvotteluissa päätettiin myös yhden uuden erityisluokanopettajan palkkauksesta.

Painotamme ennaltaehkäiseviä toimia, jotka lisäävät hyvinvointia ja säästävät kustannuksia pitkällä aikavälillä. Yli 70-vuotiaiden kahdentoista kerran uimahalli- ja kuntosalipassi on esimerkki siitä, että kaiken ikäisten keravalaisten hyvinvointi on meille tärkeä asia.

Lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien vahvistamiseksi laaditaan taideoppilaitosten strateginen tiekartta.

Kulttuurimäärärahojen korotus on myös osoitus siitä, että Keravalla halutaan vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia.

Vastuullinen taloudenpito on meille demareille tärkeää – jokainen euro on käytettävä viisaasti kuntalaisten hyväksi. Erityisen merkittävä osa vastuullista taloudenpitoa ja vastuunkantoa on se, että otamme käyttöön kaikki mahdolliset keinot työllisyyden edistämiseksi. Tämän takia sovimme yhteisesti, että ensi vuoden aikana edistetään aktiivisesti nuorten työllistymisen mallia yhteistyössä työllistämisalueen kanssa. Keravan mallia edistetään vahvasti ja sitä kytketään valtakunnan hallituksen työllistämissetelin käynnistämiseen.

Keravalle ensi vuodeksi marraskuun valtuustossa yhdessä päätetty tuloveroprosentti 7.3 on valtakunnallisesti vertailtuna kohtuullinen ja kohtuullisena sen tulee säilyä myös tulevaisuudessa.

Talousarvio on arvovalintoja. Meidän demarien valinta on edelleen ja tulevaisuudessakin hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys.

Lopuksi toivotan koko sosialidemokraattisen ryhmämme puolesta rauhaisaa joulun aikaa teille kaikille. Työ yhteisen Keravamme eteen jatkuu taas ensi vuonna, tehdään vuodesta 2026 yhdessä hyvä.

Kiitos.”

120 vuotta sosialidemokraattista toimintaa Keravalla

🌹 Lauantaina 29.11. juhlistettiin 120-vuotiasta sosialidemokraattien toimintaa Keravalla. Juhlatoimikuntamme valmisteli juhlaa pitkään ja intohimoisesti, vapaaehtoisvoimin.

🎶 Tilaisuuden alkuun kuulimme muusikko Emma Kuntsin tulkitsemaa kantelemusiikkia.

👩🏼‍⚖️ Puheen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anne Karjalainen. ”Kevään kuntavaaleissa me sosialidemokraatit saimme takaisin suurimman puolueen aseman, mikä tuo meille valtaa, mutta samalla myös vastuuta. On tärkeä miettiä, miten tulemme viisaasti käyttämään tätä saatua valtaa tällä valtuustokaudella, jotta vuoden kuluttua eduskuntavaaleissa ja tulevaisuuden kuntavaaleissa keravalaiset antaisivat äänensä uudestaan meille sosialidemokraateille.”, Karjalainen summasi puheensa lopussa.

👨🏼‍⚖️ Juhlapuheen piti SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

🎖️ Lindtman jakoi myös SDP:n kultaisen ansiomerkin SDP Keravan pitkäaikaiselle toimijalle, Martti Havinille.

📚 Valtuutettumme Jari Laukia esitteli juhlaväelle kirjoittamaansa 120-vuotishistoriikkia, joka käy läpi yhdistyksen toimintaa menneisyydestä tulevaisuuteen.

🎤 Juhlassa laulettiin myös aatteen hengessä yhteislauluja sekä annettiin vapaa sana vieraiden puheenvuoroille.

🍽️ Lopuksi nautiskelimme hyvistä pöydän antimista.

❤️ Kiitos kaikille juhliin osallistuneille, loimme yhdessä tilaisuuteen arvokkaan tunnelman!

📸 Kuvat: Eva Guillard

Talousarvioneuvottelut maaliin

15.10. demarien johdolla käynnistyneet Keravan poliittisten ryhmien talousarvioneuvottelut on saatu päätökseen. Kuten neuvotteluissa aina, lopputulos on kompromissi. Ryhmien näkemykset erosivat Keravan talouden tilasta ja tärkeistä painotuskohteista jonkin verran toisistaan, mutta keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja yhteistyössä. Tästä suuri kiitos kaikille poliittisille ryhmille.

Meille demareille panostukset lapsiin ja nuoriin on tärkeää. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että jo pohjaesityksessä esim. koulunuorisotyön lisääminen oli huomioitu. Neuvotteluissa lisättiin vielä yksi vakituinen kouluvalmentaja, joka palkataan vuoden 2026 alussa. Lisäksi päätettiin palkata yksi uusi erityisluokanopettaja. Meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää ja siksi työmme lasten ja nuorten puolesta jatkuu lautakunnissa ja valtuustossa.

Olemme myös erittäin tyytyväisiä siitä, että jatkossa kaikki yli 70-vuotiaat saavat vuosittain 12 kerran passin uintiin ja kuntosalille, taiteen perusopetukseen laaditaan kehittämisen ja tukemisen ohjelma ja kaupunkiympäristön toimialalla kokeillaan osallistava budjetointia pilottina.

Meille sosialidemokraateille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki. Työ entistä paremman Keravan puolesta jatkuu, ollaan yhteydessä!

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän neuvottelijat: Nina Korventaival, Samuli Isola, Anne Karjalainen ja Niina Saarinen

Kuulumisia SDP Keravan syyskokouksesta

🌹 SDP Keravan väki kokoontui 24.11. syyskokoukseen Keravan lukiolle. Paikalla oli mahtava porukka jäseniä ja keskustelua käytiin vilkkaasti niin tulevasta toiminnasta kuin myös tämän kevään menestyksekkäistä kunta- ja aluevaaleista

🌹 Syyskokouksessa päätettiin mm. SDP Keravan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä johtokunta vuodelle 2026

🌹 Vuonna 2026 SDP Keravan puheenjohtajana jatkaa Saviolla asuva Kaisa Niskanen, joka on toiminut puheenjohtajana jo vuodesta 2018 lähtien

🌹 Varapuheenjohtajana jatkaa Iida Seppälä

🌹 Johtokuntaan valittiin 8 varsinaista, sekä 3 varajäsentä

🌹 Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Ilppo Alatalo, Eva Guillard, Jyrki Halvari, Nina Korventaival, Tiina Kutvonen, Pauliina Niskanen, Noora Oinonen ja Essi Rytilä

🌹 Varajäseninä toimivat Tero Arnberg, Nina Graves ja Paavo Patrikainen

Demareiden valtuustoryhmä:”Killassa oltava jatkossakin koulu sekä palloiluhalli, pidetään jatkossakin musiikkiluokat Sompiossa”

Keravan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä käsitteli sunnuntaina 16.11. Killan koulun tulevaisuutta, palloiluhalleja ja musiikkiluokkia. Yhdessä tuumin linjasimme meille tärkeät suuntaviivat tulevaa päätöksentekoa varten:

🌹 Kilta tarvitsee jatkossakin oman koulun. Killassa voidaan toteuttaa jatkossa suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Meille on tärkeää, että kaupungin eri osissa on toimivat ja riittävät lähipalvelut. Opetuksen lisäksi koulu lisää alueen yhteisöllisyyttä.

🌹 Kannatamme musiikkiluokkien jatkamista Sompion koulussa ja vammaisopetuksen toteuttamista turvallisessa ja esteettömässä ympäristössä. Keravalaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus pysyvään oppimisympäristöön ja toiminnan kannalta sopiviin koulutiloihin.

🌹Killan koulun palloiluhallin peruskorjauksella turvataan tulevaisuudessakin seurojen kilpailu- ja harrastustoimintaa. Peruskorjauksen yhteydessä Killassa on pyrittävä minimoimaan salin käyttökatko.

Demarit: tuetaan ikäihmisiä, lapsia ja työntekijöitä

Eilen keskiviikkona 15.10. käynnistyivät Keravan kaupungin talousarvioneuvottelut meidän sosialidemokraattien johdolla. Juuri nyt tulevaisuudennäkymät vetävät mietteliääksi. Verotulot pienenee, työttömyys ja ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa.

Meitä sosialidemokraatteja neuvotteluissa ohjaa vaaliohjelma, jossa linjatut tärkeät asiat näkyvät myös näissä neuvotteluissa. Meille keravalainen on aina keskiössä ja tavoitteena on jatkossakin, että Kerava on pieni hyvä kaupunki.

Meille tärkeitä kysymyksiä budjettineuvotteluissa ovat mm.

  • Selvitys yli 65-vuotiaiden ilmaisesta uintivuorosta esim. arkisin, tiettyinä päivinä klo 11–13
  • Selvitys yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksista
  • Osallistavan budjetoinnin kehittäminen ja laajentaminen
  • Kouluille nuorisotyöntekijöitä ja kouluvalmentajia
  • Nuorten liikunnan harrastusmaksut ja taiteen perusopetuksen rahoituksen lisäys

Neuvotteluja vetänyt sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nina Korventaival ja varapuheenjohtaja Samuli Isola uskovat, että vaikka erilaisia näkemyksiä löytyy, sopu saadaan varmasti aikaan.

Sote-järjestöjen leikkaukset ovat pois nuorten hyvinvoinnista

Leikkaukset sote-järjestöiltä ovat samalla leikkaus nuorten hyvinvoinnista. Leikkaus heiltä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Leikkaus heiltä, jotka tarvitsevat tukea eniten asunnottomuustyössä. Nuorten tukemisesta ei ole varaa leikata. Nuorissa on tulevaisuus.

Ministeri Purra ehdotti 100 miljoonan euron lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Tämä lisäleikkaus ei onneksi toteutunut budjettiriihessä. Jos tämä 100 miljoonan lisäleikkaus olisi toteutunut, se olisi tarkoittanut, että tällä hallituskaudella järjestöjen valtionavustuksista leikkaus olisi ollut yli 60 prosenttia. Lisäleikkauksilla olisi ollut katastrofaaliset vaikutukset järjestöjen toimintamahdollisuuksiin ja edellytyksiin tarjota tukea sitä tarvitseville.

Sote-järjestöt ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa meillä Suomessa. Hallituksen tekemistä leikkauksista noin 64 % kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mikäli lisäleikkauksia olisi tullut, ne olisivat romuttaneet koko sote-järjestökentän.
Vaikka hallitus nyt hylkäsikin suunnitellut 100 miljoonan lisäleikkaukset järjestöavustuksista, ovat jo aiemmin päätetyt avustusleikkaukset huomattavia järjestökentälle. Seuraavina vuosina, vuoteen 2027 mennessä leikkaukset tulee olemaan sote-järjestöjen valtionavustuksista yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tämä määrä tulee siis olemaan yli kolmasosa avustuksista.

Esimerkki hallituksen toiminnan ristiriitaisuudesta. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut työhön nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuus on kuitenkin Suomessa kääntynyt nousuun viime vuosina, eikä viitteitä kasvun taittamiseksi ole näkyvissä.  Mikäli lisäleikkaukset olisivat toteutuneet sellaisenaan, ne olisivat romuttaneet paitsi hallitusohjelmakirjauksen ja lisännyt samalla nuorten asunnottomuusriskiä ja eriarvoisuutta sekä syventänyt haavoittuvassa asemassa olevien nuorten pahoinvointia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen elintärkeä työ on investointi hyvinvointiin, jota meillä ei ole varaa menettää.

Sini Syrjäläinen, kaupunginvaltuutettu, vara-aluevaltuutettu, sairaanhoitaja, kätilö YAMK

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.9.2025

Vitkuttelu kestävän kehityksen toimissa tulee kansalaisille kalliiksi

Sanomalehden otsikko kertoo: Kiinasta tuli vihreän siirtymän johtomaa. Kiinassa on myös
ymmärretty kestävän kehityksen tarjoamat liiketaloudelliset mahdollisuudet – ajatellaanpa vaikka
aurinkopaneeliratkaisuja tai sähköautoja.


Ovatko Suomi ja Eurooppa jääneet jalkoihin? Kestävän kehityksen saralla on saavutettu hyviä
tuloksia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Silti tekemistä riittää. Kummasti mökkijärven
ranta vihertää sinilevälautassa. Kirjanpainaja nakertaa ikikuusikkoa. Myrskyt kaatavat puita.
Ihmiset kärvistelevät ennätyshelteissä.


Silti jotkut johtavat poliitikot maassamme haluavat mieluummin jatkaa entiseen malliin kuin ryhtyä
määrätietoisiin toimiin kestävän kehityksen suuntaviivojen määrittelemiseksi. Ympäristön kannalta
kestävän kehityksen edistäminen tulee kuulemma kalliiksi. Mutta myös toimien viivyttely ja
muutokseen sopeutuminen käyvät kalliiksi.


Rakentamisessa on huomioitava asuntojen ja työpaikkojen viilennystarpeet, hulevedet ja myrskyt.
Muutosten kustannukset lankeavat yrityksille ja asukkaille. Myrskyt ja hyönteisten aiheuttamat
tuhot rasittavat metsänomistajia. Kansantaloudelle syntyy tappioita, kun yritykset epäröivät
investoida epäselvien tulevaisuudennäkymien vuoksi. Ilman uusia investointeja ei synny myöskään
työpaikkoja uuden teknologian ja toimintatapojen kehittämiseen.


Ilmaston lämpenemistä ei enää voida täysin estää, mutta voimme yhä rajoittaa sitä tiettyyn tasoon.
Metsänhoitoa ja maankäyttöä uudistamalla voimme parantaa vesistöjen tilaa. Tietoa ja osaamista on
– koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli muutoksen toteuttamisessa.


Paikallistasolla kunnat ovat laatineet kestävän kehityksen toimintasuunnitelmia. Hyvinvointialueet
huomioivat toiminnassaan myös ympäristön hyvinvoinnin. Kestävän kehityksen toimet on otettava
huomioon kaikilla hallinnonaloilla.


Suomella on kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen kärkimaa. Koulutuksen ja tutkimuksen
avulla voimme kehittää uusia innovaatioita ja toimintatapoja myös kansainvälisille markkinoille.
Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka ulottuu yli vaalikausien. Poliittisten päättäjien tehtävä on luoda
edellytykset yhteiskuntarakenteen kehittämiselle ja yritysten investoinneille. Jo tehdyistä
päätöksistä on pidettävä kiinni ja toimittava asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on ennen
kaikkea kansalaisten paremmasta tulevaisuudesta.

Jari Laukia, kaupunginvaltuutettu, FT

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 24.8.2025

Liitoille on entistäkin enemmän tarvetta

Järvenpääläinen putkiasentaja kehotti liittoja katsomaan peiliin mielipidekirjoituksessaan sunnuntaina 1.6. Hänen mukaansa ammattiliitoilla ei ole kykyä neuvotella sopimuksia, jotka vastaisivat 2020-luvun työelämän tarpeita. Rohkenen olla asiasta eri mieltä.

Suomalaista työelämää ja työmarkkinajärjestelmää on murjottu järein työkaluin maan hallituksen toimin viimeiset kaksi vuotta, elinkeinoelämän täydellä tuella. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja kaaokseen työmarkkinoilla siinä määrin, että suomalainen työelämä on ottanut hypyn pohjoismaista poispäin. Tämän todentaa myös se, että Suomi tippui viime vuonna Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n työelämäoikeuksia mittaavan Global Rights Indeksin korkeimmasta luokituksesta alaspäin mm. Baltian maiden, Ghanan ja Malawin tasolle. Tästä saamme kiittää hallituksen työntekijöiden oikeuksia loukkaavaa ja asemaa heikentäviä toimia.

Edellä mainittujen oikeuksien puolesta työntekijät lakkoilivat viime vuonna. On totta, etteivät lakot muuttaneet hallituksen politiikan suuntaa, mutta ne antoivat vahvan signaalin siitä, ettei epäoikeudenmukaisuutta hyväksytä. Tämä todennäköisesti konkretisoitui kevään kunta- ja aluevaaleissa, joissa hallituspuolueiden kannatus jäi todella alhaiseksi.

Mitä tulee sitten kykyihin neuvotella ja sopia. Esim. päänavaajasopimuksena toimiva Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus sisältää monta kohtaa, jotka vastaavat 2020-luvun työntekijöiden tarpeisiin lainsäädännön luoman turvan kadotessa entistä enemmän alta pois. Tästä esimerkkinä painavan syyn vaatimuksen säilyminen irtisanomisperusteissa.

SAK:laisen palkansaajakentän palkkatavoite työehtosopimuskierroksella oli tällä kertaa julkinen, mikä oli neuvottelutaktiikkana tietysti erilainen. On muistettava, että neuvotteluissa on myös pöydän toisella puolella omat tavoitteet. Tällä kierroksella siellä ei näyttänyt olevan vain työnantaja, vaan pöydässä oli toimijana mm. muuttunut lainsäädäntö, joka käänsi pöytien dynamiikkaa ja mm. valtakunnansovittelijan roolin työnantajalle myönteisemmäksi. Haasteista huolimatta niissä pöydissä työntekijät pärjäsivät ja sovitut korotukset lapioivat ostovoimakuopan umpeen, tekstien merkitystä unohtamatta. Viime talven toimet osoittivat työntekijöiden valmiuden toimia neuvottelujen tukena. Liittojen hallinnot koostuvat jäsenistä, jotka myös työskentelevät itse liittojen sopimusaloilla. Kyllä työntekijöitä siis, niitä yksittäisiäkin, kuullaan päätöksiä tehdessä monin eri tavoin.

Peili on hyvä väline, kun reflektoidaan toimintaa. Jos neuvottelut eivät meinaa sujua, niin sille peilille voisi olla käyttöä siellä, missä tämä neuvottelukenttä on päätetty tehdä näin hankalaksi. Muuttuneessa tilanteessa järjestäytyneet työntekijät ovat yhä ainoa voima, joka kykenee puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Siksi liitoille, jokaisella alalla, on tänä päivänä tarvetta entistä enemmän.

Paavo Niskanen, pääluottamusmies, Teollisuusdemari, Teollisuusliiton hallituksen jäsen